Kolmen uuden stressisäikeisiin sitoutuvan proteiinin karakterisointi

16.1.2004 Helsingin yliopisto

Tea Vallenius

Lanneselän nikamavälilevyn hermotus ja korvaaminen biohajoavalla implantilla

23.1.2004 Helsingin yliopisto

Tove Palmgren

Ohutsuolisäiliön tulehdus: altistavat tekijät ja pitkäaikaisennuste

23.1.2004 Helsingin yliopisto

Juha Kuisma

Lyhyesti: Sepelvaltimo-operaatiosta hyötyä myös COPD:ssa

Keuhkoahtaumataudilla ja sepelvaltimotukkeamilla on usein taustatekijänä mm. tupakointia. Siispä ei ole ihme, että sepelvaltimon ohitusleikkaukseen on ehdolla usein myös varsin pitkälle edennyttä COPD:ia sairastavia. Israelilaiset tutkivat vuosina 1991-1993 leikattujen 37 COPD-potilaan selvitymistä verrokkeihin (n = 37) suhteutettuna: 13 ko. ryhmästä kuoli (pääosin arytmioihin) n. 9 vuoden seurannassa, verrokeista 3. COPD-potilailla oli enemmän sairaalahoitoja melko pian leikkauksen jälkeen ja myös elämänlaatu operaatiota edeltävää aikaa heikompi. Pitkäaikaisseurannassa elämänlaatu kohosi, joskin korkea ikä ja matala FEV1 olivat riippumattomia menehtymiselle altistavia tekijöitä myöhäisseurannassa. COPD:n luonnolliseen kulkuun nähden operaatiosta oli tutkijoiden mukaan hyötyä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tappoiko West Nile -virus Aleksanteri Suuren?

Aleksanteri Suuri kuoli vuonna 323 eKr. Babylonian kaupungissa lähellä nykyistä Bagdadia. Tämä 32-vuotias maailmanvalloittaja menehtyi kahdessa viikossa tautiin, jonka tärkeimpiä oireita olivat hengitysvaikeudet, ihottuma ja maksan toiminnan häiriöt. Kreikkalainen historioitsija Plutarchos kertoo korppien käyttäytyneen oudosti Aleksanterin saapuessa Babyloniaan: ne nokkivat toisiaan ja saattoivat pudota kuolleina maahan kesken lennon. Näiden tietojen perusteella amerikkalaistutkijat väittävät nyt, että sekä Aleksanterin että korppien tauti oli West Nile -viruksen aiheuttama. Näin saatiin taas yksi tauti lisää Aleksanterin kuolemansyiden pitkään listaan.

Matti Viljanen

Vastaanottomittaukset edelleen verenpaineen hoidon peruskivi

Kun terveydenhuollon toimijoita on olevinaan liian vähän ja kaikilla aina kiire, pitää kaikki tarpeeton karsia. Miksipä ei siis siirrettäisi verenpaineen mittaamista potilaiden itsensä huoleksi.

Seppo Y.T. Junnila

Sibutramiini auttaa ahmimishäiriössä

Ahmimishäiriön lääkehoidossa on useimmiten käytetty serotoniiniselektiivisiä lääkeaineita. Myös serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa estävästä venlafaksiinista on raportoitu myönteisiä tuloksia. Näillä lääkkeillä ei uskota kuitenkaan olevan suoranaista vaikutusta potilaiden painoon. Tämän vuoksi tutkijat tekivät 3 kuukautta kestäneen, lumekontrolloidun kaksoissokkokokeen sibutramiinilla, jota käytetään lihavuuden hoidossa ja joka myös estää serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinottoa. Sibutramiinia 30 mg:aa päivässä saaneet laihtuivat runsaat 7 kg (lumeryhmässä paino nousi 1,4 kg), heidän ahmimiskäyttäytymisensä väheni ja masennuksensa parani selvästi enemmän kuin lumeryhmässä. Suun kuivuminen ja ummetus olivat yleisimmät sivuvaikutukset. Näyttääkin siltä, että ainakin lumelääkkeeseen verrattuna sibutramiini on tehokas ahmimishäiriön hoidossa ja tarjoaa merkittävän lisän näistä häiriöistä kärsivien kokonaishoitoon.

