Lyhyesti: Älykkään lapsen muisti ei heikkene vanhempanakaan

Lapsena ja nuorena mitatun älykkyystestin tulosten yhteydestä muistitoimintoihin aikuisiässä on niukasti tietoa. Brittiläisessä yli 3000 hengen syntymäkohortissa (1946) selvitettiin älyllistä suoriutumista kahdella testillä lasten ollessa 15-vuotiaita. Myöhemmin heille tehtiin kaksi seurantatutkimusta keski-iässä. Tulokset osoittavat, että älyllinen suoriutuminen lapsuudessa oli käänteisesti yhteydessä muistin ja sananopeuden heikkenemiseen 43-53-vuotiaana. Tulokseen ei vaikuttanut koulutus, ammatti eikä terveydentila.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Synnytyskomplikaatiot aikaistavat skitsofrenian puhkeamista

Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot lisäävät syntyvän lapsen riskiä sairastua skitsofreniaan. Irlantilaisessa rekisteritutkimuksessa identifioitiin 409 skitsofreniaan sairastunutta, joiden syntymään liittyvät tiedot kerättiin sairauskertomuksista. Ensimmäiseen hoitoon tulleet potilaat, joiden syntymään ei liittynyt lainkaan komplikaatioita, olivat 33-vuotiaita, kun taas ne, joiden syntymään liittyi 4 komplikaatiota, olivat 22-vuotiaita. Hoitoontuloikä laski tasaisesti komplikaatioiden määrän kasvaessa ja pysyi erittäin merkitsevänä, vaikka sukupuoli, sukulaisten psykiatriset hoidot ja äidin sosiaaliryhmä otettiin huomioon. Tulos puhuu vahvasti sen puolesta, että raskauteen ja syntymään liittyvien ongelmien ja skitsofrenian puhkeamisen välillä on kausaalinen yhteys. On kuitenkin epäselvää, onko kyse sairauden puhkeamista aikaistavasta ja siten sen ilmiasua muovaavasta vai aidosta skitsofreniaa aiheuttavasta tekijäkokonaisuudesta.

Raimo Kr Salokangas

Piikkihuumeiden käyttäjät Riski-tutkimuksessa Buprenorfiinin pistäminen yleistynyt huumeiden sekakäytössä

A-klinikkasäätiön koordinoima Riski-tutkimus käynnistettiin poikkileikkaus- ja seurantatiedon saamiseksi terveysneuvontapisteissä asioivista piikkihuumeiden käyttäjistä.

Airi Partanen - Pekka Holmström - Antti Holopainen - Riikka Perälä

Dementiaa sairastavan hoito ja seuranta avoterveydenhuollossa

Dementiapotilaan hoidossa ja seurannassa tulee selvittää kognitiivisten toimintojen ohella käytösoireita, toimintakykyä, omaisen jaksamista sekä koko perheen muuttunutta elämäntilannetta ja sopeutumista.

Kaisu Pitkälä

Klamydian pitkäaikaishaitat - gynekologin näkökulma

Vuoteen 2003 asti klamydiatapausten määrä kasvoi noin 15 %:n vuosivauhdilla. Vuonna 2002 tapauksia oli lähes 14 000.

Jorma Paavonen

Laktoosin imeytymishäiriön geenitestin soveltuvuus lasten ja nuorten tutkimiseen

Laktoosin imeytymishäiriöön liittyvän emäsmuutoksen määrittäminen on nopeasti yleistynyt. Hankinnaisesta laktoosin imeytymishäiriöstä kärsivien perintötekijätyyppi on C/C-13910 ja laktoosia sietävien perintötekijätyyppi on T/T-13910 tai C/T-13910.

Kaija-Leena Kolho - Heli Rasinperä - Irma Järvelä - Erkki Savilahti

Hoitoonohjaus raskausajan päihdeongelmissa

Raskaana olevan naisen päihderiippuvuus ei ole harvinainen ongelma äitiysneuvoloissa eikä varsinkaan synnytyksiä hoitavissa sairaaloissa. Tampereella päihdeongelmaisten äitien kokonaishoidosta vastaa Taysin päihdepoliklinikan vauvaperheyksikkö.

