Narsismi ja vanheneminen

Vanhenemisen muutokset hämmentävät monia ja niitä on vaikea hyväksyä. Usein avuttomuus, pahan olon tunne ja erilaiset pelot ilmenevät aggressiivisena käyttäytymisenä. Narsistisen häiriön rakentama suojamuuri peittää suuren kaipuun, jota vanhus tuntee saadakseen huolenpitoa ja rakkautta. Sopivien sanojen puuttuessa vanhus ilmaisee tunteensa somaattisena kipuna, kiukutteluna tai hallitsevana käyttäytymisenä. Työntekijän tehtävänä on tulkita pahaa oloa kuvaavaa käyttäytymistä ja pukea se sanoiksi, jotta vanhus voisi itse työstää asian mielessään ja hyväksyä itsensä vanhuksena ja arvokkaana yksilönä. Terve narsismi perustuu hyviin vuorovaikutussuhteisiin ja itsekunnioitukseen kaikista vanhenemisen mukanaan tuomista vastuksista huolimatta.

Pirkko Siltala

Cochrane-katsaus Lääkärin kehotuksen vaikutus tupakoinnin lopettamiseen

Tupakoinnin lopettamista voidaan edistää useilla eri tavoilla. Tämän katsauksen tavoitteena oli selvittää, mikä on lääkärin kehotuksen vaikutus potilaiden tupakoinnin lopettamisen onnistumiseen. Pyrkimyksenä oli myös verrata, miten yksinkertaisen kehotuksen vaikuttavuus eroaa monipuolisemmasta tupakoinnin lopettamiseen tähtäävästä valistuksesta.

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Cochrane-analyysin tulos on merkittävä. Pienellä panoksella saadaan hyvä tulos (1). Tulokset on saatu tutkimustilanteissa. Jos yhtä hyvään tulokseen päästään lääkärin vastaanoton yhteydessä antamalla säännönmukaisesti tupakoitsijoille kehotus lopettaa tupakointi, olisi lopputulos erittäin merkityksellinen kansanterveyden kannalta. Hieman yli 20 % työikäisestä suomalaisväestöstä tupakoi päivittäin. Suuri osa väestöstä käy lääkärin vastaanotolla ainakin kerran vuodessa. Näin arvioiden puolen miljoonan suomalaisen tupakoitsijan saadessa lääkäriltään kehotuksen tupakoinnin lopettamiseen voitaisiin tupakoitsijoiden määrää vähentää 10 000:lla vuodessa.

Klas Winell

Sairaalajohtoinen kotisairaanhoito - Tammisaaren malli

Sairaalajohtoinen kotisairaanhoito eli kotisairaalatoiminta käynnistettiin Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa Tammisaaressa vuonna 1995. Se on joillekin potilaille vaihtoehto muuten välttämättömälle sairaalahoidolle. Osa sairaalan sairaansijoista siirretään tällöin potilaiden kotiin, ja ympärivuorokautisessa valmiudessa oleva pätevä hoitotiimi vastaa hoidosta käyttäen hyväkseen sairaalan asiantuntemusta ja tekniikkaa. Kokemukset runsaan 500 kotisairaalapotilaan hoidosta kahden vuoden ajalta osoittavat potilaita olleen sairaalan kaikilta erikoisaloilta. Diagnooseista yleisimmät olivat pahanlaatuiset taudit ja infektiosairaudet. Varovaisen arvion mukaan kotisairaala on osastohoitoa edullisempi vaihtoehto. Suurin etu on kuitenkin potilaan parempi elämän laatu ja mahdollisuus vaikuttaa hoitoonsa. Hoidon lääketieteellisestä laadusta ei missään vaiheessa ole tingitty.

Ulla Wikström, Henrik Weibull, Matti Klockars

Kliinisen mikrobiologian laboratorioiden tutkimusvalikoima ja ulkoisen laadunvarmennuksen käyttö

Kansanterveyslaitoksessa toimiva mikrobiologian laboratorioiden toimilupatyöryhmä selvitti kyselytutkimuksella eräiden tartuntatautien diagnostiikka-käytäntöä kaupallisten testikittien osalta. Viikon ajalta ilmoitetut tiedot osoittivat, että käytössä on melkoisen kirjava määrä eri testisovelluksia. Tavoitteena oli samalla kerätä tietoa kliinisen mikrobiologian laboratorio-tutkimusten laaduntarkkailun kehittämiseksi, sillä valmisteilla oleva EU:n direktiivi tuo ilmeisesti muutoksia testien käytön ja laadun valvontaan. Yhteistyötä käyttäjien, valmistajien, maahantuojien ja viranomaisten kesken tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

