Keinohedelmöityksen onnistumiseen vaikuttavat tekijät

Väitöskirjan ensimmäinen tutkimus selvitti, onko munanjohdinten tutkimusmenetelmällä merkitystä keinohedelmöityshoidon onnistumiseen. Tutkimuksen kohteena oli 559 lapsetonta pariskuntaa, joille oli tehty 1 240 keinohedelmöityshoitoa. Tutkimuksessa verrattiin kolmen munanjohdintutkimusmenetelmän luotettavuutta. Kun mittarina käytettiin elävänä syntyneiden lasten määrää paria kohti, hyvin siedetty, nopea ja edullinen ultraäänen ja keittosuola-ilmaseoksen käyttöön perustuva menetelmä (HyCoSy) oli yhtä hyvä kuin potilaalle riskialttiimpi vatsaontelon tähystys (laparoskopia) tai säderasitusta lisäävä röntgenvarjoainetutkimukseen perustuva menetelmä. Epätoivottuja munanjohdinraskauksia esiintyi kaikissa ryhmissä yhtä paljon. Keinohedelmöityshoito kannattaa toteuttaa myös silloin, kun vain toinen munanjohdin on auki.

Katja Ahinko

Kohdunkaulan kirurgisten hoitojen myöhäisvaikutukset

Esiasteiden hoitojen kehittyminen on vähentänyt sairastavuutta ja kuolleisuutta kohdunkaulasyöpään. Hoidoilla saattaa kuitenkin olla myöhäisvaikutuksia seuraaviin raskauksiin ja synnytyksiin. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää kohdunkaulan esiastemuutosten kirurgisten hoitojen pitkäaikaisvaikutuksia. Käytössä oli syntymärekisterin, hoitoilmoitusrekisterin, kuolemansyyrekisterin sekä sairauskertomusten tietoja. Kohdunsuun hoidot oli tehty vuosina 1987-2003, hoidettuja naisia oli 25 827. Vertailuaineistona olivat syntymärekisterin tiedot samaan aikaan synnyttäneistä naisista, joilla ei ollut aiempia kohdunsuun hoitoja.

Maija Jakobsson

Crohnin taudin aktiivisuuden kajoamaton seuranta

Crohnin taudille on tyypillistä jaksoittainen, usein suolen seinämän syvempiin osiin ulottuva tulehdus. Tavanomaiset tulehduksen merkkiaineet CRP ja lasko eivät ole riittävän herkkiä suolen limakalvon tulehduksen arvioinnissa. Ulosteesta mitattavat, tulehduksen yhteydessä valkosoluista vapautuvat kalprotektiini ja laktoferriini ovat osoittautuneet luotettaviksi suolen tulehduksellisten ja ei-tulehduksellisen tilojen erotusdiagnostiikassa. Näiden ulosteen merkkiaineiden käyttökelpoisuudesta Crohnin taudin aktiivisuuden seurannassa on niukasti tietoa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, miten ulosteen kalprotektiini ja laktoferriini korreloivat Crohnin taudin aktiivisuuteen ja toimivat seurannassa.

Taina Sipponen

Uutta tietoa nuorten kilpaurheilijoiden äkkikuolemista

Hypertrofinen kardiomyopatia on selvästi yleisin nuorten kilpaurheilijoiden äkkikuoleman aiheuttaja, ilmenee Yhdysvalloissa tehdystä laajasta selvityksestä. Muita harvinaisempia äkkikuoleman aiheuttajia olivat sepelvaltimoanomaliat, sydänlihastulehdus, oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia sekä hengenvaarallisia rytmihäiriöitä aiheuttavat ionikanavasairaudet.

Juhani Airaksinen

Iäkkäiden potilaiden kokonaislääkitystä on syytä arvioida säännöllisesti kotihoidossa

Helsingin terveyskeskuksen Polyfarmasia-hankkeessa selvitettiin monilääkityksen ja kliinisesti merkittävimpien yhteisvaikutusten (D- ja C-luokan interaktiot) yleisyyttä, haitallista päällekkäiskäyttöä sekä iäkkäille sopimattomien lääkkeiden (antikolinergiset lääkeaineet, pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit) käyttöä. Selvitys oli osa nykytilakartoitusta, jonka perusteella pyrittiin kehittämään yhtenäinen toimintamalli lääkehoidon seurantaan ja arviointiin kotihoidossa.

Taina Jokinen, Jyrki Vanakoski, Liisa Skippari, Merja Iso-Aho, Riitta Simoila

Nivelreumapotilaiden munuaissairaudet

Nivelreumapotilailla havaitaan usein myös kliinisiä munuaislöydöksiä. Nivelreumaan liittyviä syitä tähän ovat AA-amyloidoosi, mesangiaalinen glomerulonefriitti ja lääkitys. Antireumaattisten peruslääkkeiden yhdistelmähoidon munuaisturvallisuudesta on vain niukasti tutkittua tietoa. Lääkehoidon optimoimiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että hoitavalla lääkärillä on käytössään mahdollisimman tarkka arvio potilaan munuaiskerästen suodattumisnopeudesta (GFR). Munuaisten toiminnan arvio on perinteisesti perustunut seerumin kreatiniinin mittaukseen, vaikka sen epäherkkyys GFR:n arvioinnissa on laajalti tiedossa.

Krista Karstila

Akillesjänteen repeämän leikkaustekniikka

Akillesjännerepeämän parasta hoitoa ei tiedetä, ja leikkaustekniikoita on lähes yhtä monta kuin leikkaajia. Tavallisimmat ovat jänteen päiden ompelu suoraan vastakkain ja suoran ompelun varmistaminen vahvikeläpällä. Vahviketekniikka antaa paremman vetolujuuden, mutta lisää riskiä haavaongelmiin. Akillesjännerepeämän leikkaushoidon tulokset ovat hyvät, mutta uudelleenrepeämät ja tulehdukset heikentävät paranemista.

Ari Pajala

Lapsen käytöshäiriöt ennakoivat elämänhallinnan ongelmia

Koherenssin tunteella tarkoitetaan kykyä tuntea elämänsä ymmärrettäväksi, mielekkääksi ja hallittavaksi, ja se liittyy terveyssuuntautuneeseen käyttäytymiseen. Monissa aikuisväestöllä tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu vahvan koherenssin tunteen ja eri tavoin mitatun hyvän terveyden välinen yhteys. Tässä väitöstutkimuksessa yhteys havaittiin jo nuoruusiässä.

Päivi-Leena Honkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030