Yksilöllinen näkökenttätutkimus auttaa glaukooman seurantaa

Glaukooman etenemisen toteamisessa keskeisessä roolissa ovat toistetut näkökenttätutkimukset. Väitöskirjatyössä verrattiin perinteisen, yleisesti käytössä olevan näkökenttätutkimuksen ja yksilöllisesti silmänpohjalöydösten perusteella suunnitellun näkökenttätutkimuksen kykyä havaita glaukoomavaurion eteneminen. Yksilöllisen näkökenttätutkimuksen laatimista varten rakennettiin matemaattinen malli silmänpohjan hermosäiekerroksesta sekä näkökentän kolmiulotteisesta rakenteesta. Tutkimuksissa todettiin, että seuranta-aikana (keskimäärin 2,5 vuotta) seitsemän yhdestätoista (64 %) yksilöllisellä tutkimuksella havaitusta glaukoomavaurion etenemisestä olisi jäänyt havaitsematta perinteistä menetelmää käyttäen.

Jukka Nevalainen

Valtimonkovettumistautia sairastava tarvitsee laajaa kuntoutusta

Alaraajojen valtimonkovettumistautia sairastavilla on katkokävely-, leposärky- tai alaraajan pitkäaikaisen infektion lisäksi usein paljon masennukseen liittyviä oireita. Alaraajojen valtimonkovettumistautia sairastavien potilaiden fyysinen toimintakyky ja elämänlaatu heikentyvät taudin edetessä. Toisaalta oireetontakin valtimonkovettumistautia sairastavat kuolevat sydän- ja verisuoniperäisiin tauteihin muita useammin. Vuosittain 2 600-5 300 suomalaiselle kehittyy hankalin aste alaraajojen valtimonkovettumistautia, ns. raajan kriittinen hapenpuute; noin 30 %:lla kriittistä hapenpuutetta sairastavasta on diabetes. Jos raajaa ei ole tuossa vaiheessa pystytty pelastamaan verisuonten pallolaajennuksella tai leikkauksella, raaja amputoidaan.

Leena Remes

Verisuonisairauksien riskiarvio riippuu menetelmästä: vertailussa FINRISKI, SCORE ja Framingham

Suomessa käytetään enimmäkseen kolmea erilaista sydän- ja verisuonisairauksien riskinarviointiin tarkoitettua mallia: suomalaiseen aineistoon perustuvaa FINRISKI-laskuria, eurooppalaiseen aineistoon perustavaa SCORE-mallia ja amerikkalaiseen aineistoon perustuvaa Framinghamin riskinarviointimenetelmää. Tässä artikkelissa verrataan näiden menetelmien ennustearvoja suomalaisessa aineistossa.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Markku Peltonen, Veikko Salomaa

Testosteronia menopaussin jälkeen?

- Testosteronin ja sen esiasteiden pitoisuus pienenee iän karttuessa, menopausaalisesta vaiheesta riippumatta.

Marja Tiihonen, Aila Tiitinen

Miksi vanhan ihmisen henkeä ahdistaa?

- Hengenahdistus ei kuulu normaaliin vanhenemiseen.

Mitä tehdä närästykselle: elämäntapaohjeita, lääkettä vai tähystykseen?

- Epidemiologisten tutkimusten mukaan refluksioireiden esiintymisen ja suurentuneen painoindeksin välillä on suora yhteys. Refluksitautia voidaan pitää jopa yhtenä metabolisen oireyhtymän osatekijänä.

Anna-Liisa Karvonen

Yhtenäisten kiireettömän hoidon perusteiden vaikutus keuhkosairauksien lähetteisiin

Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet julkaistiin vuonna 2005. Tavoitteenamme oli selvittää, miten nämä suositukset vaikuttivat TYKS:n keuhkoklinikkaan tulleisiin astman, keuhkoahtaumataudin ja uniapnean kiireettömän hoidon lähetteisiin.

