Nuorten aikuisten tupakointi 1978-1993

Nuoret tytöt ovat saavuttaneet pojat päivittäisen tupakoinnin yleisyydessä 1990-luvun alussa. Pojat kuitenkin tupakoidessaan polttavat tyttöjä enemmän. 25-29-vuotiaiden miesten ja naisten tupakointi on vähentynyt 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun tultaessa. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat selvät: mitä vähemmän koulutusta nuorella on, sitä todennäköisemmin hän tupakoi. Nuorten keskuudessa koulutusryhmien tupakointierot ovat suuremmat kuin aikuisten keskuudessa.

Ossi Rahkonen, Satu Helakorpi, Mari-Anna Berg Pekka Puska

Työhön liittyvät tarkastukset tartuntataudin leviämisen estämiseksi muuttuvat

Sosiaali- ja terveysministeriön uusi ohje muuttaa työhön liittyviä tarkastuksia, jotka tehdään tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Pääperiaatteiltaan entisenkaltainen ohje tuo tarkastuksiin lisää joustavuutta.

Matti Jahkola, Pekka Pakkala, Timo Rostila, Eero Tala

Hoidon ihmisläheisyys KYS:ssa - Kuinka potilaat sen kokevat?

Terveydenhuollon palveluja ei voida kehittää, jollei tiedetä, miten potilaat itse hoidon kokevat. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on asetettu tavoitteeksi mm. ihmisläheisen hoidon kehittäminen, ja ihmisläheisen hoidon määrittelemiseen ja arviointimenetelmien kehittämiseen ovat osallistuneet sekä potilaat että henkilökunta. Potilaskyselyn perusteella ihmisläheisyys toteutuu hoidossa pääosin hyvin, mutta selviä puutteitakin on. Varsinkin hoitoon liittyvää vuorovaikutusta on syytä kehittää, kun terveydenhuollon laadunvarmistusjärjestelmää luodaan. Myös suhtautumisessa vanhimpiin vuodepotilaisiin on parantamisen varaa.

Tuovi Sohlberg, Eeva Töyry, Viljo Rissanen

Englannin terveydenhuollon uudistus II - Asiantuntijoiden arvioita uudistuksen vaikutuksista

Kahden vuoden kokemukset Englannin terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista ovat tuoneet esiin solmukohtia ja kehittämistarpeita, vaikka näin lyhyen ajan perusteella ei kovin selkeitä päätelmiä voidakaan tehdä. Säästöä uudistus ei vielä näytä tuoneen, eikä kilpailuakaan ole juuri ilmennyt muutoin kuin suurten kaupunkien sairaaloiden kesken. Ongelmia tuntuu kasautuvan toisaalta suuren organisaation keventämiseen, toisaalta tietotuotantoon, jota tarvitaan toiminnan pohjaksi. Brittiasiantuntijoissa on pessimistejäkin, ja eräs heistä siteerasi roomalaista Gaius Petroniusta vuodelta 66 jKr.: "Kun muutetaan rakenteita tai organisaatiota, aina luullaan sen johtavan edistykseen. Tosiasiassa toistuvilla muutoksilla saadaan aikaan vain hämmennystä ja tehottomuutta."

Mauno Konttinen

Tekoläppäpotilaan antikoagulaatio

Antikoagulaatiohoidon virittämisessä on eräänä perusperiaatteena pidetty sitä, että läppäproteesipotilaan antikoagulaation tulee olla kireä. Muutoin läpän ympärille syntyy helposti trombeja, jotka ponkaisevat aivoihin ja aiheuttavat potilaalle lopunikäistä haittaa. Silti läppäpotilailla esiintyy luvattoman paljon tromboembolioita: 2-3 %:lla potilaista ilmenee jokin vaikea tromboembolia asianmukaisesta liuotushoidosta huolimatta. Asia on haluttu korjata lisäämällä hoitoon dipyridamolia tai asetyylisalisyylihappoa.

Verenpainelääkkeen valinta eripainoisille potilaille

Tiedetään, että lihavuuteen liittyy suurentunut sydämen minuuttitilavuus suhteessa verenkierron ääreisvastukseen, kun taas laihoilla perifeerinen vastus on korkeampi kuin verrokeilla.

Parkinson-lääkkeet ja vaikea hyponatremia

68-vuotias mies sairastui Parkinsonin tautiin ja hänelle aloitettiin amantadiinihoito 100 mg kahdesti päivässä. Ennen hoitoa seerumin natriumpitoisuus oli 140 mmol/l. Kahden viikon kuluttua potilas tuli sairaalaan kollapsitaipumuksen ja huimauksen takia. Natrium mitattiin ja se oli 124. Amantadiini lopetettiin ja tilalle laitettiin L-dopa/karbidopa-lääkitys. Seuraavana päivänä potilas pyörtyi ja natriumpitoisuus oli 123 mmol/l. Osasyynä tähän oli sepelvaltimotauti. Kuitenkin haluttiin selvittää vielä amantadiinin vaikutus ja potilas altistettiin suostumuksensa mukaisesti amantadiinille muutaman päivän ajan. Natriumarvo laski 116 mmol:iin/l ja natriumin eritys virtsaan kasvoi. Samoin kävi, kun L-dopa/karbidopa-lääkitys aloitettiin.

