ASA tepsii myös säärihaavaan Ryhmä brittidermatologeja törmäsi aika vaatimattomaan julkaisuun, jossa kaksi säärihaavapotilasta oli menestyksellisesti hoidettu asetyylisalisyylihapolla. Vaikka näillä potilailla oli trombosyyttien voimakas aggregaatiotaipumus, lääkärit kokeilivat ASA:a 20:lle hematologisesti terveelle säärihaavapotilaalle. Lääketieteen maailmasta 35/1994 Kommentteja
Joko vihdoin malariarokote? Malariarokotetta ollaan kehitelty pitkään ja hartaasti. Tehokasta rokotetta ei olla toistaiseksi löydetty, koska malariaparasiitti on elimistössä kovin monessa eri olomuodossa. Lääketieteen maailmasta 35/1994 Kommentteja
Onko käsienpesu unohdettu? Lancet otsikoi yhden marraskuun 12. päivän numeron pääkirjoituksistaan provokatorisesti, "onko Semmelweisin opit unohdettu". Lääketieteen maailmasta 35/1994 Kommentteja
Aivohalvaukset vähenivät Suomessa 1980-luvulla Aivohalvauskohtaukset vähenivät 80-luvulla kaikilla FINMONICA-tutkimukseen kuuluvilla alueilla, eniten Itä-Suomessa. Selvimmin pienenivät aivoinfarktien ja subaraknoidaalivuotojen ilmaantuvuusluvut. Kohtaukset ovat myös lieventyneet: miehillä niiden tappavuus pieneni tutkimusjakson aikana merkitsevästi, ja myös naisten kohtauksissa todettiin aleneva suunta. Tiedot perustuvat FINMONICA-projektin aivohalvausrekisteriin, johon kirjataan yhtenäisin kriteerein kaikki tutkimusalueiden 25-74-vuotiaiden aivohalvaukset. Cinzia Sarti, Pirjo Immonen-Räihä, Juhani Sivenius, Esko Kaarsalo, Erkki V. Narva, Kalervo Salmi, Jorma Torppa, Veikko Salomaa, Markku Mähönen, Jaakko Tuomilehto Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 35/1994 Kommentteja
Yhdyskuntailman saasteet ja kroonisen keuhkoputkentulehduksen aiheuttamat sairaalahoitojaksot Helsingissä tutkittiin vuosina 1987-89 yhdyskuntailman saasteiden vaikutusta kroonista keuhkoputkentulehdusta ja keuhkolaajentumaa sairastavien oireiden esiintyvyyteen sairaalaanottojen perusteella. Sairaalaan päivystyspoliklinikan kautta otettujen työikäisten potilaiden määrä kasvoi päivinä, jolloin ilman rikkidioksidipitoisuus oli suuri, ja uudelleen kolmen vuorokauden kuluttua. Typpidioksidin vaikutus todettiin suurimpana kuuden vuorokauden viiveellä. Leijuvan pölyn tai otsonin pitoisuudella, suhteellisella kosteudella tai lämpötilalla ei todettu vaikutusta. Nykyisiä ilman laadun enimmäisohjearvoja on perusteltua tiukentaa. Antti Pönkä, Mikko Virtanen Avoin artikkeli Alkuperäistutkimus 35/1994 Kommentteja
Krooniset sairaudet ja raskauden ehkäisy Hoitomahdollisuuksien parantuminen on muuttanut asennoitumista kroonisesti sairaan raskauteen yhä myönteisemmäksi. Vain harvoin päädytään primaaristi suosittamaan sterilointia ennen ensimmäistä raskautta. Perustaudin hyvä hoito parantaa usein myös hedelmällisyyttä, joten ehkäisyn tarve on entistä suurempi ja tehokkuus tärkeämpi. Kroonista tautia potevan raskaus onnistuu parhaiten, kun perustaudin hoitotasapaino ja lääkitys on tarkistettu ennen raskautta. Jotta raskauden paras ajankohta voitaisiin päättää ennalta, ehkäisymenetelmien tulisi olla varmoja ja joustavia. Spermisidit ja mekaaniset keinot ovat liian epävarmoja. Tavallisesti valinta onkin tehtävä steriloinnin ajankohdan, hormonaalisen ehkäisyn ja kierukan välillä. Seppo Saarikoski Katsausartikkeli 35/1994 Kommentteja
Mikroaaltouunin korjaajan säteilytapaturma Mikroaaltouunien aiheuttamat palo- tai säteilyvammat ovat harvinaisia. TYKS:ssa hoidettiin potilasta, joka oli saanut mikroaaltouunia korjatessaan hyvin suuren annoksen mikroaaltosäteilyä vatsan alueelle ja mahdollisesti myös silmiin. Selvänä suolistovaikutuksena potilaalla esiintyi pitkittynyt ripuli ja diffuusi vatsakipu. Silmätutkimuksissa todettiin pieniä muutoksia, mutta niiden yhteyttä tapaturmaan ei kuitenkaan pystytä sitovasti osoittamaan, koska potilaalle ei ollut aikaisemmin tehty silmätutkimuksia. Arvioidun säteilyannoksen vaikutuksesta voidaan olettaa kudosten lämmenneen aina 3 cm:n syvyyteen, mutta palovammoja ei kuitenkaan todettu. Lämpeneminen on ollut voimakkainta vatsanpeitteen lihaksistossa, silmille altistumisesta ei todennäköisesti ollut vaaraa. Kimmo Korhonen, Seppo Nieminen, Aaro Kiuru, Arto Haukijärvi Tapausselostus 35/1994 Kommentteja
