Dr. Matti S. Aapro, cancerspecialist

Dr. Matti S. Aapro är en berömd cancerspecialist i Schweiz. Han är en finländare som vuxit upp och lever i en internationell miljö, så internationell att han numera är schweizare. Men när Finland spelar i ishockey-VM känner han sig som en finländare. Han är chef för cancerkliniken i Genolier som ligger nära Genèvesjön, en privatklinik som behandlar vanliga schweizare, filmstjärnor och kungligheter.

Åke Landquist

Immobilisaation, remobilisaation ja denervaation aiheuttamat lihasmuutokset

Immobilisaation aiheuttama luurankolihaksen atrofia on merkittävä ongelma tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja vammojen hoidossa. Tutkimalla varhaisimpia immobilisaation aiheuttamia lihasmuutoksia ja kartoittamalla millä aikavälillä niistä tulee palautumattomia, voidaan suunnitella vähemmän haitallisia tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja vammojen hoitomuotoja.

Susanna Kauhanen

Päiväväsymys, jokaöinen kuorsaus ja lihavuus

Unihäiriöiden, erityisesti unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimus ja hoito ovat kehittyneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uniklinikka-aineistoissa tavallisin poikkeavaa päiväaikaista väsymystä aiheuttava tauti on uniapneaoireyhtymä. Uniapneatauti on yleinen, sitä esiintyy aiempien tutkimusten mukaan 2 %:lla naisista ja 4 %:lla miehistä. Myös kuorsaus, johon liittyy ylähengitysteiden ahtauma, voi johtaa toistuviin heräilyihin ja päiväaikaiseen väsymykseen, vaikka varsinaisia apneavaiheita ei esiintyisikään.

Kirsti Martikainen

Ruskean rasvan toimintaa aktivoivien lääkkeiden vaikutukset lihavuuteen

Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, sillä se on riskitekijä mm. aikuistyypin diabetekselle, verenpainetaudille, hyperlipidemioille ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille. Useissa tapauksissa pelkkä painon alentaminen parantaisi tilannetta huomattavasti. Laihduttaminen on kuitenkin vaikeaa, ja pysyvään tulokseen johtavien hoitomuotojen löytäminen lihavuuden hoitoon olisi tärkeää.

Eriika Savontaus

Lyhyesti: Tukholman poliisi paljastaa löyhäkätiset reseptinkirjoittajat

Tukholman poliisi on paljastanut muutaman kuukauden aikana yli 20 lääkäriä, jotka ovat kirjoittaneet PKV-lääkkeitä väärinkäyttäjille. Taustalla on pillerien katukaupan kasvu ja väkivaltarikosten lisääntyminen ja raaistuminen. Länsinaapureiden tuorein ongelma on 14-20-vuotiaiden nuorten miesten flunitratsepaamin ja viinan sekakäyttö. Mitä sitten tekee Socialstyrelsen? Ainakin toistaiseksi keräilee vastineita poliisin paljastamilta lääkäreiltä ja saa selityksiä kiristyksen ja uhkailun kohteena olemisesta hyväuskoisena narratuksi tulemiseen. Joissakin tapauksissa poliisilla on kuitenkin näyttöä myös siitä, että lääkäri on myynyt reseptejä.

Seppo Yt Junnila

Lyhyesti: Kummallinen gynekomastia

Australialaiselle klinikalle tuli 46-vuotias mies, joka kärsi kuumista aalloista ja rintojen naismaisesta kasvusta. Seeruminsa testosteronin, LH:n ja FSH:n pitoisuudet olivat normaalia pienemmät ja estradiolipitoisuus suurentunut. Kovennetussa kyselyssä selvisi, että saadakseen naismaisia piirteitä hän oli jo parikymmentä vuotta juonut useita kertoja viikossa naisten virtsaa. Kolme estrogeenia tai progestageeneja käyttävää naista oli säännöllisesti toimittanut hänelle kyseistä nektaria. Jatkossa potilaalle määrättiin estrogeenipillereitä, joilla hän pysyi mielihabituksessaan ilman virtsan juontia.