Raimo Kr Salokangas

Vastaus on 15 % - mikä on kysymys?

Chestin pääkirjoittaja otsikoi kannanottonsa keuhkoahtaumataudin syistä ja kehittymisen mekanismeista mielenkiintoisesti; taustalla mm. geenien ja tupakoinnin vaikutus. Pääkirjoitus kohdistuu japanilaisten työhön, missä nämä tutkivat mm. D-vitamiinia sitovan proteiinin (VDBP) geneettisen polymorfismin osuutta siihen, miksi vain osa tupakoijista (15-20 %?) saa COPD:n. Kyseinen Gc-globuliini paitsi sitoo D-vitamiinia, on myös merkittävä inflammaatioon vaikuttaja. VDBP:n geeni sijaitsee ihmisellä kromosomissa 4q11-q13, ja sillä on kolme yleistä alleelia: Gc1F, Gc1S ja Gc2.

Hannu Puolijoki

Ripulidiagnostiikan uusia tuulia

Tämä tutkimus ei varmaankaan mullista omalääkärin ripulidiagnostiikkaa, mutta panee ajatukset liikkeelle. Siinä osoitettiin ulosteen hajun riippuvan ripulin aiheuttavasta mikrobista.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Imurauhasturvotuksen käynnistäjä löytyi

Imurauhasten turpoaminen on merkki niissä tapahtuvasta taistelusta mikrobeja vastaan. Turpoaminen johtuu immuunijärjestelmän solujen hakeutumisesta rauhaseen ja lisääntymisestä siellä. Amerikkalaiset tutkijat osoittivat poistogeenisiä hiiriä käyttäen, että syöttösolut ovat avainasemassa rauhasturvotuksen käynnistymisessä, sillä kolibakteerilla infektoiduissa, syöttösoluttomissa eläimissä rauhasturvotuksia ei kehittynyt lainkaan. Turvotuksen varsinaiseksi aiheuttajaksi osoittautui syöttösolujen tuottama tuumorinekroositekijä, joka kutsuu valkosoluja paikalle. Syöttösolut eivät siis ole vain histamiinia sylkeviä kiusantekijöitä, vaan keskeisiä pelureita immuunivasteen alkuvaiheessa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Trombiiniaktiivisuus nousee allergeenialtistuksessa

Amerikkalaiset todistivat allergeenialtistuksen nostavan trombiiniaktiivisuutta bronkoalveolaarisessa huuhtelunesteessä (BAL). Tämä lienee todennäköisesti yhteydessä tulehduksen syntymekanismeihin, ja osasyynä siis olisi fibroblastiproliferaatiokin. Tutkimuksen kohteena oli 19 atooppista astmaa sairastavaa potilasta, joilta mitattiin BAL-nesteen kasvutekijöitä ja muita parametreja ennen ja jälkeen huuhtelun. Trombiiniaktiivisuuden nousu oli yhteydessä mm. leukosyyttien paikalle saapumiseen sekä interleukiini-5:n, fibronektiinin ja TGF-1:n tasoihin. Hirudiini spesifisenä trombiini-inhibiittorina vähensi reaktiota.

(Hp)

Veren glukoosipitoisuuden jatkuvaseuranta tyypin1diabeteksen hoidossa

-Veren glukoosipitoisuuden jatkuva seuranta on diabeteksen hoidon uusimpia edistysaskelia. Jatkuva seuranta on tarkoitettu sellaisiin diabeteksen hoidon ongelmatilanteisiin, jotka eivät muuten ratkea. Menetelmän ongelmista ja rekisteröinnistä mahdollisesti saatavasta hyödystä on toistaiseksi niukasti tutkimuksia.

Tiia Virtanen - Hanna Laine - Tapani Rönnemaa

Voidaanko muistin heikentymistä ehkäistä?

-Lievää kognitiivista heikentymistä arvellaan esiintyvän 120 000 henkilöllä, ja määrä lisääntyy väestön vanhentuessa.

