Antibioottien käytön rajoittaminen on helpottanut helikobakteerin hoitoa Suomessa

Helikobakteerin hoito on helpompaa Suomessa kuin monissa muissa maissa, koska tärkeintä bakteerin häätämiseen tarvittavaa antibioottia käytetään maltillisesti muiden sairauksien hoidoissa. Toiseksi yleisin antibiootti tehoaa bakteeriin melko huonosti erityisesti naisilla, koska antibioottia käytetään myös gynekologisten infektioiden hoitoon.

Tarmo Koivisto

Neuronaalisten seroidilipofuskinoosien molekyylitausta

NCL-taudit eli neuronaaliset seroidilipofuskinoosit ovat resessiivisesti periytyviä yhden geenin sairauksia ja ilmenevät pääasiassa lapsuusiässä. NCL-taudit aiheuttavat vakavan hermosolujen tuhoutumisen keskushermoston alueella, johtaen sokeutumiseen, psykomotorisen kehityksen häiriintymiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Tässä väitöskirjatyössä on keskitytty kahteen suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaan NCL-tautiin, infantiiliin NCL:n (INCL, CLN1) ja myöhäisen lapsuusiän NCL-tautiin (vLINCLFin, CLN5). INCL-taudissa palmityyliproteiini-tioesteraasia eli PPT1-entsyymiä koodittava CLN1-geeni on mutatoitunut. PPT1:n on todettu poistavan palmitaatti-rasvahappotähdettä proteiineista koeolosuhteissa, mutta sen toiminta elimistössä on vielä tuntematon. vLINCLFin-taudissa CLN5-geeni on vioittunut, mutta geenin koodittaman CLN5-proteiinin toimintaa ei toistaiseksi tunneta.

Annina Lyly

Biomateriaalin käyttö ja kuvantamismenetelmät välikorvakirurgiassa

Välikorvaleikkauksiin usein liittyvän välikorvan ja kuuloluuketjun kirurgisen rekonstruktion tavoitteena on luoda olosuhteet, jotka mahdollistavat hyvän kuulon sekä välikorvan säilymisen tulehduksettomana ja ilmapitoisena. Välikorvan rekonstruktiossa on käytetty implanttimateriaaleina perinteisesti potilaan omia kudoksia sekä tarvittaessa erilaisia hajoamattomia biomateriaaleja, mm. titaania ja silikonia. Ongelmana biomateriaalien käytössä voi olla bakteerien adherenssi eli tarttuminen vieraan materiaalin pintaan, mikä saattaa johtaa biofilmin muodostumiseen. Tämä voi aiheuttaa kroonisen, huonosti antibiootteihin reagoivan infektion kudoksessa, mikä usein käytännössä johtaa uusintaleikkaukseen ja implantin poistoon.

Lauri Peltonen

Istukan ennenaikaisen irtoamisen riskitekijät

Istukan ennenaikainen irtoaminen on harvinainen raskaushäiriö (0,5-1 %), mutta se aiheuttaa jopa 30 % kaikista perinaataalikuolemista ja 10 % kaikista ennenaikaisista synnytyksistä. Ablaation syy on epäselvä, mutta on mahdollista, että istukka on kiinnittynyt jo raskauden alussa liian pinnallisesti altistaen ennenaikaiselle irtoamiselle. Tähän voi olla vaikuttamassa äidin immuunisäätelyn häiriintyminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä raskautta edeltävät ja raskaudenaikaiset tekijät ennustavat ablaatiota ja kuvata ablaation kliinisiä löydöksiä.

Minna Tikkanen

Biohajoava lanka jännekorjauksessa

Sormen koukistajajännevamman korjauksen jälkeisen aktiivisen mobilisaation on todettu johtavan parempaan toiminnalliseen lopputulokseen kuin nykyisin yleisesti käytetyn dynaamisen mobilisaation. Aktiivisen mobilisaation ongelma on jännekorjauksen pettämisriskin lisääntyminen nykyisten ommeltekniikoiden riittämättömän vahvuuden vuoksi. Jännekorjauksen lujuutta on parannettu kehittämällä monisäieommeltekniikoita, joissa jänteeseen tehdään useita rinnakkaisia ydinompeleita. Niiden kliinistä käyttöä rajoittaa kuitenkin monimutkainen ja aikaa vievä tekninen suoritus.

Anna-Kaarina Viinikainen

Psykoterapiaa ei tarvitakaan nuorten masennuksen hoidossa?

Depression hoidossa lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmä on osoittautunut tuloksellisimmaksi. Mm. englantilaisessa hoitosuosituksessa edellytetään, että kohtalaisesta tai vaikeasta masennuksesta kärsiville lapsille tai nuorille ei saa suositella lääkehoitoa, ellei siihen yhdistetä psykoterapiaa.

Raimo K. R. Salokangas

Rintasyövän seulontaan ultraääni mammografian lisäksi?

Mammografian kanssa yhdessä tehty rintojen ultraäänitutkimus lisää löydettyjen rintasyöpien määrää. Menetelmät yhdistämällä löydetään kuitenkin myös huomattava määrä hyvänlaatuisia rintakasvaimia. Ultraäänen käyttö on lienee perusteltua suuren riskin potilailla - seulonnan kustannukset tosin kasvavat huomattavasti.

