Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä

Eläinkokeissa on todettu, että emon kosketus parantaa poikasten stressinhallintaa. Esimerkiksi paljon kosketusta saaneet rotanpoikaset ja reesusmakakit kehittyvät sosiaalisemmiksi ja älykkäämmiksi kuin vähän kosketetut. Kosketuksen positiivinen vaikutus ulottuu seuraavaan sukupolveen; paljon rauhoittavaa kosketusta saaneet reesusmakakit hoivaavat aktiivisesti jälkeläisiään, vaikka niiden perimä ennustaisi päinvastaista.

Jukka Mäkelä

Lääkintätoimi suomalaisten evakuoinnissa Aasian luonnonkatastrofialueelta

Intian valtameressä tapahtunut vedenalainen maanjäristys Indonesiaan kuuluvan Sumatran saaren länsipuolella 26.12.2004 klo 00:59 (gmt) synnytti sarjan aaltoja, jotka etenivät valtameressä lähituntien aikana useita tuhansia kilometrejä.

Jarkko Pajarinen, Ari Leppäniemi, Maaret Castrén, Tom Silfvast Reijo Haapiainen, Lauri Handolin, Janne Reitala, Erkki Tukiainen Eero Hirvensalo

Lyhyesti: Mäkikuismauute on tehokas mielialalääke

Mäkikuismauute on yksittäisissä tutkimuksissa osoittautunut lumetta tehokkaammaksi lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Saksalaiset tutkijat vertasivat kuusi viikkoa kestäneessä kontrolloidussa kaksoissokkokokeessa mäkikuismauutteen (WS 5570) ja paroksetiinin tehoa keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta sairastavan avohoitopotilaan hoidossa. Mäkikuismauutteen päiväannos oli aluksi 900 mg, ja se voitiin kaksinkertaistaa. Paroksetiinin päiväannokset olivat 20 mg ja 40 mg. Tulos oli yllättävänkin selkeä: mäkikuismauutetta saaneet toipuivat paremmin, mutta heillä oli vähemmän lääkityksen aiheuttamia sivuvaikutuksia. Tutkijat toteavatkin, että mäkikuismauute on depression hoidossa vähintäänkin yhtä tehokas ja paremmin siedetty kuin paroksetiini. Tutkimuksen tulosten arviointia vaikeuttaa lumeryhmän puuttuminen. Joka tapauksessa on hyvä muistaa, että mäkikuisma on potentti aine, ja sillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidi tehokas tuoreen astman hoidossa

Uudella mantereella verrattiin matalaa flutikasoniannosta (250 µg/pv, n = 18), montelukastia 10 mg/pv (n = 19) sekä lumelääkettä (n = 13) astmaatikoilla, joita ei vielä oltu hoidettu steroideilla ja joilla oli vähintään 3,5 % eosinofiilejä indusoidussa ysköksessään. Flutikasoni laski yskösten eosinofiliaa parhaiten (ero montelukastiin p = 0,04 ja lumelääkkeesen p = 0,002). Hoito kesti kahdeksan viikkoa. Steroidin vaste tuli nopeammin ja kesti myös paremmin seurannan aikana. Myös kliinisissä ja ventilaatiofunktioparametreissa flutikasoni oli muita parempi. Huomattava on kuitenkin, että kohteena olivat nimenomaan eosinofiileja ysköksissään omanneet.

Hannu Puolijoki

Miten sairaalabakteeri leviää?

Chigacolaisessa tehohoitoyksikössä seurattiin, miten VRE (vankomysiiniresistentti enterokokki) siirtyy potilaista tai heidän ympäristöstään hoitohenkilökunnan välityksellä. Tarkkailija rekisteröi hoitohenkilökunnan kontaktit 22:een VRE:tä kantavaan potilaaseen tai ympäristöön aamurutiinien aikana. Sitten tehtiin bakteeriviljelyt kaikista kosketuista kohdista ja henkilökunnan hanskoista. Löydetyt VRE-kannat tyypitettiin myös molekyylimenetelmin tartuntaketjujen todistamiseksi.

Heikki Arvilommi

Lenalidomidi - myelodysplasian uusi lääke

Talidomidi on kokenut varsinaisen renessanssin mm. myelooman hoidossa. Myös myelodysplastisessa syndroomassa (MDS) sitä käytetään, sillä talidomidi kykenee palauttamaan punasolutuotannon n. viidesosalle MDS-potilaista. Talidomidin haitoista parhaiten tunnettu on sen teratogeeninen vaikutus, mutta lisäksi se aiheuttaa väsymystä ja hankalaa neuropatiaa. Talidomidin parannettu painos on nimeltään lenalidomidi, joka ei kuulemma näitä haittoja aiheuta.

Robert Paul

Lyhyesti: Nopea siedätys ASA-allergiaan?

Asetyylisalisyylihapon (ASA) käyttö suojaa sepelvaltimointerventioissa vaarallisilta hyytymäkomplikaatioilta. Valitettavasti ASA-allergia voi estää lääkkeen käytön. Pariisilaiset kollegat päättivät altistaa 16 siitä kärsivää potilasta nopealle desensitisaatiolle ennen pallolaajennusta antamalla heille 30 min välein 5-8 suurenevaa annosta ASA:aa. Hoito aloitettiin 1-5 mg annoksilla päätyen noin 3 tunnin kuluessa terapeuttiseen 100 mg annokseen. Yksi potilas sai vaikean astmakohtauksen annostelun aikana ja yhdellä ilmeni limakalvoturvotuksia 3 tuntia myöhemmin, muut sietivät annostuksen hyvin. ASA-hoito onnistui sittemmin hyvin, eikä ongelmia ilmennyt keskimäärin 13 kuukauden seurannan aikana. Nopea siedätys tarkassa valvonnassa näyttää siis mahdolliselta. Tutkijat varoittavat kuitenkin siedätyksen tehon häviävän jo muutamassa päivässä hoidon keskeytyessä.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030