Tuula Pirttilä - Timo Strandberg, Hannu Vanhanen - Timo Erkinjuntti

Lasten lääkehoidon erityispiirteet

- Kasvu ja kehitys aiheuttavat elimistön lääkevasteessa ja lääkkeiden käyttäytymisessä merkittäviä eroja lasten ja aikuisten välillä. Ne vaikuttavat sekä lääkkeiden valintaan että annostukseen koko lapsuusiän ajan.

Kati Ahonen - Kalle Hoppu

Nivelreuman lääkehoito ja hoidon työnjako

-Nivelreuman lääkehoidon tavoite on täysi remissio. Varhaisessa taudissa tähän tavoitteeseen pääsee n. 40 % potilaista, kun käytetään usean antireumaatin yhdistelmälääkitystä.

Heikki Julkunen - Matti Romu

ICOHin presidentti Jorma Rantanen: Uudet uhat haastavat työhyvinvointia

Työterveys- ja työsuojelutoiminnan tehtävät eivät tule loppumaan niin kauan kuin työtä tehdään. Vaikka kyse on näin keskeisestä asiasta, sitä ei ymmärretä tarpeeksi laajasti ja syvällisesti, Työterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jorma Rantanen sanoo. Rantanen jäi marraskuussa eläkkeelle, mutta jatkaa aktiivista toimintaansa kansainvälisen työterveysasiantuntijoiden järjestön, ICOHin presidenttinä.

Veikko Tarvainen

Terveyskeskuslääkärin työssä jaksaminen

-Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon työuupumuksesta ja sen lisääntymisestä. Syitä on etsitty niin työntekijästä itsestään ja hänen asenteistaan kuin työstä, työoloista, työn organisaatiosta ja yhteiskunnastakin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää terveyskeskuslääkärin työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä laadullisen menetelmän avulla.

Minna Kyösti - Pekka Larivaara

Kunnalliset työterveysyksiköt uusia toiminta- ja organisointitapoja etsimässä

-Monet kunnalliset työterveysyksiköt ovat ryhtyneet etsimään muutosta palvelujen saatavuuden ja toiminnan tehostamiseksi. Työterveyslaitoksessa tehtiin talvella 2003 tutkimus, joka kartoitti näitä muutoksia.

Pirjo Pulkkinen-Närhi - Pirjo Manninen - Jutta Mikkola, Kimmo Räsänen - Esa Asikainen - Kaj Husman

Kaksikymmentä vuotta kliinisen ravitsemustieteen koulutusta

Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitos juhlii 20-vuotista taivaltaan. Toimintavuosien aikana laitoksella on koulutettu 244 maisteria ja 26 tohtoria. Laitoksella annetaan myös, ainoana maassamme, lääketieteen opiskelijoille kliinisen ravitsemustieteen opetusta. Mutta mitä nämä kliiniseen ravitsemukseen perehtyneet terveydenhuollon ammattilaiset osaavat ja tekevät ja mitkä ovat suomalaisen ravitsemustutkimuksen painopistealueet 2000-luvulla?

Tarja Martikainen

Lyhyesti: Vakituinen partneri hidastaa HIV:n etenemistä

Sosiaalinen tuki lisää elinvuosia iäkkäillä ja vähentää kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin. Tuki näyttää myös parantavan HIV-potilaiden ennustetta Sveitsissä tehdyn lähes 4 000 potilaan seurantatutkimuksen mukaan. HAART (highly active antiviral therapy) -lääkitystä saavia potilaita seurattiin keskimäärin 3,6 vuotta. Pysyvässä suhteessa olevilla sekä kuolemanvaara erikseen (0,59) että taudin etenemisen riski ja kuolemanvaara yhdessä (0,76) olivat alhaisempia kuin potilailla, joilla ei ollut vakituista partneria. Tutkijoiden mukaan tulosta voidaan selittää vakituisessa suhteessa olevien paremmalla lääkehoidossa pysymisellä ja vähäisemmällä masennuksella.

Aulikki Nissinen