Wilsonin triadi - uusia sovellutuksia tarvitaan

Sir Graham Wilson oli elintarvikehygienian uranuurtaja 1930-luvulla. Hän keskittyi erityisesti maitotuotteiden turvallisuuden parantamiseen. Hänen triadinsa koostui kolmesta tekijästä.

Työperäinen munuaisten toiminnan vajavuus

E. coli O157 aiheuttaa enteriitin ja sen komplikaationa hemorragisen taudin ja uremian. Yhdysvalloissa viime vuosina ovat erityisesti lasten hemolyyttis-ureemiset oireyhtymät lisääntyneet. Yhtenä tekijänä tähän kehitykseen on epäilty kontaminoituneiden hampurilaisten kautta saatujen E. coli O157 tartuntojen lisääntymistä.

Ruokatorven tukoksen uusi hoito

Syövän aiheuttamaa dysfagiaa on hoidettu toistuvilla laserkäsittelyillä, ulkoisella ja ruokatorven sisäisellä sädehoidolla, sekä ruokatorven sisään asetettavilla muoviproteeseilla. Viime aikoina käyttöön on tullut metalliverkosta tehtyjä proteeseja perinteisten muoviproteesien rinnalle. Ennen paikalleen asetusta verkkoproteesi on kiedottu vain 3 mm:n läpimittaiseksi kääröksi kalvon sisään, mutta kalvon poiston jälkeen metalliverkko laajenee ruokatorvessa huomattavasti laajentaen ahtaumakohdan.

Sydäninfarktin sekundaaripreventio

Sepelvaltimotaudin tunnetut riskitekijät, tupakointi veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöt sekä kohonnut verenpaine ovat keskeisiä sydäninfarktin sekä primaari- että sekundaaripreventiossa. Sepelvaltimotaudin toteamisen yhteydessä tulee tarkistaa ennalta ehkäisevän lääkehoidon tarve. Kohonnut verenpaine hoidetaan riittävän tehokkaalla lääkityksellä, ja poikkeavat seerumin rasva-arvot ovat kolesterolipitoisuutta pienentävän lääkehoidon aihe. Muita lääkkeitä, joilla sepelvaltimotautipotilaan ennustetta voidaan parantaa, ovat nykytiedon mukaan beetasalpaajat ja asetyylisalisyylihappo. ACE-estäjien asema sydäninfarktin sekundaaripreventiossa arvioitaneen viimeaikaisten tutkimustulosten pohjalta uudestaan.1)

Matti Nikkilä

Poistoilmoitusrekisteriin ja FINMONICA-sydäninfarktirekisteriin perustuvien sydäninfarktin ilmaantuvuusarvioiden vertailu

Sairaalassa hoidettujen sydäninfarktikohtausten ilmaantuvuuden kehityssuunnat olivat poistoilmoitusrekisterin ja FINMONICA-sydäninfarktirekisterin perusteella laskettuina varsin yhdenmukaiset. Tutkijat toteavat, että poistoilmoitusrekisteriä voidaan tietyin varauksin käyttää kyseisten sepelvaltimotautitapahtumien epidemiologiseen seurantaan. Kliinisen diagnoosikäytännön mahdollisten muutosten vaikutus poistoilmoitusrekisterin sisältöön olisi arvioitava määrävälein.

Markku Mähönen, Heikki Miettinen, Kalevi Pyörälä, Jaakko Tuomilehto Anu Molarius, Matti Arstila, Esko Kaarsalo, Matti Ketonen Kari Kuulasmaa, Seppo Lehto, Harri Mustaniemi, Matti Niemelä Pertti Palomäki, Veikko Salomaa, Jorma Torppa, Tapio Vuorenmaa

Bentsyylipenisilliini ja tinidatsoli kerta-annosprofylaksiana ennalta suunnittelemattomissa keisarileikkauksissa

Kätilöopiston sairaalassa selvitettiin, voidaanko bentsyylipenisilliinin ja tinidatsolin profylaktisella kerta-annoksella vähentää ennalta suunnittelemattomien keisarileikkausten jälkeisiä tulehduksia niillä potilailla, joilla tulehdusriski on suuri. Tutkimusryhmään kuului 277 potilasta, joille synnytyksen oltua pitkään käynnissä ja lapsiveden mentyä tehtiin keisarileikkaus. Puolet sai antibioottiprofylaksian leikkauksen aikana. Penisilliinin ja tinidatsolin kerta-annosprofylaksia vähensi selvästi keisarileikkauksen jälkeisiä tulehduksia. Suurin tulehdusriskiä lisäävä tekijä oli synnytyksen pitkittyminen ennen leikkausta.

