Lehti 35: Alkuperäis­tutkimus 35/1997 vsk 52 s. 4147

Ilotulitevammoista aiheutunut synkkä vuodenvaihde

Ilotulitteet aiheuttavat Suomessa vuosittain kymmeniä silmä-, kasvo- ja käsivammoja. Tästä johtuen 1995 tuli voimaan uusi räjähdeasetus, jonka avulla pyrittiin vähentämään onnettomuuksia. Vuodenvaihde 1996-97 oli kuitenkin synkkä maanlaajuisesti. Pelkästään HYKS:ssa hoidettiin 35 potilasta. Heistä osa oli loukkaantunut poikkeuksellisen vakavasti. Valtaosa turmista sekä kaikki vaikeat vammat johtuivat tähtipommeista, joiden aiheuttamia onnettomuuksia ei maassamme ole aikaisemmin kuvattu. Lakiuudistus ei näytä vähentäneen tapaturmien määrää, koska paukkupommien kielto ilmeisesti siirsi käytön voimakkaisiin ilotulitteisiin.

Pentscho PopovErkki TukiainenSirpa Asko-SeljavaaraPeter JungellLeena KivipeltoPia EhrnroothAnni Karma

Ilotulitteet ovat pyroteknisiä välineitä, jotka tuottavat lämpöä, valoa, ääntä, kaasua, savua tai näiden yhdistelmiä (1). Tarkoituksena on tuottaa näkö- tai kuuloefekti. Ilotulitevammoja esiintyy ympäri vuoden, mutta huomattava kasaantuminen tapahtuu suurten juhlien aikaan. Suomessa vammoja esiintyy eniten uutena vuotena (2,3) ja esimerkiksi Yhdysvalloissa maan itsenäisyyspäivänä. Vammautuneet ovat useimmiten 10-14-vuotiaita poikia (4-10). Käsi- tai silmävammat ovat tavallisimpia (4,5,6,7,9). Yleisin onnettomuuden syy on käsittelyvirhe, tavallisimmin ilotulite on sytytetty kädessä. Alle viidesosa turmista on viallisten tuotteiden aiheuttamia (9). Pahimpien onnettomuuksien, jopa kuolemantapauksien aiheuttajiksi on todettu voimakkaat raketit (4,5,6,8,9), jotka Suomessa ovat jokaisen täysi-ikäisen saatavilla ilman ostolupaa. Lapsilla paukkupommit ovat yleisimmät vammojen aiheuttajat (4,7).

Viime uutena vuotena vammautuneita oli poikkeuksellisen paljon. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kuvata HYKS:ssa hoidettujen potilaiden vammat ja hoito. Lisäksi suoritimme loukkaantuneille yksityiskohtaisen kyselyn tapaturmaan johtaneista syistä, tuotteesta sekä käyttäytymisestä tapahtumapaikalla. Tutustuimme myös Suomen ja muiden maiden ilotulitteiden myyntiä ja luokittelua koskevaan lainsäädäntöön sekä Turvatekniikan keskuksen suorittamaan tutkimukseen. Pyrkimyksemme oli selvittää, miksi onnettomuuksia tapahtui ja miten niitä voitaisiin välttää. Lisäksi kuvaamme ilotulitevammautuneiden hoidossa erityisesti huomioonotettavia seikkoja.

POTILAAT JA KYSELYTUTKIMUS

HYKS:aan hakeutui vuodenvaihteessa yhteensä 35 henkilöä, joiden vammat oli aiheuttanut ilotulite. Kaikki tapaturmat yhtä lukuunottamatta olivat sattuneet 31.12.1996-1.1.1997 välisenä aikana. Lastenklinikalla hoitonsa sai 2, silmätautien klinikalla 16, Töölön sairaalassa 6 ja kahden viimeksimainitun yhteistyönä 11 potilasta. Ikä vaihteli kymmenestä viiteenkymmeneen vuoteen keskiarvon ollessa 25 ja mediaanin 23. Vammautuneista 33 oli miestä ja kaksi naista.