Riitta Alaja - Helena Tuomiranta

PKV-lääkkeiden määrääminen ja ei-lääkinnällinen käyttö

Lisääntynyt PKV-lääkkeiden, eli pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden, väärinkäyttö ja sekapäihdekäyttö näkyvät Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa (TEO) ilmoituksella vireille tulleiden valvonta-asioiden nopeana lisääntymisenä: vuonna 2001 106 tapausta, vuonna 2002 155 ja vuonna 2003 179 tapausta, näistä suurin osa koskee PKV-lääkkeitä.

Pirjo Pennanen

Lyhyesti: Stressi pahentaa multippeliskleroosia

Multippeliskleroosin (MS) alku- ja uusiutumisjaksot puhkeavat usein äkillisesti, mutta toipuminen ottaa pidemmän ajan. Sairausjaksoa laukaiseviksi syiksi on esitetty infektioita, fyysisiä vammoja ja rasittavia elämäntapahtumia. Viimeksi mainittujen tekijöiden osuutta tutkittiin 14 tutkimusta käsittävällä meta-analyysillä. Sen mukaan rasittavat elämänmuutokset edelsivät MS:n puhkeamista ja pahenemisjaksoja erittäin merkitsevästi. Näyttääkin varsin varmalta, että tavanomaiseen elämään usein kuuluvat, mutta silti rasittavat elämänmuutokset, varsinkin jos niiden rasitusvaikutus kestää pidempään, aiheuttavat MS-taudin pahenemisvaiheita. Vaikutusmekanismia pohtiessaan tutkijat päätyvät oletukseen, jonka mukaan akuutissa stressitilanteessa kortisolierityksen huomattava nousu suojaa infektioilta, mutta pidempään jatkuva stressitila ja kortisolipitoisuuden pieni mutta pitkäaikainen kohoaminen johtaa akuutille stressille vastakkaiseen tilanteeseen: Immuunisolujen glukokortikoidireseptorien määrä ja sitomiskyky laskee, jolloin myöskin tulehdusriski kohoaa. Samalla kortikotropiinia vapauttavan faktorin eritys kohoaa ja aktivoi verisuonten sisäpinnan endoteelissa olevia mast-soluja, jotka puolestaan lisäävät verisuoni-aivoesteen läpäisevyyttä ja myös sitä kautta tulehduksen laajenemista. Stressin psykobiologinen vaikutusmekanismi on pitkälti auki ja erinomainen aihe tutkimukselle.

Raimo Kr Salokangas

Psyykkisesti sairas surmaa harvoin tuntemattoman

Vakaviin psykiatrisiin häiriöihin liittyy kohonnut henkirikoksen tekemisen riski, mutta kaikista henkirikoksista mielisairaiden tekemät edustavat vain pientä osaa. Julkisuudessa syntyneen mielikuvan mukaan mielisairaat ovat arvaamattomia ja voivat yllättäen käydä tuiki tuntemattomien kimppuun. Nämä mielikuvat on yhdistetty myös mielisairaalapaikkojen vähenemiseen.

