Hyvästä akuutin leikkauskivun hoidosta kivun pitkittymisen estoon

Leikkauspotilaista osa kokee edelleen vähintään keskivaikeaa kipua. Esimerkiksi torakotomian jälkeen kipu voi olla voimakasta ja kroonistua 21-67 %:lla potilaista. Päiväkirurgisen potilaan tulee kyetä kotiutumaan samana iltana ilman häiritseviä kipuja. Kivun hoitoa voidaan tehostaa yhdistelemällä eri menetelmiä ja adjuvanttilääkkeitä, mutta on varottava lääkeyhdistelmiä, jotka heikentävät toistensa tehoa.

Elina Tiippana

Lenalidomidi varhaisen myelooman hoidossa

Myelooma voi tulla diagnosoiduksi vaiheessa, jossa se ei aiheuta vielä vakavia oireita kantajalleen, vaikka diagnoosi olisikin kiistaton. Tällainen vaihe kestää joskus vuosia ennen myelooman päätetapahtuman, esimerkiksi merkittävän anemian tai luustomuutosten, kehittymistä. Liipaisinsormen herkkyyttä hoidon suhteen testattiin espanjalaistutkimuksessa, jossa potilaiden hoito aloitettiin jo tässä oireettomassa vaiheessa.

Marko Vesanen

Lääkärin kokemus ei vaikuta kuvantamistutkimusten käyttöön päivystyksessä

Lähes puolet erikoissairaanhoidon potilaista tulee hoitoon päivystyksen kautta ja lähes puolelle päivystyspoliklinikoille tulevista potilaista tehdään kuvantamistutkimus. Kuvantamistutkimusten kustannusvaikutus on valtava, ja lisäksi niiden määrä on lisääntymässä. Voisi ajatella, että päivystysklinikan lääkärin kokemuksella olisi vaikutusta tilattavien tutkimusten määrään ja laatuun, mutta näin ei näytä olevan.

Roberto Blanco Sequeiros

Omaishoitajien ryhmäinterventioiden vaikuttavuudesta lisää näyttöä

Omaishoitajille suunnattujen tukien vaikuttavuudesta on tehty runsaasti satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Ryhmäinterventioita on tehty monella tavalla, kouluttaen ja ohjaamalla omaishoitajia, ryhmäterapiana ja osana muuta annettua tukea. Interventioiden on osoitettu vähentävän omaishoitajien masentuneisuutta, parantavan heidän elämänlaatuaan ja kykyään sopeutua tilanteeseensa.

Kaisu Pitkälä

Aivokuvaus ennustaa psykoterapian ja lääkkeen tehoa masennuspotilaalla

WHO on arvioinut, että vuonna 2020 masennus on toiseksi tärkein toimintakykyä rajoittava sairaus maailmassa. Masennukseen on olemassa lukuisia biologisia ja psykologisia hoitomuotoja. Pulmana on se, että vain alle 40 % potilaista toipuu ensimmäiseksi valitun hoitomuodon avulla. Luotettavaa keinoa ennustaa, kuka potilaista hyötyy mistäkin hoitomuodosta, ei ole. Amerikkalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, ennustaako masentuneiden potilaiden eri aivoalueiden poikkeava aktiivisuus vastetta kognitiiviseen psykoterapiaan tai lääkehoitoon.

Tero Taiminen

Ravitsemustilan selvittäminen osaksi vanhusten kokonaisvaltaista arviointia

Vanhusten ravitsemustilan arviointiin on alettu Suomessakin kiinnittää huomiota. Pelkkä paino ei riitä vanhuksilla ravitsemustilan arviointiin, sillä myös lihava vanhus voi olla aliravittu ja menettänyt lihaksistoaan ("fat-frail"). Mini-Nutritional Assessment (MNA) on parhaiten validoituja vanhusten ravitsemustilan mittareita. Se ennustaa toiminnanvajeita, kuolleisuutta ja muistisairauden ilmaantumista.

Kaisu Pitkälä

Toiminnallisten hermoverkkojen tutkimus itsenäisten komponenttien analyysilla

Toiminnallisten aivoalueiden välinen viestintä on avainasemassa kognitiivisissa prosesseissa, kuten toimintojen suunnittelussa ja analysoinnissa. Nämä toiminnot edellyttävät jatkuvaa tiedon integraatiota aivojen eri alueiden välillä. Itsenäisten komponenttien analyysin on ajateltu olevan yksi tärkeimmistä analyysityökaluista, joita käytetään tutkimaan toiminnallista aivojen kytkennällisyyttä.

Ahmed Abou Elseoud

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030