Tärkein tieto

Raskauden aikaisen hypertyreoosin esiintyvyys on 0,1-0,4 %, hypotyreoosin 0,3-0,4 % ja subkliinisen hypotyreoosin 2-3 %. Krooninen autoimmuunityreoidiitti tavataan jopa 5-15 %:lla.

Hoitamaton kilpirauhasen toimintahäiriö vaarantaa sekä äidin että sikiön hyvinvointia, mutta riskejä voidaan tehokkaasti vähentää asianmukaisesti toteutetulla hoidolla.

Tyroksiinin tarve lisääntyy raskaudessa. Hedelmällisessä iässä olevista naisista 1-2 % käyttää tyroksiinikorvaushoitoa, ja heidän annostaan tulee suurentaa heti alkuraskaudessa. S-TSH:n tavoitteeksi on ehdotettu < 2,5 mU/l ensimmäisessä ja < 2,5-3 mU/l toisessa ja kolmannessa raskauskolmanneksessa.

Myös krooninen eutyreoottinen autoimmuunityreoidiitti altistaa kilpirauhasen vajaatoiminnalle raskauden aikana sekä lisää keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tuoreessa tutkimuksessa alkuraskaudessa aloitettu tyroksiinihoito vähensi keskenmenojen ja ennenaikaisten synnytysten määrää.

Hyper- tai hypotyreoosi olisi hyvä hoitaa jo ennen raskautta. Asianmukaisella seulonnalla voidaan varmistaa, että kaikki hoitoa tarvitsevat naiset myös pääsevät hoidon piiriin.

Raskaana olevalla toimintahäiriö seulotaan normaaliin tapaan S-TSH:n avulla, mutta tulkinta vaatii tarkkuutta. Terveillä, raskaana olevilla naisilla S-TSH:n viiteväli on selvästi matalampi kuin yleisesti käytössä oleva viiteväli. Suomessa ei toistaiseksi ole käytössä raskauden aikaisia S-TSH:n viitevälejä.