Rahapeliriippuvuuden diagnostiikka muutoksessa
Suomessa pelataan rahapelejä suhteellisen runsaasti: 78 % väestöstä pelaa rahapelejä satunnaisesti ja noin kolmannes vähintään kerran viikossa. Noin prosentille väestöstä rahapelaaminen on muodostunut vaikea-asteiseksi ongelmaksi.
Rahapeliriippuvuus aiheuttaa moninaisia seurannaisvaikutuksia talousongelmista mielenterveysongelmiin asti.
Yhdysvaltojen psykiatriyhdistyksen hiljattain uudistamassa DSM-5-tautiluokituksessa rahapeliriippuvuus on luokiteltu käyttäytymisen säätelyn häiriöksi, jossa ilmenee eriasteista ongelmallisena toistuvaa rahapelikäyttäytymistä.
Rahapeliriippuvuuden diagnoosia voidaan tarkentaa sen vakavuutta kuvaavan kolmiportaisen luokittelun, esiintymistiheyden ja remissiovaiheen pituuden avulla.
Rahapelaaminen on suosittua ajanvietettä: suomalaisista rahapelejä pelaa satunnaisesti 78 % ja noin kolmannes vähintään kerran viikossa (1). Suurimmalle osalle suomalaisista rahapelit ovat harmitonta ja mukavaa viihdettä, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa: pelaamiseen voi jäädä koukkuun.
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
