Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 1990-1999

Rekisteriaineiston avulla tutkittiin Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloja vuosina 1990-1999. Henkilöstön lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät vuosikymmenen aikana. Niiden lukumäärä kasvoi yli kymmenen prosenttia. Miehillä oli naisia vähemmän sairauspoissaoloja. Paremmin koulutetuilla ja määräaikaisessa työsuhteessa olevilla oli muita vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja. Niiden kasvun kääntäminen laskuun edellyttää uusia valmiuksia ja toimia henkilöstöhallinnolta, työsuojelulta ja työterveyshuollolta, jotta taustalla vaikuttaviin syihin voidaan puuttua.

Kustaa Piha, Ossi Rahkonen, Eva Roos, Eero Lahelma

Oireeton keliakia

1.8.2003 Tampereen yliopisto

Kirsi Mustalahti

Tuhkarokkovirusinfektio

8.8.2003 Turun yliopisto

Eija Helin

Neuroprotektio kokeellisessa akuutissa aivoiskemiassa

8.8.2003 Kuopion yliopisto

Johanna Kuhmonen

Kahden RFamidi-peptidin geenin ilmentyminen ja sen säätely rotassa

8.8.2003 Helsingin yliopisto

Maija-Liisa Kalliomäki

Dynaamisen silmänpainemittarin kehittäminen kliiniseen käyttöön ja silmänpainetaudin perustutkimukseen

15.8.2003 Helsingin yliopisto

Antti Kontiola

Epidermi- ja fibroblastikasvutekijöiden merkitys haiman kehityksessä

15.8.2003 Helsingin yliopisto

Mari-Anne Pulkkinen

Lyhyesti: Varastaako hemodialyysi verta sydämeltä ohitusleikkauksen jälkeen?

Kroonisesta munuaisen vajaatoiminnasta kärsiviä potilaita ohjautuu yhä useammin sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen, jossa puolestaan käytetään enenevästi valtimosiirteitä. Rintavaltimoiden virtaus ja vasemman kammion toiminta tutkittiin hemodialyysin aikana ja ennen sitä 5 hemodialyysipotilaalta, joilla oli valtimo-laskimoavanne vasemmassa ranteessa. Oikealla puolella ei tapahtunut virtauksen muutoksia, mutta vasemman rintavaltimon virtaus hidastui kaikilla potilailla heti hemodialyysin alussa merkittävästi ja johti etuseinäiskemiaan ja pumppaushäiriöön. Näyttää siis siltä, että hemodialyysi varastaa rintavaltimosta sydämeen menevää verivirtausta ja johtaa usein kliinisesti merkittävään sydänlihasiskemiaan. Tämä uusi löydös on syytä muistaa, kun munuaispotilaiden revaskularisaatiotoimenpiteitä suunnitellaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Miten helicobacter pylorin käy jatkossa?

Venezuelan viidakoissa asuvien alkuasukkaiden mahalaukuista löytyneet helicobacter pylori -kannat ovat geneettisesti samanlaisia kuin itäisen Aasian alueen kannat, ja poikkeavat urbaanien venezuelalaisten bakteereista. Näyttääkin ilmeiseltä, että Aasiasta Beringin salmen yli Etelä-Amerikkaan 11 000-43 000 vuotta sitten siirtyneet ihmiset veivät helikobakteerin mukanaan. Viime aikoina tämä helikobakteerin ja ihmisen pitkä yhteiselo on ollut päättymään päin korkean hygienian maissa. Aika näyttää, mihin helikobakteerin karkottaminen johtaa - atopioiden ja autoimmuunisairauksien yleistymiseenkö?

Matti Viljanen

Diabeetikon mikroalbuminuria ei aina ennustakaan nefropatiaa

Tutkimustulosten perusteella on aiemmin iskostettu mieleemme, että diabeetikon mikroalbuminuria ennustaa makroproteinurian kehittymistä 6-14 vuodessa 60-85 %:n todennäköisyydellä. Uuden tutkimuksen mukaan nefropatia ei olekaan mikroalbuminurian vääjäämätön seuraus.

