Lapsen myötämääräämisoikeus lastensuojelussa

Suomen lainsäädäntö perustuu yhdenmukaisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa ajatukselle, että lapsi on omien oikeuksiensa subjekti ja ottaa osaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lastensuojelussa puhutaan yleensä mieluummin lapsen myötämääräämis- kuin itsemääräämisoikeudesta siitä syystä, että alaikäisen holhoojalla on vastuuta ja oikeuksia lapsen suhteen. Tosin lapsella on myös eräitä varsin pitkälle meneviä oikeuksia jopa ohi tuomioistuimen päätöksen.

Sirpa Taskinen

Mielenterveyspalvelujen tilasta selvitys: Rakennemuutos merkitsi vain sairaaloiden alasajoa

Mielenterveyspalvelujen kunnianhimoinen valtakunnallinen kehittämisohjelma on kutistunut pelkäksi laitosten alasajoksi. Avohoitoa ei kehitetty tarpeeksi eikä sen toimintatapoja muutettu. Nyt tarvitaan laaja psykiatristen avopalvelujen kehittämisohjelma, sanoo mielenterveyspalvelujen tilaa sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä selvittänyt pääjohtaja Vappu Taipale. Selvityksen varsinainen toimenpideohjelma annetaan julkisuuteen vasta sen jälkeen, kun hallitus on käsitellyt iltakoulussaan selvityksen tuloksena syntyneen muistion.

Suvi Sariola

Miten tieto muuttuu käytännöksi? Terveydenhuollossa etsitään tarkoituksenmukaisia hoitokäytäntöjä

Sairastavuuden ja resurssien erot eivät riitä selittämään terveydenhuollon hoitokäytäntöjen tuntuvaa vaihtelua kunnittain ja alueittain, ja vaihtelun tarkempi selvitys on tuonut esiin epätarkoituksenmukaisia hoitokäytäntöjä. Kukaan ei enää aseta kyseenalaiseksi, etteikö hoitokäytännöissä olisi parantamisen varaa, mutta miten muuttaa tieto käytännön toiminnaksi, ja mitä pitäisi tehdä, että hyvät hoitokäytännöt leviäisivät nopeasti ja kattavasti, kysyttiin sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin, Kuntaliiton ja Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin seminaarissa.

Suvi Sariola

Kroonisen hyljinnän kehittyminen ja ehkäisy rotan elinsiirrännäisessä

Krooninen hyljintä on tärkein yksittäinen syy myöhäisiin elinsiirrännäisten menetyksiin. Rotan aorttasiirrännäismallissa verisuonissa nähtävät mikroskooppiset muutokset ovat hyvin samanlaisia kuin kaikissa elinsiirrännäisissä ihmisellä. Tämän vuoksi malli tarjoaa mahdollisuuden tutkia kroonista hyljintää syvemmälle.

Anne Räisänen-Sokolowski

Kallonsisäisten kasvainten magnetisaationsiirto- kuvantaminen

Tavanomaisen kliinisen magneettikuvauksen kontrasti perustuu veden tai rasvan protonien T1- ja T2-relaksaatioaikoihin tai protonitiheyteen. Kookkaampien molekyylien protonit eivät vaikuta suoraan magneettikuvan signaaliin, mutta niillä on vaikutusta relaksaatioaikoihin magneettisten vuorovaikutusten kautta. Magnetisaationsiirtokontrasti (MT-kontrasti) on uusi magneettikuvausmenetelmä, joka perustuu kudosten makromolekyylien (esim. proteiinit, nukleiinihapot, eräät lipidit ja hiilihydraatit) protonien ja veden protonien väliseen magneettiseen vuorovaikutukseen.

Timo Kurki

Sytomegalovirusinfektion merkitys sydämensiirron jälkeisen valtimon- kovetustaudin kehittymisessä

Sydämensiirto on ainoa hoitomuoto, jonka avulla vaikeasta loppuvaiheen sydänsairaudesta kärsivä potilas voi palata normaaliin elämään. Sydämensiirrännäisen valtimonkovetustaudin, arterioskleroosin, kehittyminen on tärkeimpiä potilaiden pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Taudin patofysiologia ei ole selvillä, mutta kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että vasta-aine- ja soluvälitteinen immuunireaktio, hyperlipidemia ja sytomegalovirusinfektio nopeuttavat sydämensiirtopotilaiden arterioskleroosin kehittymistä.

Karl Lemström

Lumbaalisen spinaalistenoosin kirurginen hoito

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää niitä preoperatiivisia tekijöitä, joilla on vaikutusta lumbaalisen spinaalistenoosipotilaan hyvään kirurgiseen tulokseen.