Kaikille hoidetuille potilaille suoritettiin henkilökohtaisesti tai puhelimitse onnettomuutta koskeva kysely. Haastattelija pyrki ensin saamaan kokonaiskuvan tapaturmatilanteesta ja siihen johtaneista syistä. Tarkentavilla kysymyksillä selvitettiin yksityiskohtaisesti käyttäytyminen tapahtumapaikalla, ilotulitetyyppi ja sen käsittely, turvallisuusohjeiden noudattaminen sekä alkoholin osuus. Myös päivämäärä, kellonaika, paikka ja tiedot muista loukkaantuneista kirjattiin. Lisäksi kysyttiin potilaiden omaa mielipidettä alkoholin vaikutuksesta, turvaohjeiden noudattamisesta ja onnettomuuden syystä. Jos loukkaantunut oli alaikäinen, kiinnitettiin huomiota aikuisten valvontaan. Saatujen tietojen perusteella luotiin käsitys siitä, miksi tapaturma oli todennäköisesti aiheutunut.

VAMMOJEN KUVAUS

Kolme potilasta oli akuutisti hengenvaarassa. Heistä yhdellä oli otsaluun avomurtuma, johon liittyi aivoruhje sekä duura- ja ihopuutos. Kahdella oli leukaluiden pirstalemurtumat sekä posken syvä laseraatio ja heille jouduttiin suorittamaan hätätrakeostomia turvonneiden ylähengitysteiden vuoksi (kuva 1). Neljällä potilaalla oli huomattavia ruudin aiheuttamia tatuaatioita ja haavoja kasvoissa. Kahdella pääasiallisena vammana voidaan pitää pelkkiä tatuaatioita (kuva 2), yhdellä kasvolaseraatiota ja viidellä kasvojen palovammoja. Yhdellä potilaalla oli käsivamma (taulukko 1).

Vakavia silmävammoja aiheutui neljälle potilaalle. Yksi sai näköhermovaurion luisen orbitan pirstalemurtuman seurauksena ja hän menetti näkönsä toisesta silmästä. Yhden potilaan oikea silmä laseroitui vaikeasti, minkä vuoksi silmämuna jouduttiin tyhjentämään ja vasempaan silmään kehittyi myöhemmin kontuusiosta johtuva harmaakaihi. Yhdelle potilaalle vaikea kontuusio aiheutti laajan värikalvon repeämän ja silmän sisäisen verenvuodon. Näiden seurauksena silmään kehittyi myöhemmin harmaakaihi ja glaukooma. Yksi potilas menetti toisesta silmästään keskeisen näön alueen verkkokalvovaurion ja suonikalvon repeämän seurauksena. 15 potilaalla oli ainoastaan lieviä silmävammoja, heistä kahdeksalla sarveis- tai sidekalvorikkoja ja seitsemällä oli eroosio sarveiskalvolla tai sidekalvonalainen verenvuoto.

Vammatyypeistä yleisin oli ihon traumaattinen tatuaatio kasvoissa (taulukko 2, kuva 2). Monilla potilailla oli vammoja useissa kehonosissa. 20 henkilöllä vaurioituneita kehonosia oli 2, yhdellätoista 1, kahdella 3 ja kahdella 4.

VAMMOJEN HOITO JA JÄLKISEURAUKSET

Viisitoista potilasta tarvitsi osastohoitoa. Heistä kahdelletoista suoritettiin yksi tai useampi yleisanestesiaa vaatinut toimenpide. Kaikkiaan yleisanestesiassa tehtyjen leikkausten määrä oli 19, joista plastiikkakirurgisia 14, silmälääkärien suorittamia 3 ja neurokirurgisia 2. Leukakirurgi oli mukana kahdessa leikkauksessa. Kaksikymmentä potilasta hoidettiin polikliinisesti.

