Kirurginen haava paranee tai tulehtuu antimikrobilangasta riippumatta

Haavatulehdukset ovat yksi yleisimpiä ongelmia kirurgiassa ja ne yhdistetään usein sairaalabakteereihin ja -infektioihin. Vanhastaan tiedetään, että haavatulehduksen syyt voivat olla mm. potilaslähtöisiä (esim. vakava sairaus, syöpä, diabetes, huono ravitsemus, tupakointi, lihavuus, päivystysleikkaus), kirurgilähtöisiä (leikkausaika, verenvuoto, traumaattinen leikkaustekniikka, avoleikkaukset, kontaminaatio) ja hoitoyksikköön liittyviä (hygienia, antibioottiprofylaksian virheet, puutteellinen postoperatiivinen seuranta jne.).

Hannu Paajanen

Purukumi nopeuttaa suolen toipumista keisarileikkauksen jälkeen

Aikaisemmat havainnot siitä, että purukumin pureskelu vatsaontelon avoleikkauksen jälkeen nopeuttaa potilaan suolen toipumista leikkauslamasta, vahvistuivat kahdessa samaan aikaan tehdyssä meta-analyysissa. Satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa tutkimuksissa selvitettiin, miten nopeasti potilaan ruuansulatuskanavan toiminta käynnistyi keisarileikkauksen jälkeen.

Pertti Kirkinen

ASA:n leikkauksenaikainen käyttö ei vähentänyt sydäninfarkteja

Yli 100-vuotias asetyylisalisyylihappo (ASA) on mainio päänsärkylääke ja prostaglandiini-inhibiittorina tuttu verihiutaleiden aggregaation estäjä. Jälkimmäisen mekanismin keksi englantilainen John Vane ruotsalaisten kollegojen kanssa ja sai Nobelin palkinnon vuonna 1982. Sen jälkeen ASA:aa on käytetty viljalti mm. aivoverenkierron parantamisessa, sydäninfarktin estossa riskipotilailla sekä nyt myös syövän estossa. Uusia käyttöaiheita ASA:lle putkahtaa esiin vähän väliä. Nyt testattiin yleiskirurgian postoperatiivisia sydäntapahtumia eli sydäninfarktin estoa leikkauksenaikaisella ASA:lla.

Hannu Paajanen

Työikäisten aivoinfarktipotilaiden lääkinnällinen kuntoutus pääkaupunkiseudulla

Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat yleisiä ja ne kuormittavat merkittävästi sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Kuntoutuksen avulla voidaan parantaa potilaiden toiminta- ja työkykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda uutta tietoa työikäisten aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksesta ja siihen ohjautumisesta. Tarkastelun kohteeksi on valittu yleisimmät lääkinnällisen kuntoutuksen muodot eli neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia ja fysioterapia.

Jenni Uimonen, Erja Poutiainen, Satu Mustanoja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030