Matti Viljanen

Entistä parempia katumuspillereitä

Hätäkontraseptio suojaamattoman yhdynnän tai epäonnistuneen ehkäisyn jälkeen on parikymmentä vuotta hoidettu Yuzpenin menetelmällä, siis pillereillä, joissa on 100 myyg etinyyliestradiolia ja 500 myyg levonorgestreeliä. Lääkkeet on otettava 72 tunnin sisällä yhdynnästä, ja annos uusitaan 12 tunnin kuluttua. Tämän suhteellisen tehokkaan keinon sivuvaikutus on voimakas pahoinvointi ja sen vasta-aiheita veritulppataipumus ja näkö-oireita aiheuttava migreeni.

Pertti Kirkinen

Ylistys vessapaperille!

Vankomysiinille resistentti enterokokki (VRE) on hankala ongelma. Vaikka sen taudinaiheuttamiskyky onkin heikohko, se on käytännössä täysin resistentti kaikille antibiooteille. Brittiläisen Kolumbian alueella Kanadassa tuotiin sairaalaan 90-vuotias potilas, joka oli aikaisemmin ollut sairaalahoidossa Kaliforniassa. Siksi hänestä otettiin rutiinisti bakteeriviljelyt MRSA:n ja VRE:n varalta, juuri niin kuin meikäläisissäkin sairaaloissa tehdään (ainakin MRSA:n osalta). Perineumin alueelta eristettiin Enterococcus faecium, joka oli täysin resistentti vankomysiinille. Potilas sai oman eristyshuoneen.

Pentti Huovinen

Raskausmahdollisuus Turnerin ja Klinefelterin oireyhtymissä

Lähes klassisina pidetyt lääketieteen totuudet toisensa jälkeen kumoutuvat uuden teknologian myötä. 47,XXY eli Klinefelterin oireyhtymä on suhteellisen yleinen miehen karyotyypin poikkeama, johon on perinteisesti katsottu liittyvän täydellinen infertiliteetti. On kuitenkin mahdollista etsiä Klinefelter-karyotyyppisen miehen kivesbiopsiasta siittiö, jolla hedelmöitetään intrasytoplasmaattisella tekniikalla munasolu. Viisi tällaista raskautta on raportoitu, ja yllättäen lasten karyotyyppi oli niissä normaali, vaikka isällä oli täydellinen 47,XXY kromosomisto ilman mosaikismia.

Pertti Kirkinen

Kaihi ja ajokyky

Nykyisten säännösten mukaan ajokortin saaminen Suomessa edellyttää binokulaarista näöntarkkuuden arvoa 0,5 sekä näkökentän vähintään 120 asteen horisontaalista laajuutta. Jos nämä edellytykset täyttyvät, myös sellaiset henkilöt, joilla on jokin silmäsairaus, voivat saada ajokortin. Monissa silmäsairauksissa on kuitenkin muita ajokykyyn vaikuttavia ongelmia. KYS:n silmäklinikan tutkimuksessa 35 kaihipotilaalla, joilla ajokorttisäännösten näöntarkkuusvaatimukset täyttyivät, kontrastinäkö oli merkitsevästi huonompi ja häikäisyalttius suurempi kuin normaalisilmäisillä; häikäisystä toipuminen ei sen sijaan merkitsevästi eronnut normaalista. Liikenneturvallisuuden kannalta olisi hyödyllistä vaatia ainakin iäkkäämmiltä ajokortin uusijoilta riittävän näöntarkkuuden ja näkökentän lisäksi myös kontrastinäön ja häikäisyalttiuden tutkimusta. Ikäraja ja ajokortin saamiseen vaadittavat tulosten vähimmäisarvot olisi määriteltävä.