Yhdelle potilaalle suoritettiin aivokudoksen revisio, duuraplastia sekä ihon ja subkutiksen kielekerekonstruktio. Hänelle saattaa jäädä pysyvä aivovaurio. Yhdeltä potilaalta eviskeroitiin toinen silmä ja toiseen silmään kehittyi harmaakaihi, joka on sittemmin leikattu. Silmään on asennettu tekomykiö. Yhdelle potilaalle tullaan myöhemmin tekemään leikkaus kaihin ja mahdollisesti myös glaukooman vuoksi. Yhdelle suoritettiin luisen orbitan rekonstruktio näköhermon pinnetilan vuoksi, mutta tästä huolimatta näköä ei voitu pelastaa. Kahdelle potilaalle tehtiin leukaluun osteosynteesi ja intermaksillaarifiksaatio sekä kasvojen laseraatiohaavojen revisio ja ompelu. Heistä toiselle jäi hammaspuutoksia. Kuudelle potilaalle tehtiin ainoastaan kasvojen harjaus tai dermabraasio ja kahden kasvohaava jouduttiin ompelemaan paikallispuudutuksessa.

Kaksikymmentäkolme potilasta ei tarvinnut yleisanestesiaa vaativaa toimenpidettä. Yhdelle suoritettiin kasvohaavan ompelu paikallispuudutuksessa, yhdelle sormen ojentajalihaksen jänteen ompelu ja viisi palovammapotilasta hoidettiin konservatiivisesti. Lievien silmävammojen vuoksi hoidettiin viisitoista potilasta, joista kahdelle tehtiin korneaporaus ja kuudelle muu rikanpoisto ja seitsemän hoidettiin konservatiivisesti.

Ilotulitevammoista aiheutuneina pysyvinä haittoina yksi potilas menetti oikean silmänsä ja vasemmassa on tekomykiö, yhdelle jäi pysyvä aivovaurio, yksi menetti näön toisesta silmästään ja kahden näkö toisessa silmässä heikkeni suuresti. Kahdelle potilaalle jäi purentavika tai hammasdefekti. Useille potilaille tulee jäämään pysyvä kosmeettinen haitta kasvojen alueen tatuaatioista ja/tai arvista.

ONNETTOMUUKSIEN SYYT JA KÄYTETYT ILOTULITTEET

Kaikki potilaat onnistuttiin tavoittamaan haastattelua varten. Heistä noin kolmasosaa haastateltiin viiden päivän ja valtaosaa kuukauden kuluessa onnettomuudesta. Jos potilas oli nuori tai ei osannut kuvata tapahtunutta, haastateltiin lisäksi vanhempia tai muita paikalla olleita. Yhdessä tapauksessa ei saatu vastausta kaikkiin kysymyksiin.

Tapaturma sattui 34 tapauksessa uudenvuodenaattona tai -päivänä. Suurin osa, 24 tapaturmaa, ajoittui puoli tuntia vuoden vaihtumisen molemmin puolin. Ilotulitteen sytyttäjälle tai avustajalle tapahtui 29 ja sivustakatsojalle 6 onnettomuutta.

Ilotulitetyypeistä tähtipommi aiheutti 25 onnettomuutta (kuva 3). Näistä Komet Bomb 3 -merkkisiä oli varmuudella 20 ja muita 5. Roomalaiset kynttilät aiheuttivat neljä, pata yhden, laiton valmiste yhden, puretuista tuotteista saatu mustaruuti kaksi ja tuntematon tuote kaksi tapaturmaa. Vakavuudeltaan osastohoitoa vaativia vammoja aiheuttivat tähtipommit 13:lle, purettu mustaruuti yhdelle ja laittomaksi luokiteltu tuote yhdelle henkilölle (taulukko 3). Kaikkiaan 32 potilaalle aiheutti vammoja hylsymäinen ilotulite, joka maasta käsin sylkee taivaalle tulipalloja, tähtisuihkua tai efektin aiheuttavalla aineella täytetyn latauksen.

