Joko vanhakin nyt nuortuu? Yli 80-vuotiaiden nivelrikko

Väestön ikääntyminen ja ylipainon yleistyminen johtavat nivelrikon esiintyvyyden merkittävään kasvuun lähivuosikymmeninä.

Matti U.K. Lehto, Esa Jämsen, Yrjö T. Konttinen

Vanhusten hoitopaikoissa vähempikin lääkehoito riittää Suositus mikrobilääkkeiden käytöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä

Vanhusten pitkäaikaishoidon tavallisimmat tulehdukset ovat virtsatie-, hengitystie- ja ihoinfektiot.

Maija Rummukainen, Pertti Karppi

Infektioiden torjunta keskisuomalaisissa pitkäaikaishoitopaikoissa

Suomessa ei ole aikaisemmin selvitetty pitkäaikaishoidossa olevien potilaiden mikrobilääkehoidon indikaatioita ja määrää eikä arvioitu vallitsevia infektioiden hoito- ja torjuntakäytäntöjä.

Maija Rummukainen, Aino Jakobsson, Pertti Karppi, Hannu Kautiainen

Suomalainen astmaohjelma 10 vuotta - suuri muutos parempaan

Vuosien 1994-2004 kansallisen astmaohjelman tavoitteena oli tehostaa hoitoa ja keventää potilaiden ja yhteiskunnan taakkaa.

Tari Haahtela, Anne Pietinalho, Leena E. Tuomisto, Timo Klaukka, Marina Erhola, Minna Kaila, Markku M. Nieminen, Eva Kontula, Lauri A. Laitinen

Kotiutusvalmennus vähentää sairaalahoidon tarvetta

Sairaalahoidon jälkeinen pyöröovi-ilmiö kuluttaa budjetteja ja potilasta. Merkittävän uuden sairauden heikko hallinta johtaa herkästi avun hakemiseen sieltä, mistä apua on aiemminkin saatu: sairaalasta.

Katariina Korkeila

Dapoksetiinista apu ennenaikaiseen siemensyöksyyn - entä haitat?

Tutkimusten mukaan 21-33 % miehistä kärsii ennenaikaisesta siemensyöksystä. Perinteisinä hoitokeinoina on käytetty käyttäytymisterapiaa, puudutteita tai serotoniinin takaisinoton estäjiä (SRRI). SRRI-lääkkeiden käyttöä rajoittaa pitkähkö puoliintumisaika ja hidas vaikutus.

Raimo K. R. Salokangas

Infektoitunutkin ekseema paranee kortikosteroideilla

Yli kolmensadan potilaan ekseemista ja normaalilta iholta tehdyt bakteeriviljelyt osoittivat, että ekseemapotilaista noin 70 %:lla oli iholla viljeltävissä olevia bakteereja. Näistä 60 % oli stafylokokkus aureusta. Lisäksi havaittiin mm. muita stafylokokkilajeja ja suolistoperäisiä bakteereita. Potilaiden paranemista ja bakteereiden katoamista iholta verrattiin kahdessa hoitoryhmässä: pelkällä kortikosteroidilla hoidetuilla ja kortikosteroidia sekä laajakirjoista antibioottia mupirosiinia sisältävää voidetta käyttäneillä. Tulokset osoittivat, että molemmat hoidot tehoavat hyvin. Hoitoryhmistä paikallista antibioottia ja kortikosteroidia käyttäneet olivat paremmassa kunnossa viikon kuluttua, kun kahden viikon kohdalla ryhmien välillä ei ollut enää eroa. Myös inflammaation mittarina käytetty veren interleukiini 4 väheni hoidon myötä.

Sirkku Peltonen

Inkretiinit, uusi lääkeryhmä diabeteksen hoitoon

Inkretiinihypoteesi esitettiin jo yli 60 vuotta sitten, jolloin havaittiin, että suun kautta nautittu sokeriliuos nosti veren insuliinipitoisuutta huomattavasti enemmän kuin annostelu suoneen. Ajateltiin, että jokin suolistosta peräisin oleva tekijä lisäsi insuliinineritystä. Maha-suolikanavan hormonit GLP-1 (glucagon like peptide) ja GIP (gastic inhibitory peptide) osoittautuivatkin merkittävimmiksi inkretiineiksi. Ruokailun yhteydessä syntyvä GLP-1 lisää insuliinineritystä ja viestii kylläisyydestä keskushermostoon.

Camilla Schalin-Jäntti

Rasvainen kala suojaa munuaissyövältä

Ruokavaliolla arvellaan olevan merkitystä syövän syntyyn. Tosin viime aikoina julkaistuissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että esim. keski-ikäisen ihmisen kasvisruokavalio suojaisi kovinkaan hyvin syöpään sairastumiselta. Ruotsalaisessa 15 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa 61 433 naista kirjasi käyttämänsä ravinnon päivittäin. Koko aineistossa todettiin 150 munuaissyöpätapausta. Ne naiset, jotka söivät viikoittain rasvaista kalaa, sairastuivat harvemmin munuaissyöpään kuin ne, jotka eivät käyttäneet lainkaan kalaa ravinnokseen. Rasvaton kala ei suojannut munuaissyövältä.