Pauli Leinikki, Anja Siitonen, Antti Nissinen, Reija Hirvonen

Seerumiseulonta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tulokset ja tehokkuus sikiön 21-trisomian ja kehityshäiriöiden diagnostiikassa

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä aloitettiin vuoden 1995 alusta yhtenäinen seerumiseulontajärjestelmä, joka tarjoaa alle 40-vuotiaille raskaana oleville naisille vapaaehtoista seerumiseulontaa ja yli 40-vuotiaille äideille mahdollisuutta päästä halutessaan suoraan sikiön kromosomitutkimukseen. Seerumiseulontaan oikeutetuista 11 682 naisesta 68 % antoi verinäytteen 2,5 vuotta kestäneen seurannan aikana, ja 40 vuotta täyttäneistä naisista 91 % (314) hakeutui sikiön kromosomitutkimukseen. Kaikista aikavälillä todetuista 21-trisomiatapauksista löytyi seulontajärjestelmällä 63 %, ja seerumiseulonnan herkkyys 21-trisomian suhteen oli 70 %. Suurentuneen seerumin alfafetoproteiinin (AFP) pitoisuuden avulla löytyi lisäksi 5 kongenitaalinefroositapausta ja 8 muuta sikiön vaikeaa kehityshäiriötä. Seulontajärjestelmä tehosti Downin oireyhtymän diagnostiikkaa ja vähensi yhtä diagnoosia varten tarvittavien invasiivisten sikiötutkimusten määrää. Järjestelmä on toimiva, ja suosittelemme edelleen, että yhtenäistä käytäntöä noudatettaisiin.

Reita H. Nyberg, Jukka Uotila, Pertti Mörsky, Risto Tuimala, Kalle O.J. Simola

Trombolyysi vai kirurginen hoito alaraajan valtimotukokseen?

Alaraajan valtimotukos on vakava tila, sillä hoidosta huolimatta joudutaan usein amputaatioon, mikä sekin lisää tilaan liittyvää mortaliteettia ja morbiditeettia. Siksi on toiveita, että lääkkeellinen trombolyyttinen hoito vähemmän invasiivisena hoitona toisi uuden hoitovaihtoehdon.

Robert Paul

Perunoita rokotteena

Rokotteiden antaminen suun kautta on kätevää. Sitä paitsi reitti on luonnollinen, koska se on sama kuin monella taudinaiheuttajallakin. Jo jonkin aikaa rokotteiden kehittelijät ovat puuhailleet kasvihuoneissa yrittäen saada geeniteknologian konstein kasveja tekemään mikrobien proteiineja. Kasvit olisivat edullisia rokotteiden tuottajia, sillä ne ottavat raaka-aineet maasta ja tarvitsevat vain vettä ja valoa. Scifi-asteelta on nyt harpattu paljon lähemmäs todellisuutta, kun ensimmäiset kliiniset kokeet kasvisrokotteella on tehty.

Heikki Arvilommi

Vanhan vainoojan fantastinen genomi

Mycobacterium tuberculosiksen 4,4 miljoonaa emästä käsittävän genomin selvittämistä on odotettu hyvin suurin toivein. Kansainvälinen tutkijakonsortio (artikkelissa 42 kirjoittajaa) on nyt tehnyt tämän jättiurakan, jota koordinoi Cambridgessa sijaitseva, Wellcome Trustin ylläpitämä Sanger Center. Kun Borrelia burgdorferin genomi oli ainakin minulle melkoinen pettymys, tuberkuloosibakteeri ei totisesti pettänyt odotuksia. Sen genomi on ällistyttävän monipuolinen, paikoin suorastaan nerokas. Ilmankos bakteeri on pärjännyt vuosituhansia ilman kaiken maailman punkkien, myyrien ja peurojen apua.

Matti Viljanen

Deksametasonin ajoitus respiraattorihoitoisille keskosille

On näyttöä siitä, että deksametasonilla on edullisia vaikutuksia respiraattorihoitoon joutuneille keskosille. Deksametasonilla voidaan näet parantaa keuhkokudoksen komplianssia ja nopeuttaa hengityskoneesta vieroittautumista. Epävarmuutta on sen sijaan sen suhteen, milloin deksametasoni olisi paras antaa.