Mervi Heino, Maarit Leinonen, Tarja Saaresranta

Sairauslomille on vaihtoehtoja liikuntaelinvaivoissa

Väitöskirja koostuu viidestä osatutkimuksesta, jotka edustavat kolmea eri mahdollisuutta vähentää alaselkäkivusta ja yläraajavaivoista aiheutuvaa työkyvyttömyyttä. Teoriassa vaivojen syntymistä voidaan ehkäistä poistamalla niiden riskitekijöitä työssä. Liikuntaelinvaivat ovat kuitenkin varsin yleisiä ja vain osittain työperäisiä. Sen vuoksi on tärkeää ehkäistä myös vaivoista aiheutuvaa työkyvyn heikkenemistä sekä estää täysi työkyvyttömyys, jos työkyky on jo huonontunut. Näissä haasteissa työtä ei tule nähdä pelkästään riskitekijänä, vaan myös kuntoutumismahdollisuutena.

Kari-Pekka Martimo

Pienen lapsen astman kehittymistä voidaan ehkäistä

Pienen lapsen uloshengitysvaikeus on lähes aina virusinfektion laukaisema. Perinteisesti taudinaiheuttajana on pidetty pääasiassa RS-virusta. Väitöstutkimuksessa selvitettiin vuosina 2000-2002 TYKS:ssa uloshengitysvaikeuden vuoksi hoidettujen 293 lapsen (3 kk-16 v) tautietiologia. Nenänielun imulimanäytteestä tutkittiin viruksia viljelyn, antigeenin osoituksen sekä genomin monistustekniikan (PCR) avulla. Taudin akuutissa ja toipilasvaiheessa analysoitiin seeruminäytteistä vasta-ainepitoisuudet viruksia ja bakteereita vastaan. Bakteeri-infektioita etsittiin myös kliinisten, hematologisten ja radiologisten tutkimusten avulla. Todennäköinen uloshengitysvaikeuden aiheuttava virus todettiin 88 %:lla lapsista. Yleisimmät virukset olivat RSV (27 %), enterovirukset (25 %) ja rinovirus (24 %).

Pasi Lehtinen

Raskausdiabeteksen vaikutus äidin ja lapsen pitkäaikaisterveyteen

Raskausdiabetesdiagnoosi merkitsee naiselle lisääntynyttä vaaraa sairastua diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään. Ylipaino (painoindeksi yli 25 kg/m?) on tärkein raskausdiabetekselle ja metabolisille sairauksille altistava tekijä. Aiempi tutkimustieto sikiöaikaisen raskausdiabetekselle altistumisen yhteydestä myöhempään sairastavuuteen on ristiriitaista, eikä tutkimuksia ylipainon ja raskausdiabeteksen itsenäisestä merkityksestä naisten ja heidän lastensa myöhempään sairastumisvaaraan ole.

Jatta Pirkola

Huulisylkirauhasten patologia Sjögrenin oireyhtymässä

Sjögrenin oireyhtymän vaikutukset kohdistuvat erityisesti kyynel- ja sylkirauhasiin. Potilaista 90 % on naisia ja tauti todetaan tyypillisesti adreno- ja menopaussin aikaan. Onkin osoitettu, että androgeenien esiastehormonin dehydroepiandrosteronisulfaatin (DHEAS) pitoisuudet seerumissa ovat Sjögren-potilailla pienemmät kuin ikä- ja sukupuolitäsmennetyillä verrokeilla, mutta tämän vaikutuksia oireyhtymässä ei aiemmin ole laajasti selvitetty.

Mikael Laine

Munuaistoiminta ja valtimonkovettumistaudin riskitekijät

Jo lievänkin munuaisten vajaatoiminnan on todettu lisäävän valtimonkovettumistaudin riskiä varsinkin henkilöillä, joilla on muitakin riskitekijöitä, kuten korkea ikä, diabetes tai kohonnut verenpaine. Tässä tutkimuksessa selvitettiin munuaisten toimintatason yhteyttä kolmeen valtimonkovettumistaudin riskitekijään: rasva-aineenvaihdunnan muutoksiin, verenpaineen vuorokausivaihtelun vaimenemiseen ja kaulavaltimoiden seinämäpaksuuden lisääntymiseen.