Maija Mäntyjärvi, Kaija Tuppurainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 12/1999 Kommentteja

Kuka on vaarassa sairastua Alzheimerin tautiin?

Nyt kun käytettävissä on vihdoin lääkkeitä Alzheimerin tautiin, varhaisdiagnostiikan merkitys on yhä tärkeämpi. Sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat taudin ilmaantumiseen. Apolipoproteiini E:n geenin alleeli e4 on tärkein tunnettu alttiusgeeni, ja uusia geenejä, jotka johtavat tautiin tai ovat riskitekijöitä, löytyy varmasti lähivuosina. Vaikeus muistaa faktatietoa on Alzheimerin taudin ensimmäinen oire, ja heikko viivästetty mieleenpalauttaminen episodista muistia testaavissa tehtävissä ennakoi tautia jo vuosia ennen kuin potilaalla voidaan diagnosoida dementia. Lievä kognitiivinen heikentyminen on osoittautunut käyttökelpoiseksi luokitukseksi kuvaamaan Alzheimerin taudin prekliinistä vaihetta.

Hilkka Soininen, Tuomo Hänninen

Soluttoman hinkuyskärokotteen käyttöaiheet

Hinkuyskä on edelleenkin vaarallinen tauti rokottamattomille pikkulapsille. Erityisesti vammaiset ja sairaat lapset jäävät joskus rokottamatta, vaikkei rokotus olisikaan heille vasta-aiheinen. Hinkuyskärokotussarja joudutaan myös silloin tällöin keskeyttämään kokosolurokotteeseen liittyvien haittavaikutusten vuoksi. Tässä julkaistava Kansanterveyslaitoksen rokotussuositustyöryhmän suositus kannustaa suojaamaan soluttomalla hinkuyskärokotteella lapset, joille kokosolurokote varovaisuussyistä jäisi antamatta.

Terhi Heinäsmäki, Jussi Mertsola, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Erektiohäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Erektiohäiriö määritellään kyvyttömyydeksi saavuttaa ja/tai ylläpitää tyydyttävään seksuaaliseen kanssakäymiseen riittävä erektio. Useimmissa tapauksissa erektiohäiriön taustalla on sekä orgaanisia että psykogeenisiä tekijöitä. Diagnostiset tutkimukset sisältävät taustaselvityksen lisäksi huolellisen kliinisen tutkimuksen sekä laboratorio- ja kaikukuvaustutkimukset. Erektiohäiriötä voidaan hoitaa elämäntapoja muuttamalla, seksuaaliterapialla ja viime aikoina yhä yleisemmin lääkehoidolla. Verisuoni- ja proteesikirurgian merkitys erektiohäiriön hoidossa on selvästi vähentynyt.

Olavi Lukkarinen

Tietokonetomografia lannerangan degeneratiivisissa sairauksissa

Lannerangan degeneratiiviset sairaudet ovat yleisiä ja tulevat väestörakenteen muuttuessa yhä lisääntymään. Lanneselän kipu on usein monitekijäinen ja vaikeasti selvitettävä tila. Kun potilaiden kliiniset tutkimukset osoittautuvat riittämättömiksi ja konservatiiviset hoitoyritykset tuloksettomiksi, on aiheellista turvautua radiologisiin tutkimuksiin. Tavallisen lannerankaröntgenkuvauksen jälkeen on tarjolla erilaisia jatkotutkimuksia, joiden suoritustavat ja niistä saatava informaatio eroavat hieman toisistaan. Yleinen, lähes kaikkialla saatava ja avohoitoon erinomaisesti soveltuva kuvantamismenetelmä on lannerangan tavallinen tietokonetomografiakuvaus. Tutkimus on erittäin luotettava selän erilaisten rappeumatilojen diagnostiikassa. Tämän päivän tietokonetomografialaitteilla voidaan tehdä tilavuuskuvauksia ja saada yhdellä kuvauksella kuvaustason kuvien lisäksi tietokoneen kuvankäsittelyohjelmilla luotuja kuvia vapaavalintaisissa tasoissa. Kuvauksen antamaa tietoa voidaan käyttää myös leikkausten suunnittelussa ja suorittamisessa.