Nuorten sosiaalinen altistuminen huumeille 1991-1993 Huumausaineita kokeilleita tuntevien 14-18-vuotiaiden osuus on Nuorten terveystapatutkimuksissa kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuoden 1981 jälkeen. Kasvu näkyy jatkuneen vuosina 1991-93. Tuntemattomat huumeiden markkinoijat tarjoavat huumeita tuhansille kouluikäisille vuosittain. Sosiaalinen altistuminen huumeille on pääkaupunkiseudulla lähes viisi kertaa yleisempää kuin maaseudun haja-asutusalueilla. Tulokset ennakoivat huumeiden käytön yleistymistä nuorten keskuudessa. Sosiaalisen altistumisen riskiryhmät ovat samoja kuin tupakoinnin ja alkoholinkäytön riskiryhmät. Lääkärikoulutuksessa tulisi nuorison riippuvuusongelmien ehkäisy ja hoitaminen ymmärtää jokaisen lääkärin ammattitaidon ydinalueeksi, ja riittävä osaaminen olisi varmistettava jo peruskoulutuksen aikana. Matti Rimpelä, Kirsti Pohjanpää, Sakari Karvonen, Arja Rimpelä Terveydenhuolto 35/1994 Kommentteja
Huumeongelma on täällä - onko organisaatio valmiina vastaamaan haasteeseen? Huumeiden käyttö näyttää useiden mittarien mukaan lisääntyneen Suomessa viime vuosina. Käyttäjien määrän lisääntyminen edellyttää hoitojärjestelmän toiminnan tehostamista. Hoidon porrastusta pitää selkeyttää ja erikoissairaanhoidon, erityisesti psykiatrian, on osallistuttava aktiivisemmin huumausaineita käyttävien potilaiden tutkimukseen ja hoitoon. Narkomaaneilla on oikeus hyvään hoitoon, kuten muillakin kansalaisilla, ja tämä periaate edellyttää hoitavilta henkilöiltä korkeaa ammattietiikkaa. Ihmisarvoon ja itsemääräämisoikeuteen liittyvä arvokeskustelu on välttämätöntä hoito-ohjelmien sisältöä kehitettäessä. Tuomo Vekkeli Terveydenhuolto 35/1994 Kommentteja
Miten ohjata terveydenhuollon hoitokäytäntöjä? Uuden tiedon ja periaatepäätösten on läpäistävä useita sulkuja ennen kuin ne asettuvat paikalleen kliiniseen työhön. Viestinnän ja koulutuksen perille menoa säätelevät myös sosiaalipsykologiset lait. Lääkärien osallistuminen hoitokäytäntöjen ohjaamiseen on välttämätöntä kaikilla tasoilla, jotta laatunäkökohdat säilyisivät päätöksissä etusijalla. Terhi Hermanson, Juha Teperi Terveydenhuolto 35/1994 Kommentteja
Kehitysvammaisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö - ensikokemukset uudesta työmuodosta Psyykkisesti oireilevat kehitysvammaiset ovat usein hankaliksi koettuja väliinputoajia mielenterveys- sekä kehitysvammaisten hoito-organisaatioissa. Alustavien kokemusten mukaan nämä potilaat hyötyvät tutkimuksesta ja hoidosta yksikössä, jossa on yhdistettynä sekä kehitysvammahuollon että psykiatrian asiantuntemus. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriin perustetun kehitysvammapsykiatrian keskeisiä toimintaperiaatteita ovat perhe- ja ympäristökeskeisyys, joustavuus ja kannustava asennoituminen potilaisiin. Seija Raitasuo, Hilkka Virtanen, Kirsi Hakula, Raimo K.R. Salokangas Terveydenhuolto 35/1994 Kommentteja
Neutrofiilin N-formyylipeptidi kemotaktinen reseptori Nisäkkäiden verisoluja on kolmea päätyyppiä: punasoluja, verihiutaleita ja valkosoluja. Punasolut huolehtivat kudosten kaasujen vaihdosta, verihiutaleet käynnistävät hyytymistapahtumasarjan verisuonivaurioissa ja valkosolut muodostavat tärkeän osan elimistön immuunipuolustusjärjestelmästä. Jari Remes Väitös 35/1994 Kommentteja
