Dementialääkkeiden käyttöalue laajenee

Dementia kehittyy 40-80 %:lle Parkinsonin tautia sairastavista. Suhteellisen osuuden arvellaan lisääntyvän sitä mukaa, kun Parkinsonin taudin hoito on edistynyt ja eloonjäämisennuste on parantunut. Ongelmia näillä potilailla ovat tautiin liittyvät Lewyn kappale -dementialle ominaiset piirteet ja oireet, kuten motoriset ongelmat, toimintakyvyn heikkeneminen, hidastuminen, tarkkaavaisuuden ongelmat, näköharhat ja herkkyys antipsykooteille.

Kaisu Pitkälä

Vihdoinkin hyvä pre-eklampsiaa ennakoiva tutkimus?

Pre-eklampsian riskiä on arvioitu erilaisilla vaskulaarista fysiologiaa, munuaisfunktiota ja endoteelifunktiota mittaavilla keinoilla raskauden alkupuoliskolla, jolloin kliinisesti todettavaa pre-eklampsiaa ei vielä ole. Angiogeenisten proteiinien, kuten VEGF:n (vascular endothelial growth factor) ja PlGF:n (placental growth factor), on todettu olevan keskeisesti mukana tämän sairauden synnyssä. Alentamalla näiden kasvutekijöiden pitoisuutta verenkierrossa sitomalla ne reseptoriproteiinilla (fms-tyyppinen proteiinikinaasi) biologisesti vaikuttamattomaan muotoon on pystytty ensimmäistä kertaa aikaansaamaan pre-eklampsiaa muistuttava sairaus koe-eläimille. PlGF:n merkitys tuli esille myös, kun analysoitiin PlGF:n määrää virtsanäytteistä raskauden keskikolmanneksen aikana naisilla, joille kehittyi raskauden lopulla pre-eklampsia, ja verrattiin tilannetta normaaliraskauksiin. Normaalisti PlGF-pitoisuus kohosi raskauden 29.-32. viikolle asti ja laski tämän jälkeen. Äideillä, joille myöhemmin kehittyi pre-eklampsia, PlGF-määrät olivat raskauden 25.-28. viikolta alkaen merkitsevästi pienempiä. Eron suuruus korreloi myöhemmän taudin vaikeuteen, eikä johtunut pre-eklampsian aiheuttamista munuaisen toiminnan muutoksista. Alhainen äidin virtsan PlGF-pitoisuus ilmaisi 22,5-kertaista riskiä (95 %:n CI 7,4-67,8) sairastua pre-eklampsiaan. Jos voidaan kehittää toimiva liuskatesti raskaudenaikaista pre-eklampsiaseulontaa varten, voidaan suurentuneen riskin potilaat ottaa erityistarkkailuun hyvissä ajoin ennen taudin puhkeamista.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Suonikohjuleikkaus ja syvien laskimoiden tukos

Prospektiivisessa työssä selvitettiin syvien laskimoiden tukoksia (DVT). Laskimoiden vajaatoiminnan takia leikatulla 377 potilaalla selvitettiin duplex-ultraäänitutkimuksella alaraajojen laskimoiden tila ennen leikkausta, 2-4 viikkoa sekä 6 ja 12 kk leikkauksen jälkeen. Mahdollinen tromboosiprofylaksia (s.c. kerta-annos minihepariinia) jätettiin kirurgin harkintaan. Potilaista 64,7 % sai tromboosiprofylaksian. Leikkaukset tehtiin nukutuksessa ja kaikille laitettiin tukisukat leikkauksen jälkeen. Varhaista liikkumista suositeltiin. 20 potilaalla (5,3 %) todettiin DVT. Heistä 8 oli oireisia ja 14 oli saanut tromboosiprofylaksian. Kukaan ei saanut keuhkoemboliaa. Puolelta potilaista tukos hävisi vuoden seurannassa.

