Kasvohermohalvauksen kirurginen hoito hermotetulla lihassiirteellä

Pitkäaikainen kasvohermohalvaus on potilaalle henkisesti raskas ja kuormittava sairaus, sillä se vaikeuttaa merkittävästi sosiaalista kanssakäymistä ja aiheuttaa suuren kosmeettisen ja toiminnallisen haitan näille potilaille. Osa näistä potilaista hyötyy leikkaushoidosta, ja lisätiedon saanti leikkaustulokseen vaikuttavista tekijöistä on ensiarvoisen tärkeää, jotta oikeat potilaat voidaan valita ja leikkausmenetelmiä parantaa.

Tuija Ylä-Kotola

Vanha veri ei ole tuoreen veroista

Pitkä veren varastoiminen ennen punasolusiirtoja lisää merkittävästi ohitusleikkauspotilaan postoperatiivisia komplikaatioita ja jopa huonontaa pitkäaikaisennustetta. Tämä ilmenee erinomaisesti toteutetusta amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa verrattiin pelkästään tuoreita (alle 2 viikon säilytys) punasoluja saaneiden noin 3 000 avosydänleikkauspotilaan selviytymistä vastaavansuuruisen, pelkästään pitempään säilytettyjä punasoluja saaneen potilasjoukon selviytymiseen.

Juhani Airaksinen

Viikoittainen paklitakseli paras rintasyövän liitännäishoito

Kerran viikossa annosteltu paklitakseli osoittautui parhaaksi leikkauksen jälkeisen rintasyövän solunsalpaajahoidon käytönnöksi. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa se näytti pienentävän tehokkaimmin rintasyövän uusiutumisriskiä ja parantavan elossaoloa. Paklitakseli on yleisesti käytössä Atlantin länsirannalla, kun taas itärannan perinne on suosinut doketakselia. Viikon välein toteutettava hoito lisää kustannuksia, mutta paklitakseli on tällä hetkellä huomattavasti edullisempaa kuin doketakseli.

Sirkku Jyrkkiö

Muutama tunti reipasta liikuntaa viikossa - vähentyvätkö lonkkamurtumat kolmanneksella?

Jopa kolmannes lonkkamurtumista voitaisiin ehkäistä, mikäli ikääntyvä väestö liikkuisi viikossa reippaasti kolme neljä tuntia. Suomessa tämänsuuruinen murtumien vähentyminen tarkoittaisi merkittävää inhimillisten kärsimysten vähentymistä ja kymmenien miljoonien eurojen vuosittaisia säästöjä.

Riku Nikander, Vesa Lepola, Saija Karinkanta, Harri Sievänen

Elintapainterventiolla saavutettiin osa diabeteksen ehkäisytutkimuksen tuloksista

Elintapainterventiossa selvitettiin, voidaanko terveydenhuollon normaalissa toiminnassa saavuttaa yhtä hyviä tuloksia kuin tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksissa, joita edusti suomalainen Diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS).

Pilvikki Absetz, Raisa Valve, Brian Oldenburg, Heikki Heinonen, Aulikki Nissinen, Mikael Fogelholm, Vesa Ilvesmäki, Martti Talja, Antti Uutela

Hermotettu lihassiirre kasvohermohalvauksen hoidossa

Pitkäaikaisen kasvohermohalvauksen paras tunnettu hoitomuoto on hermotettu vapaa lihassiirre. Se mahdollistaa kasvojen lihasten toiminnan ja tunteiden ilmaisun. Tässä kaksivaiheisessa leikkauksessa tuodaan ensin vastakkaiselta puolelta kasvoja terveestä kasvohermosta hermosiirrettä käyttäen hermotus halvaantuneelle puolelle. Toisessa leikkauksessa noin puoli vuotta myöhemmin siirretään muualta kehosta vapaa lihassiirre. Lihassiirteen oma hermo yhdistetään aiemmin halvaantuneelle puolelle tuotuun hermosiirteeseen ja verisuonet yhdistetään paikalla oleviin verisuoniin. Optimaalisessa tapauksessa tämä hermotettu lihassiirre alkaa toimia korvaten halvaantuneet kasvojen lihakset, ja potilas saa ilmeensä ja hymynsä takaisin.

Tuija Ylä-Kotola

Inflammaatio ja kudosvaurio niveltulehduksessa ja hampaan kiinnityskudoksen tulehduksessa

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia nivelreumaan ja hampaan kiinnityskudoksen tulehdukseen liittyvää kudosvauriota. Työssä sovellettiin biokemiallisia ja immunologisia menetelmiä nivelkalvoon sekä nivelnesteen ja veren valkosoluihin. Neljännessä osatyössä hahmoteltiin hampaan tukikudoksen tulehduskuorman osoitin (PIBI) yleisesti käytössä olevasta ientaskumittaussuureesta.

Otso Lindy

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030