Sirkku Jyrkkiö

DEHAL1-geenin mutaatio aiheuttaa hypotyreoosia ja struumaa

Ensimmäiset tyrosiinidejodaasientsyymiä koodittavan DEHAL1-geenin mutaatiot on paikallistettu. Tämä hypotyreoosiin johtava geenivirhe vaikuttaa harvinaiselta. Huomattavaa on, ettei se varmuudella löydy vastasyntyneiden S-TSH-seulonnassa, mutta geenivirhe voi johtaa älylliseen kehitysvammaisuuteen, jos hypotyreoosin hoito varhaislapsuudessa viivästyy. Yhdellä potilaista hypotyreoosi kehittyi vasta 8 vuoden iässä.

Camilla Schalin-Jäntti

Pallolaajennus tulossa puukon rinnalle päärunkoahtauman hoidoksi

Vasemman sepelvaltimon päärungon ahtaumien pallolaajennus on kokeneissa käsissä turvallinen hoitovaihtoehto ja potilaskohtaisesti harkiten sitä voitaisiin käyttää entistä useammin, selviää korealaistutkijoiden tekemästä rekisteritutkimuksesta. Useat aiemmat rekisteritutkimukset tukevat sanomaa.

Juhani Airaksinen

Metformiinia raskausdiabeteksen hoitoon

Tabletteina otettavien lääkkeiden käyttö raskausdiabeteksen estämiseksi on toistaiseksi ollut vähäistä sikiövaikutusten pelon takia. Nyt tehty metformiinia ja insuliinia verrannut tutkimus kuitenkin osoitti, että metformiini on turvallinen hoito, jota odottavat äidit pitivät helpompana toteuttaa kuin insuliinihoitoa.

Pertti Kirkinen

Kolibakteeri juuttuu salaatin pintaan

Yhä useampi EHEC-ripuli puhkeaa kontaminoituneen salaatin tai vihannesten syömisen seurauksena. Joissakin tapauksissa salaatti on pesty huolellisesti, mutta se on silti sairastuttanut syöjiä epidemiaksi asti. Millä liimalla EHEC pysyy salaatissa?

Heikki Arvilommi

Laskimon sisäisinä huumeina käytetyt tabletit aiheuttavat vakavia vaurioita

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää retrospektiivisesti suonen sisäisten huumeiden käyttäjien perifeerisiä kudosvaurioita liuotetun lääkeainemurskan käytön jälkeen.

Taina A. Partanen, Pirkka Vikatmaa, Jyrki Vuola, Mauri Lepäntalo, Erkki Tukiainen

Vaikean ulseratiivisen koliitin kehittyvä hoito

Haavaista paksusuolitulehdusta sairastavista noin 15 %:lla todetaan tavanomaiselle hoidolle reagoimaton vaikea koliitti, johon liittyy huomattavan suuri riski joutua leikkaukseen.

Martti Färkkilä

Leukosytoosi yleislääkärin näkökulmasta

Leukosytoosi on tavallinen löydös akuutisti sairastuneella potilaalla.

Marko Vesanen

Lasten astman diagnostiikka, lääkehoito ja hoidon tulokset vaihtelevat alueittain

Astma on suomalaislasten selvästi yleisin erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeuttava sairaus. Aikaisemman tutkimuksen perusteella hoitotulokset Suomessa ovat kansainvälisesti hyvät, sillä sairaalahoitoa tarvitaan vähän ja astmakuolemat ovat harvinaisia poikkeuksia.

Minna Kaila, Juhani Grönlund, Mika Mäkelä, Timo Vanto, Lauri Virta, Timo Klaukka

Joustava opioidikorvaushoito vastaa lisääntyvään hoidontarpeeseen

Uusi opioidikorvaushoitoasetus tuli voimaan 1.2.2008. Asetus mahdollistaa hoidon kehittämisen entistä joustavammaksi.

Antti Mikkonen, Solja Niemelä, Virpi Koivumäki, Anna-Maria Heinisuo, Raimo K.R. Salokangas

Akuutin haimatulehduksen geneettisesti määräytyvät ennustetekijät

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa geneettisesti määräytyviä ennustetekijöitä akuutissa haimatulehduksessa. Tutkimuksen kandidaattigeenit liittyvät trypsinogeenin aktivaatioon taudin alussa ja systeemiseen tulehdukseen taudin edetessä.

Eija Tukiainen

Kasvohermohalvauksen kirurginen hoito hermotetulla lihassiirteellä

Pitkäaikainen kasvohermohalvaus on potilaalle henkisesti raskas ja kuormittava sairaus, sillä se vaikeuttaa merkittävästi sosiaalista kanssakäymistä ja aiheuttaa suuren kosmeettisen ja toiminnallisen haitan näille potilaille. Osa näistä potilaista hyötyy leikkaushoidosta, ja lisätiedon saanti leikkaustulokseen vaikuttavista tekijöistä on ensiarvoisen tärkeää, jotta oikeat potilaat voidaan valita ja leikkausmenetelmiä parantaa.

Tuija Ylä-Kotola

Äkillisen alkoholihaimatulehduksen uusiminen

Äkillisen alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuus on Suomessa suurimpia maailmassa. Haimatulehdusten sairaalahoitojaksot ovat lisääntyneet samaan tahtiin kuin alkoholin kulutus. Suomessa 68 % haimatulehdukseen sairastuneista on alkoholin suurkuluttajia.

Hanna Pelli

MMP:t biomarkkereina ihosyövissä

Ihosyöville ei ole luotettavia kudos- tai veriseuloja kasvaimen kasvunopeuden tai etäpesäkkeiden lähettämistaipumuksen ennustamiseksi. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia, mitkä metalloproteinaasit ovat olennaisia eri ihosyöpätyyppien synnyssä, leviämisessä ja ennustetekijöinä.

Tiina Kuivanen