Tom Scheinin

Lyhyesti: Psykoottiseen masennukseen liittyy neuropsykologisia häiriöitä

Masennus aiheuttaa keskittymiskyvyn ja neuropsykologisten toimintojen häiriöitä, jotka usein kestävät pidempään kuin alentunut mieliala. Epäselvää kuitenkin on, miten häiriöt liittyvät masennukseen. Tutkijat vertasivat ensi kertaa masennukseen sairastuneiden neuropsykologisia testejä terveiden ja skitsofreniapotilaiden vastaaviin testituloksiin. Psykoottiseen masennukseen sairastuneiden neuropsykologinen suorituskyky oli yhtä huonoa kuin skitsofreniapotilailla, mutta ei-psykoottisten masennuspotilaiden suoritukset olivat lähes yhtä hyviä kuin terveillä verrokeilla. Tulos tuo korostetusti esiin sen tosiseikan, että masennuspotilaat ovat myös kognitiivisilta toiminnoiltaan hyvin erilaisia, ja että jos masennuspotilaalla esiintyy psykoottisia oireita, on hänen toipumisensa hitaampaa.

Raimo Kr Salokangas

Tekonivelkirurgiaa keskitetysti Pirkanmaalla osakeyhtiömallin mukaan

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Tampereen kaupunki, Wittgensteiner Kliniken AG Saksasta, Invalidisäätiön sairaala Orton Helsingistä, Mäntän, Valkeakosken ja Vammalan kaupungit sekä Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät perustivat vuoden 2001 keväällä Coxa Oy:n tuottamaan tekonivelleikkauspalveluja koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarpeisiin.

Matti Lehto - Jukka Huhtala - Lasse Kärki, Teemu Moilanen - Jorma Pajamäki - Tuula Rantala

Lyhyesti: Isän ikä lisää lapsen skitsofreniariskiä

Ruotsalaiset tutkijat ovat selvittäneet vuosina 1973-1980 syntyneiden noin 750 000 henkilön riskiä sairastua yli 16-vuotiaana skitsofreniaan. Tutkijat yhdistivät syntymärekisterin tiedot viiden muun valtakunnallisen rekisterin tietoihin. Tulosten mukaan isän ikä lapsen syntyessä oli yhteydessä lapsen sairastumisalttiuteen; taudin riski kasvoi 1,47-kertaiseksi jokaista isän kymmentä lisääntyvää ikävuotta kohti. Äidin iälle lapsen syntyessä ei löydetty samaa yhteyttä. Useiden riskitekijöiden (kuten synnytyskomplikaatioiden, sosioekonomisten tekijöiden, psykoosien esiintymisen suvussa ja vanhempien varhaisen kuoleman) vakiointi mahdollistaa johtopäätöksen, että syntyvän lapsen isän ikä on itsenäinen skitsofrenian riskitekijänä. Koska riski oli suurempi lapsilla, joilla ei ollut skitsofreniaa suvussa, löydös tukee olettamusta, että de novo -mutaatiot siittiöissä lisäävät skitsofrenian riskiä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Mikä ihmeen Pneumocystis jirovecii?

Pneumokystisinfektiot ovat kirjallisuudesta tuttuja mm. AIDSiin liittyen, mutta tällöin aiheuttajaksi on aiemmin kirjattu Pneumocystis carinii. Siksi Thoraxin asiaa koskeva pääkirjoitus saattaa herättää kummastusta, mutta siitä selviää, että kyse on ihmisellä tätä tautia aiheuttavan olion uudesta nimeämisestä tsekkiläisen parasitologin Otto Jírovecin mukaan. Carinii kun ei siis aiheutakaan infektioita ihmisillä vaan rotilla, jirovecii ihmisillä. PCP-lyhennettä suositellaan edelleen käytettäväksi kirjallisuudessa tarkoittamaan PneumoCystis Pneumoniaa. Osin nimien tarkennuksella halutaan välittää informaatiota siitä, että eläinkunnasta peräisin oleva parasiitti ei olekaan ihmisten ongelmana.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030