Sepelvaltimotautipotilaiden ruokavaliointerventio ja lipidilääkitys Kangasalan seudun terveyskeskuksessa

Sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa elintapamuutokset ovat ensisijaisia. Kangasalan seudun terveyskeskuksessa annetun tehostetun ravintoneuvonnan ansiosta sepelvaltimotautipotilaiden kolesterolitaso aleni noin 5 %. Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt tavoitetason saavuttamiseksi useimmille sepelvaltimotautiin sairastuneille. Tehostettu ruokavalioneuvonta kuitenkin kannatti, sillä se lisäsi potilaiden muutakin hoitomyöntyvyyttä. Vuoden 1994 jälkeen on sepelvaltimotautiin sairastuneiden kolesterolilääkitys lisääntynyt voimakkaasti. Kangasalla työikäisistä sepelvaltimotautia sairastavista miehistä lähes puolet ja naisista runsas kolmannes käytti kolesterolilääkitystä syyskuussa 1997. Tarvetta hoidon tehostamiseen on edelleen erityisesti naisten ja diabeetikkojen osalta.

Pertti Tuominen, Anna-Liisa Tuominen, Toivo Rintamäki, Ulla-Kaija Lammi

Turun mammografiaseulonnan kymmenen ensimmäisen vuoden tuloksia

Mammografiaseulontatutkimuksen tavoitteena on pienentää rintasyöpäkuolleisuutta löytämällä syövät mahdollisimman pieninä ja paikallisina. Vuonna 1987 aloitettiin maassamme 50-59-vuotiaitten naisten valtakunnallinen rintasyöpäseulonta ja Turussa seulonnan piiriin otettiin kaikki 40-74-vuotiaat naiset. Kymmenen vuoden aikana on Turussa tehty tämän ikäisille naisille lähes 160 000 seulontatutkimusta, joiden tuloksena on löytynyt 60 % uusista invasiivisista rintasyövistä ja 85 % in situ -muutoksista. Seulontatutkimus löytää rintasyövän tarkemmin ikäryhmässä 50-74 kuin tätä nuoremmassa, 40-49-vuotiaiden ikäryhmässä. Seulonnassa löytyneet syövät olivat pieniä, paikallisia ja useammin kliinistä astetta I-II verrattuna syöpiin, jotka löytyivät sattumalta. Samoin in situ -muutokset löytyivät pääasiassa vain seulonnassa. Näin ollen Turun mammografiaseulontatutkimus on toteutunut suunnitellulla tavalla.

Pekka J Klemi, Liisa Pylkkänen, Sakari Toikkanen, Pirjo Immonen-Räihä, Osmo Räsänen, Ilmo Parvinen

Koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoajatukset

Koulukiusaaminen koetaan vakavaksi ongelmaksi, vaikka sen olemuksesta ja syistä kiistelläänkin. Kouluterveys 1997 -kyselyssä tutkittiin koulukiusaamisen yleisyyttä peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Pirkanmaan ja Vaasan lääneissä. Kyselyssä ilmeni, että koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoisuus olivat voimakkaassa yhteydessä toisiinsa. Masentuneisuus oli kiusaajilla yhtä yleistä kuin uhreilla, ja sitä esiintyi eniten kiusaaja-uhreilla. Itsetuhoisia ajatuksia oli eniten niillä, jotka itse kiusasivat muita.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen, Arja Rimpelä

Lapsen suun limakalvosairaudet

Lapsen suutulehduksen aiheuttajana voi olla virus, bakteeri tai sieni. Toisaalta lasten veri- ja autoimmuunitauteihin liittyvät suumuutokset voivat muistuttaa tavanomaisia infektioperäisiä vaurioita. Diagnoosi perustuu anamneesiin, yleisoireisiin ja limakalvomuutosten sijaintipaikkaan. Tarvittaessa tehdään virus-, bakteeri- ja sieniviljely tai tutkitaan kudosnäyte. Suuoireet on tärkeää ottaa huomioon lapsen kokonaisvaltaisessa hoidossa. Toistuvat tai krooniset limakalvomuutokset lapsen suussa voivat olla ensi oire yleissairaudesta, jonka diagnostikkaa voidaan helpottaa tunnistamalla suumuutokset.

