Milloin aikuinen tulisi lähettää tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon?
Potilaan lähettämisellä tahdosta riippumattomaan hoitoon on kaksi tärkeää eettistä perustetta. Toisen mukaan toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuva haitta on pienempi kuin sen avulla vältettävä vakava haitta ja toisen se, että potilaan kieltäytymistä hänelle tarjotusta hoidosta voidaan pitää epärationaalisena ja potilaan edun vastaisena. Artikkelissa keskitytään niihin ongelmallisiin erityistilanteisiin, joissa tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa olisi syytä käyttää nykyistä enemmän. Tällaisissa tilanteissa lääkäri joutuu pohtimaan hoidon eettisten perusteiden ja juridisten edellytysten toteutumista. Mielenterveyslain käsitteen mielisairaus uskotaan yleisesti tarkoittavan samaa kuin termin psykoottinen, mutta kirjoittajan mukaan mielisairaus on psykoottisuutta laajempi käsite.
Tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon lähettäminen on usein traumaattinen kokemus sekä potilaalle että lääkärille. Pahimmassa tapauksessa vastaan taistelevan potilaan kuljetus poliisin avustuksella suljetulle psykiatriselle osastolle aiheuttaa hänelle iatrogeenisen traumaperäisen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



