Aktiivisen selkäkuntoutuksen toteutus ja laadunvalvonta erikoissairaanhoidossa
Aikaisemmin Suomessa on raportoitu selkäpotilaiden aktiivisen kuntoutushoidon tuloksista laitosolosuhteissa, mutta terveydenhuollossa tapahtuva uudelleenarviointi on johtanut edullisempien ja joustavampien toimintamuotojen kehittämiseen. Kirjoituksessa esitetään aktiivisen selkäkuntoutuksen syntyhistoriaa Suomessa, polikliinisen erikoissairaanhoitotasoisen selkäkuntoutuksen ideologiaa, sen laatukontrollijärjestelmiä sekä kontrolloimattoman hoitotutkimuksen aikaansaamia muutoksia näillä toimintakykymittareilla mitatuissa tuloksissa kuntoutusprosessin kuluessa.
Pitkittyneiden selkäsairauksien konservatiivinen hoitokäytäntö on kokenut Suomessa selvän murroksen 1980-luvun lopulta lähtien (1,2,3,4). Selkäpotilaan kuntoutus muuttui tuolloin aikaisempaa aktiivisemmaksi ja selkää monipuolisesti kuormittavaksi. Tämä muutos oli erittäin suuri verrattuna…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