Liisa Aine

Kyhmy kaulalla - kaulan ja suurten sylkirauhasten tuumorit

Nuorilla potilailla tavallisin kaulakyhmyn syy on tulehduksen aiheuttama imusolmukesuurentuma, mutta yli 40-vuotiaiden potilaiden kaulakyhmyistä suurin osa on pahanlaatuisia. Yli 10 %:lla pään ja kaulan alueen syöpäpotilaista on ensioireena kyhmy kaulalla, ja noin neljäsosa suurten sylkirauhasten kasvaimista on pahanlaatuisia. Ohutneulanäyte (ONB) on hyödyllinen hoidon suunnittelussa, vaikka leikkauspäätöstä ei tehdä pelkästään sen perusteella. Muutosten laatu varmistuu vasta histologisessa tutkimuksessa, mutta ennen kyhmyn poistoa on kuitenkin arvioitava tuumorin todennäköinen syy. Leikkaus on jo alkuvaiheessa laajempi kuin pelkkä kyhmyn poisto, jos tuumori on sylkirauhasperäinen tai potilaalta löytyy pään ja kaulan alueelta primaarikasvain.

Timo Atula

Aikuistyypin diabeteksen hoidon tehostaminen terveyskeskuksessa

Asikkalan terveyskeskuksessa havaittiin, että aikuistyypin diabetesta sairastavien hoitotasapainoa voidaan huomattavasti parantaa paikallisen tavoiteohjelman avulla. Vuonna 1995 vain runsaalla kolmasosalla diabeetikoista hoitotaso oli tyydyttävä. Terveyskeskuksessa yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti tehostettiin potilaiden neuvontaa ja verensokerin määrityksiä vuoden 1996 aikana. Erityisesti pyrittiin saamaan pitkään epätasapainossa olleet potilaat säännölliseen seurantaan. Vuoden kuluttua noin puolet diabeetikoista oli saavuttanut tyydyttävän hoitotasapainon. Parhaat tulokset saavutettiin 66-75-vuotiaiden ryhmässä. Kirjoittajien mukaan valtakunnalliset hoitosuositukset jäävät usein varsin etäisiksi, mutta paikallisen sovelluksen avulla voidaan löytää sopiva käytännön toimintatapa.

Eino Luostarinen, Kurt Nybäck

Terveysneuvonta - mistä se on kiinni?

Terveysneuvonnan tarkoituksena on lisätä tietoa ja motivaatiota käyttäytymisen muuttamiseksi terveellisempään suuntaan. Vaikka ihmiset luottavat terveydenhuollon asiantuntijoiden antamaan tietoon, ei se aina johda terveellisempien elämäntapojen omaksumiseen. Kirjoituksessa pohditaan erilaisia syitä, jotka estävät pääsyn toivottuun lopputulokseen. Syyt voivat olla tavassa, jolla terveysneuvontaa annetaan, tai ne voivat olla vastaanottajan asenteissa tai odotuksissa. Joskus ohjeet ovat ristiriidassa ihmisen luontaisten taipumusten kanssa ja mieltymys esim. makeaan tai suolaiseen voittaa asiantuntijan ohjeet.

Raimo Lappalainen, Merja Koikkalainen

Tietoverkot avuksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämiseen

Sujuva tiedonkulku on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jonka avulla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetään ja hoidonporrastus onnistuu. Tämä koskee mm. potilashoidon palautetta ja potilasta koskevien laboratorio- ja röntgentulosten saatavuutta hoitoketjun kaikilla tasoilla. Nykyisen tietotekniikan avulla ajantasalla olevan tiedon jakaminen on mahdollista, mikä kuitenkin edellyttää, että terveydenhuollon toimijoilla on käytössään toimintaan tarvittavat yhteensopivat laitteet, ohjelmat ja tietoverkot. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnille tietoverkkovalmiuksista tekemämme kyselyn mukaan terveyskeskusten tekniset valmiudet tietoverkkoyhteistyöhön ovat hyvät.