Kaikkien 22:n yli 18-vuotiaan potilaan onnettomuus aiheutui tähtipommista. Näistä 21 onnettomuutta johtui liian aikaisin tai varoittamatta räjähtäneestä tuotteesta. Yhdessä tapauksessa sytytyslankaa oli manipuloitu ennen uudelleensytyttämistä. Alle 18-vuotiaita potilaita oli 13, joista kahdella vammojen syynä oli välittömästi räjähtänyt Komet Bomb 3. Alaikäisten vammoista yhdeksän johtui turvaohjeiden laiminlyönneistä, näistä kaksi oli tietoisesti toista ihmistä kohden suunnattua ilotulitetta, kaksi suutariksi luullun tuotteen aiheuttamaa, kaksi kädessä sytytettyä, yksi liian lyhyestä turvaetäisyydestä johtuvaa ja kaksi puretusta tuotteesta aiheutunutta (taulukko 4). Kahdessa tapauksessa onnettomuuden syy on epäselvä, näistä toisessa ei ollut varmaa, oliko vamma lainkaan ilotulitteen aiheuttama ja toisessa sivustakatsojana ollut tyttö sai vammoja tuntemattomasta tuotteesta. Alaikäisille sattuneista turmista vain viidessä oli aikuisia välittömästi läsnä. Kuuden alaikäiselle sattuneen onnettomuuden voidaan katsoa johtuneen aikuisten valvonnan puutteesta.

Alkoholin osuutta tapahtuneeseen selvitettiin siten, että potilaat arvioivat tapaturmaa edeltäneen alkoholinkäyttönsä ravintola-annoksina. Näin meneteltiin siksi, että vain muutaman potilaan tulovaiheen promillelukema oli käytettävissä. 12 potilasta ei ollut nauttinut alkoholia lainkaan, seitsemän oli nauttinut 1-3 annosta, yksitoista 4-8 annosta ja neljä potilasta enemmän kuin kahdeksan annosta. Ainoastaan yhden haastatellun mielestä alkoholilla oli osuutta tapahtuneeseen. Yhden potilaan osalta ei saatu edellämainittuja tietoja.

Ilotulite laukaistiin 21 tapauksessa julkisella paikalla (tie, pysäköintipaikka, kerrostalon piha, puisto tms.), neljässä kotipihalla ja yhdeksässä luonnossa (pelto, järven/meren jää, metsä tms.). Yhdestä ei ole tietoa. Neljässä tapauksessa onnettomuudessa loukkaantui potilaan lisäksi muitakin henkilöitä.

Lähes kaikki vakavat onnettomuudet aiheutuivat tähtipommeista. Kyseinen ilotulitetyyppi toimii "kranaatinheitinperiaatteella". Putkessa räjähtävä ajopanos ampuu liimapaperipallon sisälle pakatun varsinaisen pommin, joka hajoaa taivaalla tähtikuvioksi. Tuote sytytetään putken suulta, jolloin kasvot ovat vaarassa.

Komet Bomb 3:ssa (kuva 3) ajopanoksen vahvuus on 25 grammaa, taivaalle lentävä lataus 150-170 grammaa, lähtönopeus 40-50 m/s ja lakikorkeus 80 metriä. Aiheutuvat vammat voi siis luokitella suurienergisiksi. Turvatekniikan keskuksen tekemän selvityksen mukaan Komet Bomb 3:n liian aikainen laukeaminen johtui ilmeisesti siitä, että tulilangan suojusta ei ollut poistettu ollenkaan tai siitä oli jäänyt osa paikoilleen (11). Kyseisessä tuotteessa sytytyslanka on mustaruutia, joka hapettomassa ympäristössä, toisin sanoen suojan ollessa paikoillaan, palaa räjähdyksenomaisesti. Toisessa tulilankatyypissä palaminen tapahtuu normaalisti suojuksesta huolimatta. Näissä tapaturman syy lienee ollut se, että paikallaan olevasta suojuksesta johtuen syttymistä ei huomattu. Tuotteen käyttöohjeessa ei käsitelty suojuksen poistoa.

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN PUUTTEET

Suomen lainsäädäntö rajoittaa ilotulitteiden myynnin Tapaninpäivän ja uudenvuoden aaton väliseen aikaan. Ostoikäraja on 18 vuotta, 12 vuotta täyttäneille saa luovuttaa heikkoja tuotteita kuten papatteja (12). Aikuisille myytävien tuotteiden käyttö on sallittu ainoastaan kuusi tuntia vuodenvaihteen molemmin puolin (13). Muulloin järjestettävään ilotulitukseen tarvitaan viranomaisten lupa.