Robert Paul

Olematon luennoitsija on hyvä luennoitsija

Tärkeä osa täydennyskoulutustapahtumien kehittämistä on osallistujapalaute. Ilman asianmukaista palautetta järjestäjät eivät kykene parantamaan koulutuksen tasoa tulevaisuudessa, ja koulutus voi jäädä puutteelliseksi.

Robert Paul

Miten nuorten ruokatottumukset ovat muuttuneet 20 vuoden kuluessa?

Nuorten terveystapatutkimuksen yhteydessä on tutkittu 12-18-vuotiaiden nuorten ruokatottumuksia koko maan kattavilla postikyselyillä joka toinen vuosi 1977-97. Rasvaisen maidon ja voin käyttö väheni 1990-luvulla lähes yhtä nopeasti kuin 1980-luvulla. Perinteisten täysmaidon ja voin käyttäjät ovat jääneet pieniksi marginaaliryhmiksi. Kahvin juonti väheni selkeästi 1980-luvulla ja pysyi 1990-luvulla ennallaan. Makeiden leivonnaisten ja sokerin käyttö kahvin ja teen kanssa väheni koko 20 vuoden jaksolla. Erityisruokavalioiden, etenkin kasvisruokavalioiden, suosio lisääntyi 1990-luvulla nopeasti. Kuitenkin vihannesten ja kasvisten sekä hedelmien ja marjojen käyttö oli 1990-luvulla vähäistä. Tytöt ilmoittavat noudattavansa erityisruokavaliota yleisemmin kuin pojat.

Andres Vikat, Matti Rimpelä, Arja Rimpelä, Marjaana Lahti-Koski, Terttu Peltola

Millainen on suomalaisten aikuisten pituuden yhteys sairastavuuteen?

Pituuden ja sairastavuuden välistä yhteyttä tutkittiin Suomen aikuisväestössä vuoden 1994 Elinolotutkimuksen aineistosta. Pitkillä miehillä havaittiin keskimääräistä vähemmän haittaavaa pitkäaikaissairastavuutta sekä parempi koettu terveys. Lyhyillä miehillä oli keskimääräistä enemmän haittaavaa pitkäaikaissairastavuutta sekä huonompi koettu terveys. Yksittäisistä sairausryhmistä vastaava yhteys havaittiin sydän- ja verisuonitaudeissa. Naisilla haittaava pitkäaikaissairastavuus sekä yksittäisistä sairauspääryhmistä tuki- ja liikuntaelinsairastavuus oli keskimääräistä suurempi sekä lyhyillä että pitkillä. Tulokset viittaavat siihen, että lapsuuden elinolot ovat yhteydessä saavutettuun pituuteen. Pituus puolestaan on yhteydessä aikuisiän terveydentilaan.

Karri Silventoinen, Eero Lahelma, Ossi Rahkonen

Ensiasennuskorvakorut nikkelialtistuksen aiheuttajina

Nikkeliallergian yleisyyden ja yleistymisen johdosta Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa tutkittiin vuonna 1996 ensiasennuskorvakorujen nikkelipitoisuutta.

Antti Pönkä, Asta Ekman

Ruokatorven ja mahan laskimonlaajentumien vuodon hoidon nykysuuntauksia

Maksasairaudet ja niihin liittyvät ruokatorvikohjuvuodot ovat yleistyvä ongelma. Vuotamattomien laskimonlaajentumien primaarihoidoksi suositellaan epäselektiivistä beetasalpaajaa. Kerran vuotaneet kohjut pyritään hoitamaan endoskooppisesti mahdollisimman tehokkaasti, kunnes kollateraalikierto on saatu loppumaan. Kun potilaalla on toistuvia endoskooppisin keinoin hallitsemattomia vuotoja, sunttihoidon tai maksansiirron aiheet on arvioitava ennen kuin potilaan yleistila pääsee romahtamaan.

