Lehti 33: Katsausartikkeli 33/1998 vsk 53 s. 3783 - 3788

Erytrosytoosin diagnostiikka

Erytrosytoosi on tila, jossa veren punasolumäärä on normaalia suurempi. Usein siihen liittyy myös suurentunut hemoglobiinipitoisuus ja hematokriittiarvo. Erytropoietiinin lisääntyneen tuotannon aiheuttamaa sekundaarista erytrosytoosia tavataan hypoksisten keuhkosairauksien, synnynnäisten sydänvikojen ja perinnöllisten suuren happiaffiniteetin hemoglobinopatioiden yhteydessä. Tupakointi on yleinen lievän sekundaarisen erytrosytoosin syy. Erytrosytoosin diagnostiikkaan ryhdytään, kun veren punasoluarvot ylittävät toistuvasti viitealueen. Selvittelyssä tähdätään pahanlaatuisen primaarisen erytrosytoosin, polycythaemia veran (PV), erottamiseen hyvänlaatuisista erytrosytooseista. Siinä punasolujen tuotanto on autonomista, erytropoietiinista riippumatonta. Huolellinen anamneesi, kliininen tutkimus sekä täydellinen verenkuva antavat usein alustavan käsityksen erytrosytoosin syystä.

Sanna Siitonen

Erytrosytoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa veren punasolumäärä (B-Eryt) on normaalia suurempi. Laajemmin käsitettynä tilaan sisältyy suurentunut hemoglobiinipitoisuus (B-Hb) ja hematokriittiarvo (B-Hkr). Funktionaalisesti sitä kuvaa parhaiten hematokriittiarvo eli punasolujen suurentunut osuus…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat