Stressisairaus ja elämyksellinen vamma

Kovat rasitukset, järkytykset ja huomattavat elämänmuutokset voivat aiheuttaa varsin vaikeita stressi- ja sopeutumishäiriöitä. Stressisairaudet aiheuttavat paljon psykosomaattista oireilua, erilaisia sopeutumisongelmia ja saattavat lisätä kuolleisuutta; niillä on esimerkiksi suora yhteys iskeemisen sydänsairauden riskiin. Vaikeita stressihäiriöitä voi esiintyä onnettomuuksien ja väkivallan uhreilla, pakolaisilla ja sotaveteraaneilla. Emotionaaliset rasitukset ovat yleisiä ja usein ne vaikeuttavat tai sävyttävät muiden sairauksien oireita. Koska helpottavia hoitokeinoja on, pitäisi yleislääkärin ja sisätautilääkärinkin osata käsitellä näitä tiloja.

Matti Viukari

Pohjoismainen vertailu Eturauhassyövän hoitotavoissa suuria eroja

Eturauhassyövän tutkimus- ja hoitotapoja eri Pohjoismaissa selvitettiin vuosina 1989-91. Diagnostiikassa ei ollut suuria eroja, muta hoitostrategiat ja -menetelmät vaihtelivat hämmästyttävän paljon. Tanskassa oireetonta potilasta pelkästään seurattiin, hoitoa ei annettu. Suomessa tehtiin suhteellisesti eniten radikaaleja eturauhasen poistoleikkauksia ja käytettiin myös eniten palliatiivisia endokriinisia hoitomenetelmiä levinneissä syöpätapauksissa. Sytostaatteja käytettiin eniten Norjassa ja Ruotsissa. Eturauhassyöpäpotilaan keskimääräiset tutkimus- ja hoitokustannukset olivat Tanskassa selvästi alhaisimmat ja Suomessa korkeimmat. Tutkimuksen tulos kuvaa hyvin tällä hetkellä eturauhassyövän hoidossa vallitsevaa sekavuutta. Se osoittaa myös, että eturauhassyöpään ei ole vieläkään olemassa hyvää hoitomenetelmää.

Olavi Lukkarinen, Jaakko Permi, Seppo Leisti

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kehityssuunta - haaste terveys- ja sosiaalipolitiikalle

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet näyttävät lisääntyvän, mutta TULE-potilaiden tarvitsema kuntoutus ei lisäänny samaa tahtia. Jatkossa painopisteen tulisi siirtyä entistä selvemmin menetetyn työkyvyn perusteella myönnettävistä etuuksista kansalaisten kuntoutukseen. Interventiot olisi aloitettava ajoissa. Monialaiset sairaanhoitopiirikohtaiset TULES-asiantuntijaryhmät palvelisivat potilaita parhaiten.

Leila Lyykorpi, Heikki Hurri, Pär Slätis, Hannu Alaranta

Masennus ja työkyvyttömyys

Masennus on ohittanut skitsofrenian ja noussut kaikkein merkittävimmäksi työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi mielenterveyden häiriöksi. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi Suomessa on eläkkeellä 101 000 henkilöä. Heistä 27 % saa työkyvyttömyyseläkettä masennuksen vuoksi. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä 9 % on myönnetty masennusdiagnoosin perusteella. Masennuksen diagnosointi eläkelausuntoa varten on pääsääntöisesti erikoislääkärin tehtävä. Ensisijaista on asianmukainen hoito, ja se tulisi aloittaa mahdollisimman varhain. Käytännössä hoito ja kuntoutus alkavat edelleen usein liian myöhään.

Kari Pylkkänen, Pekka Niskanen, Timo Mikkonen

Onko maksullisuus epäeettistä? Terveydenhuollon puhelinpalvelut löytäneet paikkansa

Alkukuohunnan jälkeen terveydenhuollon puhelinpalvelurintamalla on rauhallista. Maksullisista lääkärilinjoista ja nauhoitteista valitetaan harvoin. Maksuttomien puhelimien pitäjät katsovat silti maksullisten palvelujen järjestäjiä karsaasti: ollaan lähellä hädällä rahastamisen ja siis epäeettisen toiminnan rajaa. Puhelinauttajien tuoreissa eettisissä ohjeissa maksullinen toiminta rajattiin yksiselitteisesti eettisesti hyväksyttävän toiminnan ulkopuolelle.

Subaraknoidaalivuodon ja aneurysmakirurgian komplikaatiot

Subaraknoidaalivuodon (SAV) ilmaantuvuus on Suomessa erittäin suuri: 20/100 000/v. SAV aiheutuu tavallisimmin aivovaltimon aneurysman puhkeamisesta. Aneurysmia löytyy noin 2 %:lta väestöstä. Yli 30 % potilaista kuolee suoraan primaarivuotoonsa. Eri tasoiset neurologiset puutosoireet ovat myös mahdollisia, mutta usein oireisto rajoittuu kovaan äkilliseen päänsärkyyn ja pahoinvointiin. Aneurysmien luonnollinen ennuste on vakava: 30 % kuolee 6 kuukauden kuluessa uusintavuotoon ja ensimmäisen vuoden jälkeen uusintavuotoja esiintyy 3 % vuosittain. Näin ollen ennalta ehkäisevän kirurgisen hoidon tarve on ilmeinen. Nykyään leikkaushoitoon pyritäänkin ensimmäisinä vuorokausina vuodon jälkeen. Aneurysmaleikkaus on riskeille altis ja itse vuotoonkin liittyy runsaasti komplikaatioita. Yksi SAV:n tyypillisimmistä komplikaatioista on aivovaltimoiden spasmi, jota esiintyy 30 %:lla potilaista. 15 %:lle tästä aiheutuu aivoinfarkteja, joista seuraa neurologisia puutosoireita tai jopa menehtyminen. Spasmin estossa on selvä hyöty Ca-antagonisteista.

Antti Tapaninaho

Kasvaimen tunkeutuminen luuhun

Kasvaimen tunkeutuminen luuhun on tyypillistä monille syöville. Kliinisesti tärkeimpiä ovat rinta- ja eturauhassyöpä, missä yli kahdella kolmasosalla potilaista esiintyy etäispesäkkeitä luustossa, sekä myelooma, missä lyyttisiä luupesäkkeitä todetaan lähes aina. Luun hajoaminen kasvainpesäkkeiden seurauksena aiheuttaa potilaille nykyisistä syövän perushoidoista huolimatta luukipuja, murtumia, halvaantumista ja hyperkalsemiaa. Tämä merkitsee pitkiä sairaalahoitoja ja potilaiden elämänlaadun huononemista.

Taina Taube

Lasten mielenterveys ja elämäntapahtumat

Pysyvät elinolosuhteet ja hyvin toimivat sosiaaliset suhteet edesauttavat lapsen tervettä psyykkistä kehitystä. Nykyisin erilaiset elämäntapahtumat esimerkiksi muutot ja avioerot ovat kuitenkin tavallisia ja vaikuttavat monien lasten elämään. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ihmissuhteisiin vaikuttavien elämäntapahtumien, pitkäkestoisten vaikeuksien ja sosiaalisen tukiverkoston merkitystä psyykkisissä häiriöissä ja lisäksi tutkittiin lapsen luotettavuutta tiedonantajana verrattuna hänen vanhempansa antamaan tietoon. Tutkimus kuuluu osana valtakunnalliseen lastenpsykiatriseen epidemiologiseen tutkimukseen, joka suoritettiin kaksivaiheisena vuosina 1989-90.

Kirsti Kumpulainen

Perheen lapsiluvun suunnitteluun vaikuttavat tekijät

Tulevaa väestönkehitystä on vaikea arvioida. On laadittu monimutkaisia malleja eri seikoista, jotka vaikuttavat syntyvyyteen. Uusimman mallin on laatinut L. Donaldsson, joka korostaa G.S. Beckerin teoriaa ajan käytöstä lasten synnyttämiseen ja kasvattamiseen. Ajan käytöksi ei lasketa yksinomaan lasten hoidon vaatimaa suoranaista aikaa, vaan myös sitä aikaa, jota käytetään niiden varojen hankkimiseen, joita tarvitaan lasten vaatimien tavaroiden ja esim. koulutuksen kustantamiseksi. Äidin ja isän ajankäytön lisäksi tulee ottaa huomioon myös muiden sukulaisten mahdollinen ajankäyttö lasten hyväksi. Mukaan tulee ottaa myös yleinen elämäntyylin muutos. Tehokkuuden lisääntyessä työhön käytetty aika vähenee ja vapaa-aika lisääntyy, mutta runsaampi vapaa-aika jaetaan eri tavalla. Lasten hoitoon ei haluta uhrata enää yhtä paljon aikaa kuin menneinä vuosikymmeninä ja perheiden lapsiluku pienenee.

Lauri Salmi

Altistuminen ampumamelulle

Melun aiheuttama kuulovamma on tunnettu monilla aloilla ja erityisesti sotilasammateissa. Kuulovamman vaikutusta toimintakykyyn on yleensä arvioitu määrittämällä kuulon menetyksen aste. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää melualtistumisen eri seurausten, kuten fysiologisten, psykologisten ja sosiaalisten vasteiden valossa ampumamelusta kuulovamman saaneiden upseerien työ- ja toimintakyvyn muutoksia.

Matti Ylikoski

Suolistokasvaimet näkyviin

Suoliston adenokarsinoomissa ja endokriinisissä kasvaimissa on runsaasti vasoaktiivisen intestinaalisen peptidin (VIP) reseptoreja. Niinpä radioaktiivisella aineella merkityllä VIP:llä voitaisiin ehkä saada nämä kasvaimet näkyviin gammakuvassa.

PCR-diagnostiikan vaaroja

Rockvillessä, Yhdysvalloissa toimivat kollegat varoittavat potilastapauksen valossa luottamasta liikaa pelkkään PCR-diagnostiikkaan.

Kasvojen pesu vähentää trakooman riskiä

Trakooma on Chlamydia trachomatiksen aiheuttama silmäinfektio. Sitä esiintyy eri lähteiden mukaan jopa sadoilla miljoonilla ihmisillä, pääasiassa lapsilla, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Australiassa ja Aasiassa. 1-7-vuotiailla lapsilla trakooman esiintyvyys voi olla jopa 60 %. Kohdistetuilla hoidoilla, pääasiassa mikrobilääkkeillä, ei tautia ole juurikaan saatu vähenemään.

HIV-potilaan ripuli - E. coli aiheuttajana?

Maailman tutkituimman solun, Escherichia coli -bakteerin, taudinaiheuttamiskykyjä ei ilmeisesti vieläkään tunneta riittävästi. Siitä todistaa potilastapaus Bostonista.

Punasolujensiirto tehohoitopotilaan leukosytoosin syynä

Jos tehohoitopotilaan leukosyyttiarvo nousee, on edessä usein joukko diagnostisia ja hoitotoimenpiteitä mahdollista infektiota ajatellen. Tutkimukset ovat potilaalle hankalia, aikaavieviä ja kalliita, ja empiirinen antibioottihoito aloitetaan herkästi. Vancouverilaisessa sairaalassa huomattiin sattumalta, että punasolujensiirtoa seuraa usein leukosytoosi.

Itsemurhayritysten vuorokausivaihtelu

Ihmisen terveyttä ja sairautta luonnehtivat monenlaiset biorytmit. Tämä koskee myös psyykkisiä sairauksia ja affektihäiriötä, joille rytmiä ovat antamassa valon, hormonitoiminnan ja unen säännönmukainen vaihtelu.

Infektio septoplastian komplikaationa

Nenän väliseinän korjausleikkaukset ovat varsin yleisiä toimenpiteitä korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköissä. HYKS:n klinikassa septoplastioita tehdään vuosittain noin 300. Tutkimus 100 potilaan aineistosta osoittaa, että välittömät leikkauksen jälkeiset infektiot ovat kirjallisuudessa raportoitua yleisempiä. Vakavat infektiot ovat kuitenkin harvinaisia, eikä profylaktisen antibioottilääkityksen käyttö ole tutkimuksen perusteella aiheellista.

Antti Mäkitie, Leena-Maija Aaltonen, Henrik Malmberg

Synnytysanalgesian laadunvalvontaa TYKS:ssa Synnyttäjien kokemukset kivunhoidosta

Kun halutaan mitata synnytyskivun lievittämistä, on kuuleminen asiantuntijaa - synnyttäjää itseään. Kivunhoidon toteutumista TYKS:n naistentautien ja synnytysklinikassa selvitettiin kyselylomakkeen avulla vuoden 1993 lopulla. Vaikka tulokset kaiken kaikkiaan ovat hyvät, parantamisen varaakin löytyy. Tämäntyyppisellä seurantatutkimuksella on helppo kartoittaa ongelman laatu ja keskittää liikenevät voimavarat olennaisen parantamiseen. Tuloksen parantamiseen saattaa riittää hoito-ohjeiden ja informaation lisääminen. Jokaisen yksikön olisi terveellistä tehdä tämäntyyppistä analyysiä säännöllisesti, sillä tutkimustulokset toisista sairaaloista eivät välttämättä ole suoraan soveltamiskelpoisia.

Liisa Petäjä, Markku Salonen

ASLAK-kuntoutuksen teho sairauslomapäivillä mitattuna

Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen (ASLAK) tuloksellisuutta selvitettiin kahden yrityksen kuntoutettuja työntekijöitä ja näiden kaltaistettuja verrokkeja vertaamalla. Mittarina käytettiin sairauspoissaolopäiviä. Kuntoutuksen vaikuttavuus oli koko aineistossa keskimäärin kaksi sairauspäivää vuotta kohden, mutta ero yritysten välillä oli suuri: toisessa kuntoutettujen sairauspoissaolot vähenivät enemmän kuin verrokeilla, toisessa vähemmän. Eroa selittänevät erot kuntoutettujen valinnassa, yrityskulttuurissa ja kuntoutuslaitoksissa. Tulokset osoittavat, että oikein suunnattuna ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus voi olla vaikuttavaa. Kuntoutettavien valinnan tulee perustua terveystietoihin ja arvioon henkilön toimintakyvystä. Erityisesti paljon sairastaneiden työkyvyn ennustetta on arvioitava huolellisesti.

Pekka Järvinen, Jorma Järvisalo, Arvi Parvinen, Ilkka Pietikäinen, Pauli Puukka, Juha Varjo

TYK-kuntoutus paransi työkykyä

Kun Kuntoutussäätiössä TYK-kuntoutukseen osallistuneiden tilannetta selvitettiin puolen vuoden kuluttua kuntoutuksen alkamisesta, olivat tulokset hyvin myönteisiä. Työssä selviytymistä haittaavat tekijät olivat lieventyneet, koettu työkykyisyys oli parantunut ja kivut vähentyneet.

Kristiina Härkäpää, Louna Hakala, Soili Järvilehto, Aila Järvikoski