Robert Paul

Itsemurhariski ei kohoa lumehoitoa saavilla potilailla

Lumekontrolloitujen tutkimusten käyttöä on kritisoitu, koska lumelääkettä saavilla voi olla suurentunut itsemurhariski. Kahdessa äsken ilmestyneessä tutkimuksessa selvitettiin itsemurhien määriä kontrolloituihin tutkimuksiin osallistuneiden joukossa. Mielialalääkkeitä koskeneissa tutkimuksissa (n = 48 277) serotoniinin takaisinoton estäjiä saaneilla itsemurhan riski oli 0,5 % vuodessa, standardimasennuslääkettä saaneilla 0,76 % ja lumelääkettä saaneilla 0,45 %. Johtopäätös oli, että itsemurhariskissä ei ollut eroa aktiivilääkeaineryhmien eikä lumeryhmän välillä.

Raimo Kr Salokangas

Nikotiinikorvaushoidosta hyötyä sairaalapotilaillekin

Nikotiiniriippuvuus on tutkitusti eräs tupakointia ylläpitävistä tekijöistä. Tuoreessa brittitutkimuksessa arvioidaan nikotiinikorvaushoidon (NRT, nicotine replacement therapy) tehoa tupakoinnin lopettamisessa yhdessä 20 minuutin neuvonnan ja kirjallisen materiaalin kanssa (n = 91) verrattuna pelkkään neuvontaan (n = 91) tai perinteiseen suhtautumiseen (n = 92). Tuloksia arvioidaan pääkirjoituksessa.

Hannu Puolijoki

Pallolaajennuksesta hyötyä liuotushoidon jälkeen?

Liuotushoito on edelleen käytetyin ST-nousuinfarktin ensihoito. Jos infarktisuoni ei aukea liuotuksella, parantaa välitön pallolaajennus ennustetta. Yli 10 vuotta sitten julkaistujen tutkimusten perusteella rutiininomaista liuotushoidon jälkeistä varjoainekuvausta ja mahdollista pallolaajennushoitoa jäännösahtaumaan pidettiin jopa haitallisena, ellei potilaalla ollut viitteitä sydänlihasiskemiasta. Myöhemmin pallolaajennusmenetelmät ja toimenpiteen aikainen lääkitys ovat kehittyneet ja hoitokäytännöt ovatkin muuttuneet kajoavampaan suuntaan.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Epäoikeudenmukaisuus aiheuttaa psyykkisiä sairauksia

Työn ja psyykkisen sairastamisen välistä suhdetta koskeneet tutkimukset ovat keskittyneet mm. työhön liittyvän kontrollin ja sosiaalisen tuen merkityksen arviointiin. Suomalaisessa tutkimuksessa tätä ilmiötä tarkasteltiin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Noin 2 000:ta sairaalamaailmassa työskentelevää, lähtötilanteessa psyykkisesti oireetonta naista seurattiin kahden vuoden ajan. Iän ja palkkatason vakioinnin jälkeen todettiin, että epäoikeudenmukaiseksi koetut menettelytavat lisäsivät psykiatrisen sairastumisen riskin noin kaksinkertaiseksi. Tutkijat päätyvätkin käsitykseen, että organisatorinen epäoikeudenmukaisuus on naisilla itsenäinen mielenterveyden riskitekijä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidi auttaa jo kolmessa päivässä

Helsinkiläiset kollegat (Sovijärvi ym.) selvittivät, millä aikavälillä inhaloitavan flutikasonin vaste bronkiaaliseen hyperreaktivitettiin tulee lievässä astmassa. Tutkimuksessa (satunnaistettu, lumekontrolloitu; vähintään 2 kuukauden jakso ilman steroidihoitoa edeltävästi) oli mukana 26 aikuista astmaatikkoa, joille annettiin inhalaatioaerosolista flutikasonia 250 myyg x 2/pv. Vasteen mittarina oli se annos hengitettyä histamiinia, millä saatiin FEV1-arvoon 15 %:n lasku; mittaukset suoritettiin 6, 12, 24 ja 72 tunnin sekä 2, 4 ja 6 viikon kohdalla, ja hoidon lopettamisen jälkeen vielä kolmesti. Tulokset osoittivat selvän eron aktiivisen ja lumelääkkeen välillä. Tällä mittarilla flutikasonin teho oli merkitsevä 72 tunnin kohdalla ja poistui vastaavasti 2 viikkoa hoidon lopettamisesta. Löydökset vastannevat kliinisiä tuntumia asian osalta.