Arto Herno

Angiotensiinireseptorit ja aivoverenkierron säätely

Reniini-angiotensiinijärjestelmällä (RAS) on keskeinen merkitys verenpaineen sekä neste- ja elektrolyyttitasapainon säätelyssä. Sen biologisesti aktiivisin komponentti on angiotensiini (ANG) II, mutta myös muilla angiotensiinipeptideillä on biologisia vaikutuksia. Angiotensiinireseptorit luokitellaan neljään päätyyppiin: AT1-4. Näistä parhaiten tunnetaan AT1, jonka on osoitettu välittävän lähes kaikki ANG II:n fysiologiset vaikutukset, mm. perifeerisen vasokonstriktion. AT2-reseptorin fysiologista merkitystä ei vielä täysin tunneta. AT4-reseptorin endogeeninen ligandi on ANG IV, joka on ANG II:n luonnollinen hajoamistuote ANG (3-8).

Liisa Näveri

Resistentti pneumokokki leviää sairaalassakin

Penisilliinille resistentti pneumokokki aloitti maailman valloituksen vuonna 1977 Etelä-Afrikasta. Nykyään se on monissa maissa niin yleinen, että hoitokäytäntöjä on jouduttu pysyvästi muuttamaan. Suomessakin löydetään resistenttiä pneumokokkia silloin tällöin, mutta toistaiseksi ongelma ei ole kovin kipeä. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Hyvänä esimerkkinä on Islanti, jossa Espanjasta tullut pneumokokkikanta takavuosina lähes syrjäytti kotikokit.

Heikki Arvilommi

Parkinsonismi yllättävän tavallista

Vanhus, jolla on jokin Parkinsonin taudin osaoire on tuttu näky. Onkin varsin yllättävää, että väestöpohjaisia tutkimuksia näiden oireiden esiintyvyydestä vanhusväestössä on varsin vähän.

Robert Paul

Rokote syylään ja syöpään?

DNA-rokotteiden pesästä Merckin laboratorioista tulee jännittävä tutkimus, jossa puhutaan enimmäkseen ihmisten rokottamisesta, vaikka työ onkin tehty kanimallissa. Papilloomavirukset tekevät ihmisille visvasyyliä, mutta sen lisäksi 90 % kohdunkaulan syövistä saattaa olla niiden aiheuttamia. Tämä tutkimus on harppaus kohti näihin tauteihin tepsivää rokotetta.

Heikki Arvilommi

Laser ei paranna pallolaajennuksen tulosta

Sepelvaltimotoimenpiteiden hurja kehitys on johtanut mm. laserin käyttöön verisuonitukosten ja -ahtaumien "räjäyttämiseksi". Kontrolloimattomat tutkimukset excimerlaserilla ovat antaneet ymmärtää, että pelkällä laserhoidolla saataisiin perinteistä pallolaajennusta pysyvämpi tulos vähemmin komplikaatioin. Asia vaati kuitenkin satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen. Niinpä tällainen tutkimus on nyt tehty.

Robert Paul

Lapsen vuode vanhempien makuuhuoneessa?

Oseaniassa kätkytkuolema on tavallinen vieras ja suuri osa tähän traagiseen mysteerioon liittyvästä tiedosta onkin peräisin sieltäpäin. Takavuosina osoitettiin mm. Uudessa-Seelannissa, että lapsen makuuttaminen vatsallaan on kätkytkuoleman riskitekijä. Samasta maailmankolkasta tulee lisätieto.

Robert Paul

Stressiproteiinit, gammad-T-solut ja Behçetin tauti

Behçetin tautia sairastavien potilaiden gammad-T-solut reagoivat voimakkaasti mykobakteereista peräisin olevaan 65 kD -stressiproteiiniin. Proteiinissa on useita ihmisen vastaavan proteiinin kanssa yhteneviä jaksoja. Potilaiden gammad-T-solut reagoivat normaalia voimakkaammin myös synteettisesti valmistettuihin yhteneviin jaksoihin. alfab-T-solujen reagoivuudessa ei vastaavaa ilmiötä havaittu.

Matti Viljanen

Kipupumpuissa käytettävien lääkeaineseosten säilyvyys

Kipulääkkeen annosteluun ohjelmoidut infuusiopumput ovat nykyaikainen kivunhoitomenetelmä, jota käytetään myös kotihoidossa. Vaikka lääkepumppuja käytetään jo yleisesti, lääkeaineiden ja lääkeaineseosten yhteensopivuutta ja säilyvyyttä niissä on tutkittu vähän. HYKS:ssa tehdyssä tutkimuksessa kipupoliklinikassa käytettäviä lääkeseoksia säilytettiin kipupumpun lääkeannoskaseteissa 8-16 vuorokauden ajan pumpun tavanomaisessa käyttölämpötilassa +37 C:ssa. Lääkeaineseoksissa ei havaittu sakanmuodostusta, värin muutoksia eikä mikrobikasvua. Lääkeainepitoisuudet eivät muuttuneet tutkimuksen aikana eikä pH:n muutoksia havaittu.