Matti Nuutinen, Hanna Mäkäräinen, Juhani Pietikäinen, Hannu Paajanen, Jaakko Pukkila, Lauri Nuutinen

Ammattiliitot myyvät konsulttipalveluja kunnille

Ammattiliitot ovat ryhtyneet myymään konsulttipalveluja kunnille. Päänavaajina uudentyyppisessä toiminnassa ovat Kunta-alan ammattiliitto KTV ja terveydenhuoltoalan Tehy. Lääkäriliitto välttää konsultoinnin liittämistä ay-toimintaan periaatteellisista syistä.

Suvi Sariola

Joka kolmannella suomalaisella koululaisella astma- tai allergiaoireita

Astma- ja allergiapotilaiden määrän kasvaminen on viime vuosina havaittu terveydenhuoltomme kaikilla tasoilla. Osaltaan kasvu selittyy diagnostiikan herkistymisellä ja allergiapalvelujen kysynnän lisääntymisellä parantuneiden hoitomahdollisuuksien myötä, mutta myös näiden sairauksien absoluuttisen esiintyvyyden on arvioitu lisääntyneen Suomessa sekä useimmissa muissakin länsimaissa. Syitä allergisten sairauksien esiintyvyyden kasvuun ei tiedetä. Todennäköisesti viime vuosikymmeninä tapahtuneet suuret muutokset länsimaiden elämäntavoissa ja elinympäristöissä ovat vaikuttaneet atopiaa lisäävästi. Myötävaikuttavia tekijöitä ei vielä riittävästi tunneta, mutta varhaislapsuuden ympäristöaltisteilla, infektiot mukaanlukien, näyttää olevan keskeinen merkitys.

Sami Remes

Aktiivinen selkäkuntoutus

Pitkittyneiden selkäsairauksien konservatiivinen hoitokäytäntö on kokenut Suomessa selvän murroksen 1980-luvun lopulta lähtien. Selkäpotilaan kuntoutus muuttui tuolloin aikaisempaa aktiivisemmaksi ja selkää monipuolisesti kuormittavaksi. Tämä muutos oli erittäin suuri verrattuna perinteiseen kipuja kunnioittavaan harjoittelu- ja hoitotapaan. Aktiivinen kuntoutusote vaatii kuitenkin huolellisen potilasvalinnan. Objektiiviset ja luotettavat mittarit kuntoutustoimien tuloksellisuuden toteamiseksi ovat myös välttämättömiä, jotta aktiiviset kuntoutustoimet voidaan kohdistaa oikein. Aktiivisessa selkäkuntoutuksessa on meillä ja muualla hyödynnetty lukuisia erilaisia kuntoutuksen lopputulosmittareita, joista osa on sangen subjektiivisia ja siten häiriöalttiita. Osaa näistä mittareista on testattu tieteellisesti, osa on käytössä vanhasta rutiinista tai muotioikusta.

Markku Hupli

Ksylitolin vaikutus korvatulehdusten ehkäisyssä

Väitöskirjassa kuvataan uusi ja totutuista keinoista poikkeava menetelmä korvatulehdusten ehkäisemiseksi. Tutkimus koostuu laboratoriotöistä, joissa tutkittiin ksylitolin vaikutusta korvatulehdusbakteerien käyttäytymiseen, sekä kliinisistä tutkimuksista, joissa arvioitiin erilaisten ksylitolivalmisteiden tehoa korvatulehdusten ehkäisyssä päiväkotilapsilla.