Kaj Tallroth

Traumamalli ja rikoksentekijöiden lapsuus

Pahoinpidellystä lapsesta voi kehittyä väkivaltainen rikoksentekijä. Lapsuuden väkivalta- ja laiminlyöntikokemusten yhteyksiä myöhempään epäsosiaaliseen ja rikolliseen käyttäytymiseen on selvitetty tapaustutkimuksin, retrospektiivisin haastatteluin ja prospektiivisin pitkittäistutkimuksin. Väkivallan ylisukupolvinen kierre voi merkitä sitä, että pahoinpidelty lapsi kohtelee aikuisena väkivaltaisesti omia lapsiaan ja/tai muita ihmisiä. Kaikki lapsena väkivaltaa ja laiminlyöntiä kokeneet ihmiset eivät kuitenkaan jatka kierrettä vaan kykenevät katkaisemaan sen. Katsauksessa tarkastellaan lapsuuden kaltoinkohtelun ja aikuisiän rikollisuuden välisiä yhteyksiä keskeisimpien tutkimustulosten valossa ja tulkitaan väkivallan välittymisen mekanismia ns. traumamallin avulla.

Jaana Haapasalo

Lähetteet terveyskeskuksista erikoissairaanhoitoon ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden vastuualueiden kaikkien terveyskeskuslääkärien lähetteet alue-, keskus- ja yliopistollisiin sairaaloihin selvitettiin ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94). Kyseisinä ajanjaksoina erikoissairaanhoitoon lähetettiin yhteensä 6 239 potilasta. Terveyskeskuslääkärien ajanvaraus- ja päivystysvastaanotoilla kävi yhteensä 109 221 potilasta, joista lähetettiin 5,0 % erikoissairaanhoitoon vuonna 1992 ja 4,7 % vuonna 1994.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Sähköinen lähete ja konsultaatio hoitoprosessin järkeistämisessä

Erikoissairaanhoidon kasvavan kysynnän ja lisääntyvien kustannusten takia koko järjestelmä on kriittisessä arviointivaiheessa. Toisaalta sen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia halutaan leikata, mutta samaan hengenvetoon palvelutason vaaditaan säilyvän ennallaan. Jotta nämä kaksi tavoitetta voisivat toteutua yhtäaikaisesti tarvitaan keinoja, jotka riippuvat leikkaustarpeen suuruudesta. Kosmeettisiin parannuksiin riittää pienikin veitsi: esimerkiksi laatujohtamisen oppien avulla toimintaprosessien suorituskyky paranee pitkässä juoksussa pienin askelin ja säästöjä kertyy resurssien tarkemman hyväksikäytön ansiosta. Suuremmat säästöt on kuitenkin saatavissa modernin tietoteknologian mahdollistamalla toimintaprosessien järkeistämisellä.

Kari Harno, Teemu Paavola, Maria Böckerman

Väestövastuu ja kuntatyönantajan odotukset

Väestövastuu on käsitteenä varsin monimuotoinen; se on paljon laajempi kysymys kuin pelkästään yleislääkärin väestövastuu perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi väestövastuisen terveydenhuollon kokeiluja aloitettaessa 1989 väestövastuuta ei ollut määritelty. Tavoitteet oli ilmaistu vain hyvin yleisessä muodossa, ja ne täsmentyivät jonkin verran vasta kokeilujen aikana. On pidettävä saavutuksena, että väestövastuukokeilutoiminnan edellytykseksi asetetussa lääkärien kokeiluvirkaehtosopimuksessa onnistuttiin luomaan toimiva palkkausjärjestelmä.

Eila Uotila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030