Eija Järviluoma, Kirsi Rosenqvist, Merja Johansson, Eila Tötterman

Itujen aiheuttama Salmonella Stanley -epidemia

Raakana syötävistä iduista on tullut broilerin ohella tärkein salmonellaepidemioiden aiheuttaja Suomessa. 1980-luvulta lähtien maassa on todettu kahdeksan itujen välittämää salmonellaepidemiaa. Sairastuneita on ollut yhteensä 855. Nyt kuvattavassa epidemiassa sairastuneita oli 114. Kaksi epidemioista on levinnyt Suomen rajojen ulkopuolelle, toinen Ruotsiin ja toinen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Itujen aiheuttamien epidemioiden estämiseksi tarvitaan tutkimukseen perustuvia siementen desinfiointiohjeita.

Antti Pönkä, Olli Haikala, Matti Jahkola, Aimo Kuhmonen, Pekka Pakkala, Birgitta Rantanen, Timo Rostila, Anja Siitonen

Vieläkö BCG-rokotusta tarvitaan?

BCG (Bacille Calmette-Guérin) on yksi vanhimpia ja eniten käytettyjä rokotteita. Sen saavat yhä kaikki vastasyntyneet Suomessa. Tuberkuloositilanne maassa on kuitenkin jatkuvasti parantunut, ja niinpä nyt täyttyvät kansainvälisten asiantuntijoiden esittämät BCG-rokotuksen lopettamisen edellytykset. Jos rokotussuoja poistuu, sairastumisen riski saattaa laskelmien mukaan hieman kasvaa. Vaikka BCG-rokotuksella ei enää ole ratkaisevaa merkitystä lasten tuberkuloosin torjunnassa, on ennen lopettamispäätöstä huolellisesti suunniteltava ne toimet, joilla lasten tuberkuloosin riski pidetään vähäisenä.

Marianna Tala-Heikkilä

Ylipainehappihoito anaerobeissa nekrotisoivissa infektioissa

Anaerobiset nekrotisoivat infektiot ovat usein hengenvaarallisia infektioita, joiden hoitoon kuuluu kirurginen hoito, laajakirjoinen antibioottiterapia ja ylipainehappihoito. Potilaat tulisi hoitaa aina teho-osastolla. Tällaisten infektioiden ylipainehappihoito on keskittynyt TYKS:iin, jossa on maan ainoa teho-osastolla toimiva ylipainehappikammio. TYKS:ssa toimintaa kehitetään analysoimalla kansainvälisestikin katsoen varsin mittavaksi kertynyttä aineistoa.

Kimmo Korhonen, Martti Hirn, Jorma Klossner, Kari Kuttila, Juha Niinikoski

Subkliininen hypertyreoosi hoito-ongelmana

Subkliinisessä hypertyreoosissa seerumin tyreotropiiniarvo on viitetason alapuolella ja muut kilpirauhasen toimintakokeiden tulokset viitealueella ylärajan tuntumassa. Tilan etiologia on sama kuin kliinisen hypertyreoosin, mutta syynä voi olla myös ylimitoitettu tyroksiinihoito. Ajan myötä kilpirauhasen lievä liikatoiminta altistaa eteisvärinän kehittymiselle, ja on myös viitteitä sen aiheuttamasta osteoporoosiriskistä varsinkin vaihdevuodet ohittaneille naisille. Subkliinisen hypertyreoosin hoidon tarvetta voi olla vaikea arvioida. Usein on tarkoituksenmukaisinta vain seurata tilannetta, mutta tietyissä tapauksissa tyreostaatti- tai radiojodihoito on hyvinkin aiheellinen.

Matti Kivikko, Hannu Vanhanen, Timo Strandberg

Väestön odotettavissa oleva aktiiviaika ja sen alue-erot Suomessa

Pohjois-Karjalan ja Kainuun sairaanhoitopiireissä asuvat miehet ovat 16:n ja 54 ikävuotensa välillä työelämässä vajaat 35 vuotta 39 mahdollisesta ja noin vuoden vähemmän kuin suomalaiset miehet keskimäärin, kun työttömyyttä ei lasketa mukaan. Kuntakohtaisissa miesten aktiiviajoissa on kuudenkin vuoden eroja. Paitsi sairaudet ja niiden riskitekijät sekä ennenaikainen kuolleisuus myös varhaiset eläkkeellesiirtymiset kasautuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen. Naisten väliset alue-erot ovat pienemmät mutta samansuuntaiset kuin miesten.

Arto Ohinmaa, Simo Näyhä, Pirjo Koivukangas, Guy Ahonen, Juhani Hassi