Hannele Savonius, Martti Gummerus

Psykosomaattinen amalgaamioireyhtymä on haaste lääkärille

Psykosomaattisen amalgaamioireyhtymän erottaminen toksisesta amalgaamisairaudesta on haaste lääkärille. Kokeneen psykologin tekemä testaus auttaa usein asian selvittämisessä. Koska psykosomaattisen oireyhtymän syyt ovat suuta syvemmällä, oireisto ei parane paikkojen vaihdolla. Usein tarvitaan psykoterapiaa, ja myös psykoanalyysin sopivuutta olisi syytä harkita.

Erkki Jukarainen

Onko virtsatiekivien hoito Suomessa ajan tasalla?

Kehonulkoisella kivenmurskauksella joko yksinään tai yhdessä tähystysmenetelmien kanssa voidaan hoitaa noin 90 % oireita aiheuttavista virtsatiekivistä. Kuitenkin kolmen kuukauden otos Suomessa hoidetuista virtsatiekivipotilaista vuodelta 1992 osoittaa, että ensi kertaa hoidetuista 166 virtsatiekivestä vain 60,2 %:n hoidossa oli käytetty kivenmurskainta. Virtsanjohdinkivipotilaita hoidettiin kivenmurskaushoidossa suhteessa vieläkin vähemmän. Yksi syy tähän lienevät sairaaloitamme kahlitsevat säästötoimet.

Niilo Hendolin, Ossi Lindell

Mies, hedelmättömyys ja keinohedelmöitys

Miehen hedelmättömyys asettaa miehen ja koko parisuhteen kovalle koetukselle. Erityisesti parisuhteen ulkopuolisen luovuttajan spermalla suoritettava keinohedelmöitys on usein miehelle henkisesti vaikea paikka. Jotta lapsettomuushoitoon liittyvä salailu vähenisi ja uudet perheenperustamistavat olisi helpompi hyväksyä, olisi yhteiskunnan käsitysten perheestä ja vanhemmuudesta muututtava.

Minna Tarmi-Mattsson

Inhalaatiohoitolaitteet hyötykäyttöön

Spira-laitteen kotiin saaneille astmapotilaille tehtiin kysely laitteen käytöstä ja hyödystä sairauden hoidossa. Tuloksista ilmeni muun ohessa, että joka viides inhalaatioannostelija oli ollut vähintään kyselyä edeltäneet puoli vuotta käyttämättömänä. Ne pyydettiin takaisin sairaalaan muita potilaita varten. Apuvälineiden käyttöä seuraamalla saavutetaan merkittäviä kuntoutusmenojen säästöjä.

Tari Haahtela, Kirsti Soini, Jussi Männistö

Mitä Suomi voisi oppia? Ruotsin terveydenhuolto tienhaarassa

Sekä Suomessa että Ruotsissa keskustellaan terveydenhuollon organisoinnista ja rahoituksesta, mutta etenemisjäjestys on erilainen. Ruotsissa lähdetään liikkeelle periaatteiden ja tavoitteiden määrittelystä, Suomessa tehtiin ensin valtionosuusuudistus, ja pelisäännöt ovat yhä epäselvät. Voitaisiinko Ruotsin tavasta ottaa oppia?

Klas Winell, Simo Kokko

Englannin terveydenhuollon uudistus I Englannin terveydenhuollon organisaatio ja vuoden 1991 uudistus

The British Council järjesti toukokuussa 1993 Birminghamissa kansainvälisen seminaarin Englannin terveydenhuollon uudistuksesta. Nyt alkavassa kolmiosaisessa kirjoitussarjassa esitellään Englannin terveydenhuollon organisaatiota ja brittiasiantuntijoiden arvioita uudistuksen vaikutuksista kahden vuoden kokemusten perusteella. Lisäksi pyritään Englannin kokemusten perusteella hahmottamaan, mitä voisimme oppia ja miten edetä valtionosuusuudistuksen luomassa uudessa tilanteessa. Sarja jatkuu Lääkärilehden seuraavissa numeroissa.

Mauno Konttinen

Hävittäjälentäjän työ rasittaa niskaa

Nykyaikaisten hävittäjälentokoneiden entistä parempi suorituskyky altistaa lentäjät kiihtyvyysvoimille, jotka saattavat ylittää ihmisen elimistön sietokyvyn. Ajankohtaiseksi ongelmaksi on muodostunut lennon aikana äkillisesti ilmaantuva niskakipu seuraamuksineen. Kivun aiheuttaa päästä jalkoihin suuntautuva kiihtyvyysvoimalle vastakkainen inertiavoima eli ns. +Gz-voima. Ongelman arvioidaan lisääntyvän entisestään, mikäli ennaltaehkäiseviä keinoja ei löydetä. Lievimmissä tapauksissa niskakivun syyksi arvellaan lihasvenähdys, mutta hankalimmissa tapauksissa syynä voi olla jopa leikkaushoitoa vaativa kaularangan nikamavälilevyn äkillinen pullistuma.