Mielialahäiriöisenkin henkilön kuntoutus kannattaa
Lähtökohdat
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen masennuksen vuoksi on yleistynyt viime vuosina. Masennus on yleistynyt myös ammatillisen kuntoutuksen aiheena, mutta hitaammin kuin työkyvyttömyyseläkkeen syynä.
Ammatillinen kuntoutus on keino vähentää tai myöhentää eläkkeelle siirtymistä. Selvityksen tavoitteena oli tarkastella masennuskuntoutujia suhteessa muihin kuntoutujaryhmiin ja selvittää, miten eri työeläkekuntoutusmuodot toimivat masennuskuntoutujien kohdalla.
Menetelmät
Eläketurvakeskuksen rekisteristä selvitettiin vuonna 2006 työeläkekuntoutusta saaneiden taustaa, toteutunutta kuntoutusta ja kuntoutuksen päättäneiden osalta kuntoutuksen lopputulosta.
Vuonna 2006 työeläkekuntoutukseen osallistui 6 733 henkilöä. Valtaosa sijoittui ikäryhmään 35-54 vuotta. Sekä alle 35-vuotiaita että 55 vuotta täyttäneitä oli kymmenisen prosenttia. Kuntoutuksen alkaessa oli ollut eläkkeellä vajaa kolmannes: yleensä kyse oli kuntoutustuesta, eli määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä.
Niistä 2 753 henkilöstä, jotka olivat osallistuneet varsinaisiin kuntoutustoimenpiteisiin, oli 56 prosenttia naisia ja 60 prosenttia oli täyttänyt 45 vuotta. Kuntoutuksen alkaessa oli ollut eläkkeellä 29 prosenttia.
Tulokset
Mielialahäiriöisistä kuntoutujista 16 prosenttia osallistui kuntouttavaan koulutukseen ja 18 prosenttia oli työpaikkakuntoutuksessa. Kaikkien kuntoutujien kohdalla vastaavat luvut olivat 41 ja 44 prosenttia.
Kaikista niistä, jotka eivät olleet eläkkeellä tullessaan kuntoutukseen ja joiden kuntoutus oli koulutusta, oli kuntoutuksen päättyessä työssä 80 prosenttia. Työpaikkakuntoutusta saaneista oli työssä 66 prosenttia. Mielialahäiriöiden ryhmässä koulutuksessa olleista oli työssä 61 prosenttia ja työpaikkakuntoutuksessa olleista 65 prosenttia.
Päätelmät
Mielialahäiriöisten ammatillinen kuntoutus on useimmiten työpaikkakuntoutusta, jonka jälkeen he työllistyvät yhtä hyvin kuin muut kuntoutujaryhmät. Koulutukseen osallistuneet masennuskuntoutujat päättävät koulutuksen yhtä usein onnistuneesti kuin muiden ryhmien kuntoutujat. Koulutuksen jälkeen he tarvitsevat kuitenkin työllistymisen tukitoimia.
Masennuksen vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet yleistyivät 1990-luvulla. 2000-luvun puolivälissä vuosittain myönnettyjen eläkkeiden määrä näytti vakiintuneen, kunnes vuonna 2007 määrä kääntyi jälleen nousuun. Kyseessä on kuitenkin merkittävä yhteiskunnallinen muutos, johon on kiinnitetty…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