Hannu Puolijoki

Masennuspotilaat kuntoutuksessa

- Masennuspotilaiden kuntoutuskurssien tuloksia ei ole aiemmin tutkittu Suomessa.

Heimo Viinamäki, Jukka Hintikka, Anneli Leppänen, Antero Heikkinen, Ilpo Kinnunen, Ulla Lepola

Hengitysteiden virusinfektioiden spesifinen lääkehoito

Hengitystieviruksiin tehoavien lääkkeiden kehittelyyn on panostettu viime vuosina runsaasti. Toistaiseksi yleiseen käyttöön on tullut ainoastaan influenssaviruksiin tehoavia lääkkeitä, mutta lähivuosina markkinoille on odotettavissa uusia valmisteita myös muita hengitystieviruksia vastaan. Uusien influenssalääkkeiden on osoitettu lyhentävän taudin kokonaiskestoa ja vähentävän influenssaan liittyviä komplikaatioita. Vaikka koko ajatus hengitystieinfektioiden hoitamisesta spesifisillä viruslääkkeillä onkin uusi ja monet asiaan liittyvät käytännön ongelmat ovat vielä ratkaisematta, lääkärikunnan tulisi keskustella ennakkoluulottomasti uusien viruslääkkeiden optimaalisesta käytöstä.

Terho Heikkinen

Lääkkeiden yhteisvaikutukset - hallittavissa oleva ongelma

Lääkkeiden yhteisvaikutukset lisääntyvät lääkkeiden kasvavan käytön sekä uusien valmisteiden markkinoille tulon myötä. Yhteisvaikutukset voivat olla myös hyödyllisiä, jolloin interaktiota käytetään hyväksi lääkehoidossa. Joitakin haitallisia yhteisvaikutuksia kyetään nykyään tutkimaan melko hyvin uuden lääkkeen kehittelyn aikana. Myös jo markkinoilla olevien lääkkeiden haittojen seuranta on tehostunut, ja kohdennetuilla kliinisillä kokeilla voidaan paljastaa uusia yhteisvaikutuksia ja niiden syitä. Monilääkitys on erittäin yleistä, ja siihen nähden vakavia yhteisvaikutuksia on kuitenkin varsin vähän. Tulevaisuudessa pystymme todennäköisesti hallitsemaan lääkkeiden yhteisvaikutukset ja tiedottamaan niistä selvästi nykyistä paremmin.

Hannu Raunio

WMA:n yleiskokous edellisen kerran Suomessa lähes 40 vuotta sitten Kolmannen maailman tutkimusetiikka puhuttaa

Maailman lääkäriliiton, WMA:n (The World Medical Association) 54. yleiskokous pidetään 10.-14. syyskuuta 2003 Helsingissä. Kokouksessa havisevat historian siivet. Lähes 40 vuotta sitten pidettiin edellisen kerran WMA:n yleiskokous Suomessa. Tuolloin vuonna 1964 hyväksyttiin lääketieteellisen tutkimuksen tunnetuin eettinen ohje, Helsingin julistus.

Mika Vehkasaari

WMA edustaa kahdeksaa miljoonaa lääkäriä

Ranskassa päämajaansa pitävä Maailman lääkäriliitto WMA perustettiin vuonna 1947, kun 27 kansallista lääkärijärjestöä muodosti vapaiden ammatillisten lääkärijärjestöjen itsenäisen liittymän. Järjestön pohjana olivat lääketieteen väärinkäytökset toisen maailmansodan aikana ja erityisesti Nürnbergin oikeudenkäynti, jossa lääkärit joutuivat tuomiolle osuudestaan Saksan tekemiin sotarikoksiin.

Nigel Duncan