Keuhkohuuhtelunäytteen ja keuhkokudoksen asbestimääritykset asbestisairauksien diagnostiikassa
Vaikka asbestin käyttö on Suomessa jo loppunut, ilmenee asbestisairauksia vielä 2000-luvulla. Niiden diagnostiikassa ja ammattitaudiksi toteamisessa keskeistä on asbestialtistumisen voimakkuuden arviointi. Huolellisesti selvitetyn anamneesin lisäksi voidaan altistumista arvioida keuhko- ja keuhkohuuhtelunäytteen asbestipitoisuusmäärityksillä. Erityisesti niistä on apua altistumisen selvittämisessä ammattialoilla, joissa altistumisen voimakkuus vaihtelee paljon ja sitä on anamnestisesti vaikea selvittää. Pitoisuusmäärityksiin liittyy menetelmistä, eri asbestilajeista ja yksilöllisistä tekijöistä johtuvaa vaihtelua, jonka vuoksi tuloksia tulee tarkastella lähinnä suuruusluokittain ja yhdessä huolellisesti selvitetyn altistumisanamneesin kanssa. Suurikaan pitoisuus ei sellaisenaan merkitse kliinisen sairauden olemassaoloa, mutta viittaa väestön yleistä altistumistasoa voimakkaampaan altistumiseen.
Asbestipöly aiheuttaa keuhkosyöpää, keuhkopussin ja vatsakalvon syöpää (mesoteliooma), keuhkofibroosia (asbestoosi) sekä eräitä keuhkopussin sairauksia. Asbestisairaudet ilmenevät vuosikymmenten viiveellä, ja vaikka asbestin käyttö on jo loppunut, sen aiheuttamia sairauksia ilmenee Suomessa vielä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