Yksityishenkilöille sallitut ilotulitteet on Suomessa luokiteltu varsin ylimalkaisesti moniin muihin maihin verrattuna. Asiaa koskevat ohjeet ovat, että tuotteen kokonaispanos ei saa ylittää 200 grammaa. Paukkupommissa on sallittu enintään 50 mg mustaruutia tai teholtaan sitä vastaava määrä räjähdettä (12). Turvatekniikan keskus testaa markkinoille tulevat tuotteet. Niiden ollessa teknisesti moitteettomia ja täyttäessä edellämainitut kriteerit myyntilupa yleensä myönnetään. Nykyinen käytäntö ei ota kantaa siihen, että eri ilotulitetyyppien vaarallisuudessa saattaa olla huomattava eroja, jos tuote on viallinen tai käyttöohjeita ei noudateta.

Ilotulitteiden tarkastus on maahantuojan vastuulla. Käytännössä tietty osa myyntierästä koeammutaan. Koska käyttö painottuu voimakkaasti lyhyelle jaksolle vuodenvaihteessa (10), myyntiin päässeen viallisen erän aiheuttamia onnettomuuksia on vaikea estää. Laki määrää, että ilotulitteessa on oltava käyttöohje (14), jossa vaadittavia tietoja ei kuitenkaan määritellä yksityiskohtaisestí.

POHDINTA

Lue myös

Suomessa tapahtuu ilotulitteiden aiheuttamia vakavia onnettomuuksia vuosittain (2,3). Viime vuodenvaihde oli kuitenkin harvinaisen synkkä. Tämä johtui tähtipommien aiheuttamista lukuisista tapaturmista, joista osa oli erittäin vakavia.

Vuonna 1995 tehty lisäys räjähdysaineasetukseen kielsi voimakkaat paukkupommit ja siten siirsi kaupan painopisteen muunlaisiin tuotteisiin, esimerkiksi tähtipommeihin ja raketteihin. Lakiuudistuksen tarkoituksena oli vähentää onnettomuuksia. Se varmaankin vähensi paukkupommeista yleensä aiheutuvia käsivammoja, mutta lisäsi vakavien vammojen kokonaismäärää. Ilmaan lentävät tai ampuvat tuotteet sekä paukkupommit on todettu selkeästi ilotulitteista vaarallisimmiksi (4-10). Tähtipommien vaarallisuuden osoittaa tekemämme tutkimus. Useissa maissa edellämainittujen valmisteiden käyttö on sallittu vain ammattilaisille.

Valistuksella ja opastuksella ei yksinään ole osoitettu olevan riittävää vaikutusta onnettomuuksien vähentämiseksi (8,9). Samoin pelkkä laadunvalvonnan ja käyttöohjeiden parantamisen merkitys on pieni (8). Tämä on ymmärrettävää, sillä uuttavuotta juhlivien ihmisten, varsinkin lasten, ei voi olettaa tutustuvan ohjeisiin perusteellisesti. Silmävammojen ehkäisyksi on ehdotettu suojalaseja (5) - käytännön toteutus kuitenkin lienee hankalaa. Myynnin ja käytön kieltämisellä tai rajoittamisella sen sijaan on selkeä ja tehokas vaikutus (4,8,9).

Maailman terveysjärjestön suositus on kieltää ilotulitteiden valmistus kokonaan (15). Kieltojen ja rajoitusten on arveltu lisäävän kotitekoisten pommien ja siten onnettomuuksien määrää. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Yhdysvalloissa, missä osavaltioiden lait vaihtelevat, ilotulitteet sallivilla alueilla ovat aineelliset vahingot 50-kertaiset ja vammojen määrä seitsemänkertainen verrattuna osavaltioihin, joissa on rajoituksia (8). Maanlaajuinen totaalikielto on todennäköisesti tehokkain onnettomuuksia vähentävä keino (4) ja tällainen onkin mm. Irlannissa. Kompromissiratkaisuna ilmaanlentävien tai -ampuvien valmisteiden sekä paukkupommien kieltäminen on tehokkainta (8). Ammattilaisten hoitamia julkisia ilotulituksia pitäisi suosia.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Ilotulitteet aiheuttavat yleensä vammoja useisiin kehonosiin, tavallisimmin silmiin ja kasvoihin. Tatuaatiot ovat yleisimpiä ja niistä johtuva kosmeettinen haitta on pysyvä. Arvio plastiikkakirurgisen hoidon tarpeellisuudesta täytyy tehdä viiveettä, sillä ihon harjaus ja hionta tule suorittaa muutaman päivän kuluessa, ennen ihon epitelisoitumista. Voimakas ilotulite aiheuttaa suurienergisen vamman, jolloin laseraatioiden, luunmurtumien ja aivokontuusion mahdollisuus on olemassa.