Raimo K.R. Salokangas

Viikottainen flukonatsoliannos ehkäisee hiivakolpiitin uusimista

Yli kolmesti vuoden aikana uusiva hiivakolpiitti kiusaa 5-8 %:ia fertiili-ikäisistä naisista. Valtaosaan tapauksista ei löydy mitään tulehdusta suosivaa syytä. Ongelman profylaktiset hoitomenetelmät eivät ole olleet kovin tehokkaita päivittäistä tai viikottaista ketokonatsoliprofylaksiaa lukuun ottamatta. Tällä lääkkeellä on kuitenkin maksatoksisia ominaisuuksia. Flukonatsolilla näitä riskejä on vähemmän ja 150 mg:n annos suun kautta otettuna johtaa hyvään lääkepitoisuuteen emättimen limakalvolla jopa 4 vrk:n ajaksi. Lumekontrolloidussa satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa hoidettiin toistuvista hiivakolpiiteista kärsiviltä naisilta ensin akuutti infektio, jonka jälkeen potilaat saivat 6 kk:n ajan viikoittain suun kautta 150 mg flukonatsolia tai lumelääkettä. Infektion toistuminen estyi flukonatsoliryhmässä 6 kuukauden aikana 90,8 %:lla ja lumeryhmässä 35,9 %:lla, vastaavien lukujen ollessa 9 ja 12 kk aloituksen jälkeen 73,2 % ja 27,8 % sekä 42,9 % ja 21,9 %. Emätintulehdukset aiheutuivat pääasiassa candida albicansista ja candida glabratasta, eikä hoito johtanut kertaakaan flukonatsoliresistenssin syntymiseen. Hoidosta ei ollut merkittäviä sivuvaikutuksia. Viikottainen flukonatsoli estää hiivakolpiitin uusiutumista, mutta ei johda hyvään pysyväistulokseen hoidon loputtua. Vaikka flukonatsolilla ei tiedetä olevan vahingollisia vaikutuksia sikiöön, näiltä tutkimuspotilailta lopetettiin hoito, mikäli raskaus todettiin.

Pertti Kirkinen

Valsartaani vai amlodipiini hypertoniaan - onko eroja?

VALUE-tutkimuksessa verrattiin AT1-reseptorinsalpaaja valsartaanin ja amlodipiinin pitkäaikaisvaikutuksia. Tavoitteena oli päätyä samaan verenpaineeseen. Molemmissa ryhmissä tarvittiin lisälääkitystä, sillä 140/90 mmHg:n tavoitteeseen tai alle päätyi valsartaanimonoterapiaryhmässä 27,0 % ja amlodipiinimonoterapiryhmässä 35,3 %. Ensisijaisesti lisälääkkeenä käytettiin hydroklooritiatsidia, mutta jos ei silläkään pärjätty, olivat muutkin lääkkeet sallittuja. Kyseessä on toistaiseksi suurin sartaanitutkimus; mukana oli 15000 potilasta, osa Suomesta. Non-renaalisen hypertonian lisäksi ehtona tutkimukseen tulolle oli lisääntynyt valtimotautiriski, joka määritettiin useiden riskitekijöiden kimarasta. Tutkimus lopetettiin, kun 1 450 potilaalle oli ilmaantunut primaarinen päätetapahtuma, joksi laskettiin sydänperäinen äkkikuolema, fataali ja nonfataali sydäninfarkti, koronaari-interventioon liittynyt kuolema, fataali tai sairaalahoitoa edellyttänyt sydämen vajaatoiminta sekä etenevä angina pectoris, joka edellytti invasiivista toimenpidettä. Tavoite täyttyi, kun tutkimus oli kestänyt 4,2 vuotta.

Robert Paul

Näyttö ikääntyneiden liikunnan hyödyistä lisääntyy

Liikunnasta on hyötyä vanhuksille. Treenaus parantaa kiistattomasti sekä nuorten eläkeläisten että vanhainkotivanhusten tuloksia lihaskuntoa, massaa ja suorituskykyä mittaavissa lihaskuntotesteissä. Pitkäaikaisempi näyttö treenauksen vaikutuksista toimintakykyyn puuttuu. Nyt lonkkamurtumapotilaiden ryhmässä on osoitettu, että normaalin kuntoutusjakson jälkeen toteutettavasta ohjatusta ryhmäliikunnasta yhdistettynä fysioterapiaan on lisähyötyä kuntoutumisessa. Puolen vuoden seurannassa liikuntaryhmään satunnaistetut (n = 44) paransivat suoritustaan merkitsevästi liikuntasuoritustesteissä, lihasvoimassa, toimintakykytestissä, sekä terveyden elämänlaadussa verrattuna verrokkiryhmään (n = 46).