Tero Kontiokari

I tyypin diabetekseen intensiivinen hoito heti alusta

I tyypin diabeteksen puhjettua useimmat potilaat selviytyvät alkuun hyvin pienellä insuliiniannoksella tai jonkin aikaa jopa ilman insuliinia. Tämä johtuu siitä, että haiman saarekesoluissa on vielä jäljellä insuliininerityskykyä, joka kuitenkin vähitellen häviää. Diabetes Control and Complications Trial (DCCT) on aikamme suurimpia kliinisiä tutkimuksia, ja sen pohjalta on kiistattomasti osoitettu, että intensiivinen insuliinihoito monipistos- tai insuliinipumppuhoitona vähentää kaikkia diabeettisia komplikaatioita yksi- tai kaksipistoshoitoon verrattuna, jos HbA1c-arvo on mahdollisimman normaali. Tämän suurtutkimuksen tulossatoa korjataan vieläkin, vaikka tutkimus julkaistiin jo kymmenisen vuotta sitten. Nyt on selvitetty, miten intensiivihoito vaikuttaa hypoglykemian ja komplikaatioiden ilmaantuvuuteen potilailla, joilla on tuore diabetes, kun heitä verrataan pitkään sairastaneisiin.

Robert Paul

Kierukka kohdunpoiston vaihtoehtona

Levonorgestreeli on progestiini, joka vaimentaa ja estää kohdun limakalvon kasvua. Levonorgestreelia sisältäneiden kierukoiden havaittiin aikoinaan vähentävän kuukautisvuodon kestoa ja määrää, ja sittemmin todettiin vähenemän olevan jopa 97 % kun menorragiapotilaat käyttivät kierukkaa vuoden.

Robert Paul

Lupaavia tuloksia borrelioosirokotteilla

Yhdysvalloissa on saatu valmiiksi kaksi massiivista tutkimusta, joissa kummassakin selvitettiin Borrelia burgdorferin ulkopinnan erään proteiinin (OspA) tehoa rokotteena. Näissä kansainvälisten lääkefirmojen tukemissa ja kaikin puolin viimeisen päälle tehdyissä tutkimuksissa rokotettiin kummassakin runsaat 10 000 ihmistä. OspA oli tuotettu rekombinanttitekniikalla, ja toisessa tutkimuksessa molekyyliin oli liitetty vielä lipidiosa, jolloin se muistutti täysin bakteerissa esiintyvää muotoa. Kummassakin tutkimuksessa rokotukset annettiin kuukauden välein ja kolmas tehoste vuoden kuluttua ensimmäisestä injektiosta. Borrelioosin laboratoriodiagnoosi perustui serologiaan, viljelyyn ja geenimonistukseen.

Matti Viljanen

Tamoksifeeni liitännäishoitona: meta-analyysi

Rintasyöpä on milteipä malliesimerkki taudista, jonka optimaalista hoitoa on haettu satunnaistamalla riittävästi potilaita eri hoitovaihtoehtoihin. Näissä kokeissa myös liitännäishoitona annetun tamoksifeenin kuolleisuutta vähentävä vaikutus on voitu osoittaa vakuuttavasti. Tietokantojen yhä laajentuessa tehdään kuitenkin lisää tarkentavia havaintoja tamoksifeenin käyttöindikaatioista. Tämä viimeisin meta-analyysi perustuu 55 satunnaistettuun tutkimukseen, joissa yhteensä 37 000 naiselle oli rintasyöpäleikkauksen jälkeen joko annettu tamoksifeeniä tai sitten ei.

Heikki Joensuu

Flatus hajuttomaksi

Suolikaasut ovat olleet suhteellisen harvoin tutkimuksen kohteena. Kaasupäästöjä esiintyy yleisesti, mutta niitä koskevia artikkeleita tuskin tapaa muitten lääkärilehtien sivuilta. Arvostettu brittilehti on nyt julkaissut tutkimuksen, jossa selvitettiin pahanhajuisten päästöjen koostumusta ja hajuhaittojen ehkäisemistä.