Leena Halme, Esko Tierala, Krister Höckerstedt

Työttömyys, mielenterveys ja paluu työelämään

Lukuisissa tutkimuksissa on havaittu, että työttömyydellä on yhteyttä haitallisiin muutoksiin niin koetussa ja fyysisessä terveydessä kuin mielenterveydessä ja työttömän sosiaalisessa elämässä. Aina ei ole kuitenkaan helppoa erottaa toisistaan työttömyyden terveysvaikutuksia työttömäksi valikoitumisesta terveyden perusteella. Työttömyyteen liittyy selvä masennusoireiden lisääntyminen. Näyttää siltä, että hyvin suurella enemmistöllä työttömyys ei kuitenkaan laukaise psykiatrisia häiriöitä vaan pikemminkin heikentää psyykkistä hyvinvointia. Heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen sekä elämänolosuhteiden ja sosiaalisen tilanteen vaikeutumiseen liittyy pitkällä aikavälillä myös terveyden heikkenemistä.

Jukka Vuori

SPET psykiatrisessa tutkimuksessa

Neuropsykiatrisista sairauksista, päihteiden ja huumeiden käytöstä sekä tunne-elämän häiriöistä sosiaali- ja terveydenhuollolle koituvat kustannukset kasvavat yhä. Aivojen verenkierrolla, aineenvaihdunnalla ja välittäjäaineiden toiminnalla on voitu osoittaa olevan ratkaisevaa merkitystä pyrittäessä ymmärtämään näiden sairaustilojen neurobiologista taustaa. Molekyylibiologian ja kuvauslaitteiden kehitys on mahdollistanut aivotoimintojen tutkimisen aivan uudella tavalla, ja siten isotooppikuvauksella saadaan aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen toiminnasta ja patofysiologiasta. Tähän tietoon ja kokeneen kliinikon potilaan oireiden tunnistamiseen nojautuen neuropsykiatrinen sairaus voidaan tulevaisuudessa todeta entistä aikaisemmin ja tarvittaessa kohdistaa yksilöllinen hoito tarkemmin.

Jyrki Kuikka, Kim Bergström, Jari Tiihonen

Rokotteiden haittavaikutukset ja niiden ilmoittaminen

Rokotteiden haittavaikutuksista vuosittain tehtyjen ilmoitusten määrä on yli kolminkertaistunut viimeisten kuuden vuoden aikana. Kehitykselle on monta syytä: vuonna 1992 uudistettu ilmoituslomake, tehostettu tiedotus, kasvanut tehosterokotusten määrä ja lisääntyneet matkailijoiden rokotukset ovat kaikki vaikuttaneet paitsi haittavaikutusten esiintymiseen myös niiden raportointikäytäntöön. Haittavaikutusprofiilissa ei ole tapahtunut muutoksia.

Terhi Heinäsmäki, Terhi Kilpi, Kari S. Lankinen

Lääkäreiden näkemys lääke-esittelystä

Jatkuva laadun kehittäminen lähti teollisuuden tarpeista tehostaa ja parantaa tuotantoa. Sittemmin laatuajattelu on levinnyt koko palvelusektorille ja viime vuosina myös terveydenhuoltoon. Lääke-esittelyjen kohdalla laatu merkitsee tilaisuuden oikeaa ajoitusta ja kohdentamista sekä eettisten näkökohtien huomioon ottamista. Hyvä lääke-esittely on sujuva, asiallinen, vuorovaikutuksellinen ja rehellinen. Lääke-esittelyt ovat lääkäreiden mielestä tarpeellisia ja hyödyllisiä, ja niillä voidaan täydentää työpaikan sisäistä koulutusta.

Klas Winell, Pertti Soveri

Patologian laboratorion akkreditointi

Laboratorioita akkreditoivien toimielinten yhteistyöelin Euroopassa on EA (European Cooperation for Accreditation), jonka tehtävänä on yhdenmukaistaa akkreditointielinten toimintaa, todeta toimintojen tasavertaisuus ja solmia monenkeskisiä tunnustamissopimuksia. ILAC (International Laboratory Accreditation Cooperation) ja IAF (International Accreditation Forum) ovat samantyyppisiä organisaatioita, jotka edistävät akkreditointielinten välisten maailmanlaajuisten tunnustamissopimusten syntymistä. Suomi on ollut EAL:n monenkeskisen sopimuksen jäsen kalibrointilaboratorioiden osalta vuodesta 1989 sekä vuodesta 1993 testauslaboratorioiden ja vuodesta 1994 sertifiointielinten osalta. Vuodesta 1996 lähtien Suomi on ollut IAF:n ja konferenssista organisaatioksi muuttuneen ILAC:n jäsen.

Heikki Aho, Pirkko Kociba