Sirkku Jyrkkiö

COX-2-salpaajat paksu- ja peräsuolisyövän ja polypoosin ehkäisyssä

nPerä- ja paksusuolen adenoomien ehkäisyyn suunnitelluissa kliinisissä tutkimuksissa havaittiin, että COX-2-salpaajien käyttöön liittyy lisääntynyt sydäntapahtumien riski. Tällöin molemmat tutkimukset keskeytettiin. Nyt julkaistut tulokset APC- ja PreSAP-tutkimuksista antavat uutta tietoa selekoksibin vaikutuksista ja turvallisuudesta uusiutuvien adenoomien ja polyyppien ehkäisyssä.

Tiina Laatikainen

Keski-ikään mennessä tapahtuneen painonnousun vaikutus kuolemanvaaraan ja elämänlaatuun vanhalla iällä

Selvitimme mikä vaikutus keski-ikään mennessä tapahtuneella painonnousulla on kuolemanvaaraan ja elämänlaatuun vanhalla iällä.

Timo E. Strandberg, Arto Strandberg, Veikko V. Salomaa, Kaisu Pitkälä, Tatu A Miettinen

Meralgia paresthetica

Reiden ulkosyrjän kiusallinen mutta yleensä vaaraton kiputila on tunnettu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Kipu johtuu n. cutaneus femoris lateraliksen pinnetilasta, ja se ilmenee tuntohäiriönä ja polttavana tunteena ihon pinnalla.

Reino Pöyhiä

Mikä on näyttö yli 80-vuotiaiden dementian hoidosta

Runsaat puolet dementiapotilaista on yli 80-vuotiaita.

Hilkka Soininen

Käytännön psykoedukaatiota psykoosipotilaan perheelle

Psykoosin syntyä selittävä haavoittuvuus-stressimalli on käytännössä osoittautunut työvälineeksi, jonka avulla potilaan sairastumista voidaan käsitellä yhdessä perheen kanssa ja lisätä näin tietoa, ymmärrystä ja selviytymiskeinoja.

Tuula T. de Bruijn

Lääkärien arviot kollegojen johtamistaidoista ovat parantuneet viidessä vuodessa

Lääkärien johtamistaitoja on viime vuosina kritisoitu. Parannuskeinoksi on esitetty kattavampaa johtamiskoulutusta sekä tutkinto- että täydennyskoulutuksena.

Markku Sumanen, Elina Viitanen, Irma Virjo, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Esko Kumpusalo, Santero Kujala, Mauri Isokoski, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Lappeenrannan aikuispsykiatrisen päiväosaston akuuttityöryhmän toiminta

Akuuttityöryhmätyyppinen työskentely on tehostanut akuuttien potilaiden tutkimusta ja hoidon käynnistymistä avohoidossa. Toiminnan muutos on vähentänyt psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta ja lisännyt painopistettä avohoidon suuntaan.

Teijamari Laasonen-Balk, Vuokko Majoinen, Arja Kamunen, Pia Anttila, Paula Mäkelä, Minna Vainikka

Yksilöllisyys terveydenhuollossa

Yksilön näkökulmasta lähtevä hoito on sisällytetty terveydenhuollon etiikkaa ja laatua koskeviin suosituksiin.

Riitta Suhonen, Markku Puro, Helena Leino-Kilpi

Sepelvaltimotautipotilas, metabolinen oireyhtymä ja aggressiivinen statiinihoito

Statiini kuuluu sepelvaltimotautipotilaan peruslääkitykseen, mutta aggressiivisen statiinihoidon kustannustehokkaasta suuntaamisesta on vielä kovin erilaisia mielipiteitä.

Juhani Airaksinen

Korvatulehduslapselle antibioottiresepti varalle?

Koska iso osa lasten välikorvatulehduksista parantuu itsestään, pieniä nuhaneniä hoitavat lääkärit joutuvat jatkuvasti miettimään, kenelle antibiootti pitäisi aloittaa. JAMAssa syyskuussa ilmestyneessä amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin, voiko tämän päätöksen jättää vanhemmille. Vuoden aikana korvatulehdus diagnosoitiin sairaalan päivystyspoliklinikalla 776:lta 6 kk:n - 12 vuoden ikäiseltä lapselta. Vastikään saadun antibioottikuurin, vuotavan tai putkikorvan, epäillyn tai todetun septisen infektion tai vanhempien kieltäytymisen vuoksi ennen satunnaistamista tutkimuksesta putosi pois lähes 500 lasta.

Marjo Renko

Lääkeverkkoputket ja klopidogreelin ennenaikainen lopetus huono yhdistelmä

Lääkeverkkoputkien lisääntyneen käytön myötä pallolaajennuksen jälkeinen restenoosi on nykyisin varsin pieni ongelma. Lääkeverkkoputkien käyttö vaatii kuitenkin entistä pitempää, tehokasta antitromboottista hoitoa, ettei jouduttaisi ojasta allikkoon lisääntyneen stenttitromboosiriskin myötä.

Juhani Airaksinen