Heikki Arvilommi

Trans- ja muiden rasvahappojen saanti suomalaisista elintarvikkeista TRANSFAIR-tutkimus

Vuonna 1995 kerättyjen, rasvan kokonaissaantia edustavaan ruokakoriin kuuluneiden 96 suomalaisen elintarvikkeen rasvahappokoostumus analysoitiin osana eurooppalaista TRANSFAIR-tutkimusta. Tulosten ja suomalaisen ruoankäyttötutkimuksen perusteella laskettiin trans-rasvahappojen ja muiden rasvahapporyhmien keskimääräinen saanti. Trans-rasvahappojen suhteellinen osuus oli suurin ranskalaisissa perunoissa, mikropopcornissa ja kasvirasvajäätelössä ja suurimmat määrät löytyivät suurtalouksien paisto- ja leivontarasvoista, mikropopcornista ja tuontimargariinista. Trans-rasvahappojen määrät olivat tyydyttyneisiin verrattuna vähäisiä, ja saanti jakautui jokseenkin tasan eläin- ja kasviperäisten trans-rasvahappojen kesken. Trans-rasvahappojen, samoin kuin tyydyttyneiden rasvahappojen ja kokonaisrasvan, keskimääräinen saanti oli Suomessa eurooppalaista keskitasoa pienempi.

Meri Anttolainen, Marja-Leena Ovaskainen, Jukka Lauronen, Antti Aro

Lääkehoito - luultua yleisempi hyponatremian syy

Vaikea hyponatremia on hengenvaarallinen tila, joka voi johtua monista sairauksista, polydipsiasta tai lääkkeistä. Selvitimme Peijaksen sairaalassa etiologisten tekijöiden jakauman 140 hyponatremiapotilaan aineistossa. Runsas puolet vaikeista hyponatremiatiloista johtui syistä, jotka olivat ilmeisiä hoitavalle lääkärille ilman etiologisia jatkotutkimuksia, kuten nestehukasta suolistoon, alkoholin tai muun nesteen aiheuttamasta laimentumisesta, maksakirroosista tai sydämen vajaatoiminnasta furosemidi- tai spironolaktonilääkityksen yhteydessä. Aiemmin diagnosoimaton sairaus oli hyponatremian syynä harvinainen: vain kahdelta potilaalta löytyi tällainen sairaus siitä huolimatta, että etiologisia tutkimuksia suoritettiin suurelle osalle potilaista. Lääke oli hyponatremian pääasiallinen syy 29 %:lla potilaista, tavallisimmin tiatsididiureetti tai karbamatsepiini. Lääkkeiden osuutta hyponatremian aiheuttajana ei tunnettu riittävän hyvin. Yli puolet potilaista, joiden hyponatremia johtui lääkkeestä, jatkoi hyponatremian aiheuttaneen lääkkeen käyttöä. Hyponatremian syytä selvitettäessä pitäisi ensimmäiseksi selvittää, käyttääkö potilas tiatsididiureetteja, epilepsialääkkeitä tai muita hyponatremiaa aiheuttavia lääkkeitä.

Sinikka Pohjola-Sintonen, Ritva Kauppinen-Mäkelin

Psykologisten tekijöiden yhteys kolesteroliarvoihin

Sepelvaltimotautiin liittyvissä tutkimuksissa on yhä enemmän alettu korostaa psykososiaalisten riskitekijöiden vaikutusta. Kuitenkin esimerkiksi työstressin, vihamielisyyden tai A-tyyppisen käyttäytymisen vaikutusmekanismit kardiovaskulaariseen järjestelmään ovat edelleen epäselviä ja tutkimustulokset vaikutuksista ristiriitaisia. Omassa tutkimuksessamme työ- ja elämäntilanteen kokemisella, vihamielisyydellä sekä A-tyyppisellä käyttäytymisellä ei ollut erityistä yhteyttä sepelvaltimotautiriskin osoittimena käytettyihin seerumin non-HDL-kolesteroliarvoihin.

Sirke Koskinen, Soili Keskinen, Strip Baby -Tutkijaryhmä