Jos ilotulite on vaurioittanut potilaan kasvoja, tulee myös hänen silmänsä tutkia. Koska kyseessä saattaa olla suurienerginen vamma, silmänsisäiset vauriot tulisi poissulkea. Tällöin silmälääkärin kannanotto on usein aiheellinen.

Ilotulitteiden haitta/hyötysuhdetta on syytä pohtia uudelleen. Lainsäädäntöön tulisi tehdä uudistuksia ja tarkennuksia. Tähtipommit sekä muut ilmaanlentävät tai -ampuvat voimakkaat räjähteet pitäisi luokitella laissa yksityiskohtaisesti ja rajoittaa niiden käyttö ammattilaisille. Yksityishenkilöille sallitut valmisteet tulee varustaa viranomaisten tarkastamilla käyttöohjeilla. Yli 18-vuotiaille tarkoitetut tuotteet eivät saisi päätyä alaikäisten käsiin. Ilotulitteiden aiheuttamat vahingot ovat suurelta osin ehkäistävissä. Lainsäädännöllä ja valistuksella on tässä ratkaiseva merkitys.

KIRJALLISUUTTA


Kirjallisuutta
1
Räjähdeasetus 28.5.1993/473. Suomen asetuskokoelmat 1993.
2
Raatikainen T, Kaarela O, Waris T, Teerikangas H, Serlo W. Uudenvuoden ilotulitevammat Pohjois-Suomessa. Suom Lääkäril 1996;32:3420-3422.
3
Rudanko SL, Winell K. Uudenvuoden ilotulitusräjähteiden aiheuttamat silmätapaturmat. Suom Lääkäril 1995;50:3977-3978.
4
Smith GA, Knapp JF, Barnett TM, Shields BJ. The rockets red glare, the bombs bursting in air: fireworks-related injuries to children. Pediatrics. 1996;98:1-9.
5
Brown S. From the Centers of Disease Control and Prevention. Serious eye injuries assosiated with fireworks - United States, 1990-1994. JAMA 1995;274: 110-111.
6
Lai-Chu See, Sing Kai Lo. Epidemiology of fireworks injuries: The National Electronic Injury Surveillance System, 1980-1989. Ann Emerg Med. 1994;24:46-50.
7
Centers for Disease Control and Prevention. Fireworks-related injuries: Marion County, Indiana, 1986-1991. MMWR 1992;41:451-454.
8
Berger LR, Kalishman S, Rivara FP: Injuries from fireworks. Pediatrics 1985;75:877-882.
9
McFarland LV, Harris JR, Kobayashi JM, Dicker RC. Risk factors for fireworks-related injury in Washington State. JAMA. 1984;251:3251-3254.
10
D'Argenio P, Cafaro L, Santonastasi F, Taggi F, Binkin N. Capodanno Senza Danno: the effects of an intervention program on fireworks injuries in Naples. Am J Public Health 1996;86:84-86.
11
Turvatekniikan keskuksen lehdistötiedote 16.2.1997: Komet-pommien tekninen tutkimus valmistunut.
12
Asetus räjähdeasetuksen muutoksesta No 1172. Annettu 13.10.1995. Suomen asetuskokoelmat 1995.
13
Turvatekniikan keskuksen tiedote 1.11.1996: Pyroteknisten valmisteiden varastointi kaupan yhteydessä.
14
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista 25.2.1980/130.
15
World Health Organization. Ocular trauma. Strategies for prevention of blindness in national programs: a primary health care approach. Geneva, Switzerland: World Health Organization 1984:73-79.

Taulukot
1 Taulukko 1
2 Taulukko 2
3 Taulukko 3
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030