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Veren kasvainsolujen määrä ennakoi rintasyövän taudinkulkua

Yli sata vuotta sitten Steven Paget esitti teorian syövän hematogeenisesta leviämisestä. Nykytutkimus on vahvistanut teorian. Veressä kiertävät kasvainsolut ennakoivat potilaalle huonoa ennustetta. Kiertävien kasvainsolujen tunnistaminen ja määrän mittaaminen käy entistä helpommin uudella laitteistolla. Metastasoitunutta rintasyöpää sairastaneilta potilailta (n = 177) otettiin verinäyte, josta mitattiin kasvainsolujen määrä. Näyte otettiin uudelleen seuraavalla käynnillä hoidon aloittamisen jälkeen. Suurempi kasvainsolujen määrä ennakoi lyhyempää elinaikaa. Kasvainsolujen määrä oli itsenäinen ennustekijä tässä potilasjoukossa. Jos tautisolujen määrä veressä ei ollut laskenut hoidon aloittamisen jälkeen, potilaan ennuste oli erityisen huono. Tutkimustulos innostaa kliinikkoa haaveilemaan ajasta, jolloin syövän hoitoa voitaisiin ohjailla yhdellä verinäytteellä monien työläiden ja kalliiden kuvantamistutkimusten sijaan.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Pahenemisvaiheet vaikuttavat COPD:ssa elämänlaatuun

Espanjassa tutkittiin, miten pahenemisvaiheet vaikuttavat COPD-potilaiden (n = 336, keski-ikä 66 vuotta) elämänlaatuun. Pahenemisia todettiin 1 015, ja ainakin yksi sairaalahoito tuli tarpeelliseksi 31 %:lle potilaista. Elämänlaatua mitattiin kyselyin kuuden kuukauden välein; tutkimuksen kesto oli kaksi vuotta. Keskivaikeassa COPD:ssa (FEV1 tasoa 35-50 % viitearvosta) elämänlaatu heikkeni selvästi, jos vähintään kolme pahenemisvaihetta sattui vuoden ajalle. Tulokset osoittavat, että pahenemisvaiheiden estolla on merkitystä.

Hannu Puolijoki

Lapsen kehityksen seuranta neuvolassa Lene-menetelmällä

Kehityksen ongelmat alkavat herkästi laajeta kietoutuen mm. lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen, ja siksi tukitoimien järjestäminen jo varhain olisi tärkeää. Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio (Lene) on tarkoitettu neuvolan työvälineeksi. Vuonna 2001 aloitettiin seurantatutkimus Lenen toimivuudesta ja kehityksen ongelmien ennustuskyvystä.

Riitta Valtonen - Timo Ahonen - Paula Lyytinen

Solisluun murtumat aikuisilla

Solisluun murtumat ovat verrattain yleisiä vammoja erityisesti nuorilla miehillä.

Jarkko Pajarinen - Vesa Savolainen - Jan-Magnus Björkenheim, Ville Remes - Eero Hirvensalo

Antiestrogeenien endometriumvaikutukset

Tamoksifeeni aiheuttaa postmenopausaalisilla naisilla kaksin-kolminkertaisen riskin sairastua endometriumkarsinoomaan.

Johanna Mäenpää

Influenssatalvi 2003-2004 oli A/Fujian/411/02-viruksen läpimurto

Influenssa A -virusten aiheuttama epidemia osui Suomessa poikkeuksellisen varhaiseen ajankohtaan ja laantui nopeasti. Epidemiassa sairastui etenkin lapsia, ja heillä tauti saattoi kehittyä tavanomaista vakavammaksi. Varusmiehillä epidemia jäi pieneksi.

Reijo Pyhälä - Niina Ikonen - Heikki Korpela - Markku Toivonen, Riitta Santanen - Anja Villberg - Thedi Ziegler - Petri Ruutu

Kokemuksia erikoislääkärikuulusteluista Suomessa

Erikoislääkärikuulustelun tavoitteena on arvioida erikoistuvan lääkärin teoreettisia tietoja ja käytännön taitoja. Kuulustelujen valtakunnallinen hallinnointi on määrätty Helsingin lääketieteelliselle tiedekunnalle.

Marjo Kankaanpää - Kirsi Rauhala - Martti A. Siimes