Helena Kastarinen

Uloshengitysilman typpioksidimittauksen kliinisiä kysymyksiä

Uloshengitysilman typpioksidi (FENO) on osoittautunut hyödylliseksi menetelmäksi hengitystieoireiden selvittelyssä: suurentuneen FENO-tason on todettu assosioituvan eosinofiiliseen hengitystietulehdukseen, joka puolestaan ennustaa yleensä hyvää vastetta steroidihoitoon riippumatta kliinisestä diagnoosista (esim. astma, keuhkoahtaumatauti tai astman kaltainen tulehdus). Tässä väitöskirjatyössä pyrittiin selventämään FENO-mittauksen kliinisen käytön kannalta keskeisiä kysymyksiä koskien pelkän allergisen herkistymisen (atopian) vaikutusta FENO-tasoon, FENO:n ja keuhkoputkien supistumisherkkyyden yhteyttä sekä tupakoinnin vaikutusta FENO-tasoon atooppisessa ja ei-atooppisessa astmassa, FENO-mittauksen käyttökelpoisuutta tupakoijan hengitystieoireiden selvittelyssä sekä kroonisen obstruktion vaikutusta FENO-mittauksen toistettavuuteen.

Annamari Rouhos

Lisää tietoa osteoporoosin syntymekanismeista

Luunsyöjäsolujen liian aktiiviseen toimintaan liittyvät taustatekijät ovat vielä osittain epäselviä, mutta on käynyt ilmeiseksi, että luunsyöjäsolujen toimintaa hidastamalla voidaan tehokkaasti estää luun laadun huononeminen ja osteoporoosin paheneminen. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin mm. luunsyöjäsolujen keinoja käsitellä emäksistä bikarbonaattia. Luukudokseen varastoituu luunrakennusvaiheessa karbonaattia ja bikarbonaattia, jotka vapautuvat luun hajotuksen yhteydessä uudelleen verenkiertoon. Näillä aineilla on tärkeä tehtävä, sillä ne toimivat muun muassa elimistön veren happamoitumista estävänä puskurijärjestelmänä. Niinpä luuta voidaan käyttää osana elimistön happo-emästasapainon säätelyjärjestelmää muuttamalla luun hajotusnopeutta, mikä vaikuttaa bikarbonaatin vapautumiseen ja varastoitumiseen.

Riikka Riihonen

Synnytyksen jälkeisen masennuksen arvoitus ratkeamassa?

Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoa tutkineet kanadalaiskollegat havaitsivat, että monoamiinioksidaasi-A:lla (MAO-A) näyttää olevan selkeä rooli masennuksen synnyssä. Dramaattiseksi luonnehdittu tulos saattaa johtaa hoidon uudenlaiseen arvioon.

Raimo K. R. Salokangas

Ei B-vitamiinia diabeettiseen nefropatiaan

Suuret annokset B-vitamiinia nopeuttavat munuaisten toiminnanvajauksen etenemistä ja lisäävät verisuonitapahtumia diabeettista nefropatiaa sairastavilla. Näin tapahtui kanadalaistutkimuksessa, jossa B-vitamiinia verrattiin lumelääkkeeseen vajaan kolmen vuoden ajan.

Katariina Korkeila

Kertatähystys vähentää kuolleisuutta suolistosyöpään

55-64-vuotiaille kerran tehty sigmasuolentähystys vähentää kuolleisuutta peräsuolen ja sigmasuolen syöpään kolmanneksella. Joka viides syöpä jää syntymättä seulontaan osallistuneessa väestössä.

Sirkku Jyrkkiö

Mielenterveyden häiriöt yleisiä rauhanturvaajilla

Traumaperäistä stressireaktiota on pidetty sotilaan ja rauhanturvaajan ammattitautina. Nyt tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että mielenterveyden häiriöt ja alkoholin käyttö muodostavat selvästi suuremman uhan rauhanturvaajan mielenterveydelle.

Raimo K. R. Salokangas

Influenssa A(H1N1)v -epidemian valtakunnalliset seurantatulokset

Ensimmäinen pandeemisen influenssa A(H1N1)v 2009 -viruksen aiheuttama sairaustapaus varmistui Suomessa 10.5.2009.

Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Marja Snellman, Mikko J. Virtanen, Esa Rönkkö, Niina Ikonen, Thedi Ziegler, Ilkka Julkunen, Juhani Eskola, Petri Ruutu

Syksyn 2009 influenssa A(H1N1)v -epidemia Miten OYS:n teho-osastolla varauduttiin ja mitä opittiin?

- Suomessa influenssa A(H1N1)v -epidemia alkoi lokakuun 2009 alussa pohjoisesta ja levisi kohti etelää.

Tero Ala-Kokko, Jouko Laurila, Päivi Laurila, Sinikka Sälkiö, Lauri Ahvenjärvi, Jaana Kauppila, Pekka Ylipalosaari, Hannu Syrjälä