Sitalopraami tehokas nuorten masennuksessa

Lääkehoidon tulokset lasten ja nuorten masennuksen hoidossa ovat olleet ristiriitaisia. Viime aikoina on myöskin noussut esiin mahdollisuus, että lasten serotoniiniselektiivinen masennuslääkitys voi lisätä itsetuhoisia ajatuksia. Äskettäinen tutkimus on selkeä poikkeus aiemmista. Suhteellisen lyhyen aikaa (8 viikkoa) kestäneessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa sitalopraamia keskimäärin 24 mg vuorokaudessa saaneet lapset (7-11-vuotiaat) ja nuoret (12-17-vuotiaat) toipuivat masennuksestaan merkitsevästi useammin (36% vs. 24 %) ja nopeammin kuin lumetta saaneet potilaat. Sitalopraamiin liittyvät sivuvaikutukset olivat suhteellisen lieviä. Tulokset puhuvat sen puolesta, että myös lasten ja nuorten masennusta voidaan masennuslääkkeillä hoitaa tuloksellisesti ja turvallisesti.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Eturauhassyövän sädehoitoon on syytä liittää hormonihoito

Paikallisen eturauhassyövän sädehoidon jälkeen kuolleisuus tautiin on vähäinen, jos PSA ennen hoitoa on alle 10 mg/l ja Gleasonin pisteitä on alle 7. Jos taudissa on aggressiivisia piirteitä, 10 vuoden seurannan aikana kuolleisuus syöpään on 12-30 %. Tälle potilasryhmän hoidoksi ei riitä pelkkä sädehoito, jos jäljellä oleva elinaikaodote on tarpeeksi pitkä. Aiemmin on voitu osoittaa, että kolmen vuoden ajan toteutettu hormonaalinen hoito, eli lääkkeellisesti aiheutettu kastraatio, parantaa selvästi hoitotulosta. Sekä elossaoloaika että aika taudin uusiutumiseen pitenevät. Kolmen vuoden kastraatio aiheuttaa merkittäviä haittoja: luukato, muistin heikkeneminen, kuumat aallot, hikoilu, anemia, lihasmassan väheneminen, libidon häviäminen ja impotenssi.

Sirkku Jyrkkiö

Masennusta lääkitään usein bentsodiatsepiineilla

Julkaistujen hoito-ohjeiden mukaan masennusta tulee hoitaa masennuslääkkeillä ja sedatiivisten bentsodiatsepiinien käyttö tulisi rajoittaa minimiin. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Vuoden 2000 tilannetta kuvaavien rekisteritietojen perusteella amerikkalaiset tutkijat totesivat, että masennusdiagnoosin saaneista potilaista 36 % käytti bentsodiatsepiineja ja 89 % antidepressantteja vuoden aikana. Useimmat (78 %) käyttivät bentsodiatsepiineja yli 90 päivää ja yli puolet (61 %) yli puoli vuotta. Ikääntyneet, valkoiset ja ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät käyttivät bentsodiatsepiineja muita useammin. Pidempi käyttö oli yleistä ikääntyneillä. Tutkijat toteavatkin, että bentsodiatsepiinien käyttö ei vastaa hoitosuosituksia. Asia, johon meilläkin on syytä kiinnittää huomiota.

Raimo Kr Salokangas

Alfasalpaajat akuutin virtsaretention uusiutumisen estämisessä

Akuutilla virtsaretentiolla ymmärretään äkillistä ja tuskallista virtsaamiskyvyttömyyttä. Sen syy voi olla mekaaninen subvesikaalinen obstruktio, virtsarakon hermostoperäinen toiminnanhäiriö tai ylivenyttyminen esim. anestesian aikana. Retentiopotilaan ensiapu on katetrointi. Myöhemmin seuraa syyn mukainen hoito, yleisimmin prostatan elektroresektio. Viimemainittuun liittyy kuitenkin virtsaummen jälkeen tehtynä lisääntynyt komplikaatioiden sekä kohonneen kuolleisuuden riski. Pitkään kestänyt katetrihoito taas johtaa virtsarakon bakteerikolonisaatioon.

Ossi Lindell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030