Elimistössä liukenevat luunkiinnittimet Elimistössä liukenevien luunkiinnittimien käyttöaiheet ortopedisessa kirurgiassa ovat viime vuosina laajentuneet. HYKS:n Töölön sairaalassa on vuoden 1993 loppuun mennessä tehty n. 2 500 luunmurtuman, artrodeesin, osteotomian tai nivelsidevamman kiinnitysleikkausta käyttäen liukenevia kiinnittimiä. Synteettisistä polymeereistä valmistettujen kiinnittimien etuna perinteisiin metallisiin kiinnitysvälineisiin on niiden liukenevuus elimistössä. Kiinnittimen liuetessa muodostuu lopulta hiilidioksidia ja vettä, jotka poistuvat elimistöstä. Metallisen kiinnittimen poistoleikkausta ei tarvita, vaan leikkauskapasiteettia säästyy muuhun toimintaan, ja myös potilas välttyy uusintaleikkauksen aiheuttamalta vaivalta ja sairauslomalta. Liukenevien kiinnittimien valikoima ei kuitenkaan vielä vastaa erilaisten metallivälineiden laajaa tarjontaa, jonka vuoksi sekä muodoltaan että lujuusominaisuuksiltaan uusia välineitä tarvitaan edelleen lisää. Harri Pihlajamäki Väitös 35/1994 Kommentteja
Unenaikainen hengitys ja unen laatu Kaikilla ihmisillä hengitys vaimenee hiukan unen aikana. Keuhkosairauspotilailla, joilla hengitystoiminta jo valveilla on alentunut, unen aikaiset fysiologiset muutokset hengitystoiminnassa aiheuttavat usein huomattavaa hengityksen vaimenemista ja hypoksemiaa erityisesti vilkeunen aikana. Mikä tahansa tekijä, joka lisää taipumusta hengityksen vajaatoimintaan (esimerkiksi unilääkkeet ja alkoholi), saattaa pahentaa unenaikaista hypoksemiaa. Merkittävää yöllistä hypoksemiaa esiintyy erityisesti kroonisessa obstruktiivisessa keuhkosairaudessa ja sairauksissa, joissa hengityspalkeen liikkuvuus on heikentynyt (esimerkiksi vaikea kyfoskolioosi). Pirkko E. Brander Väitös 35/1994 Kommentteja
Nuorten itsemurhat Suomessa Viime vuosikymmenten aikana 15-24-vuotiaiden nuorten itsemurhat ovat yleistyneet niin Suomessa kuin monissa muissakin läntisissä maissa. Suomessa nuorten miesten itsemurhakuolleisuus kolminkertaistui 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun puoliväliin. Huolimatta vuosina 1991 ja 1992 tapahtuneesta itsemurhakuolleisuuden laskusta on suomalaisten nuorten miesten itsemurhakuolleisuus edelleen Euroopan korkeinta. Noin kolmannes alle 25-vuotiaiden miesten kuolemantapauksista on itsemurhia. Mauri Marttunen Väitös 35/1994 Kommentteja
Letaalien niveljäykistymien taustalla useita eri tauteja Sikiön liikkumattomuus voi aiheuttaa sikiön menehtymisen jo kohdussa tai heti syntymän jälkeen. Kuolema johtuu keuhkojen kehittymättömyydestä, joka puolestaan on seurausta hengitysliikkeiden puutteesta. Tautiryhmää nimitetään kansainvälisessä kirjallisuudessa patomekanisminsa mukaan sikiökauden liikkumattomuudesta johtuviksi epämuodostumiksi (fetal akinesia deformation sequence = FADS). Katri Vuopala Väitös 35/1994 Kommentteja
Suomalaistutkimus valottaa osteoporoosin syitä Vaikka noin 80 % osteoporoosin syistä liittyy perimään, on loput osteoporoosiriskistä ympäristön aiheuttamaa. Tiedetään, että nuoruusvuosina riittävä liikunta ja kalsiumin saanti ovat tällaisia ympäristövaikutteisia osteoporoosiriskin säätelijöitä, ja lisäksi on arveltu muidenkin elämäntapaseikkojen, mm. tupakoinnin, vaikuttavan osteoporoosin ilmaantumiseen myöhemmällä iällä. Lääketieteen maailmasta 34/1994 Kommentteja
Muna-allergisen lapsen tuhkarokkorokotus Rokotteet tuotetaan kanan alkion fibroblasteissa, joissa on nano-grammamääriä ovalbumiinin kanssa reagoivaa proteiinia. Jos lapsi on munalle allerginen, herää kysymys, voidaanko hänet rokottaa, sillä anafylaksian mahdollisuus on ainakin teoriassa olemassa. Lääketieteen maailmasta 34/1994 Kommentteja
Tarttuuko HIV lainkaan toimenpiteissä? Ei voi olla kuin hämmästelemättä HI-viruksen huonoa tarttuvuutta, kun lukee Ruandassa tehtyä tutkimusta, joka saatiin valmiiksi runsas vuosi ennen Ruandan sisällissotaa. Yhdysvaltain kansallisen terveysinstituutin avustuksella selvitettiin 219 synnytyksessä avustaneen henkilön - voitaisiinko sanoa kansankätilön - riskiä saada HIV-tartunta avustamansa synnytyksen yhteydessä. Lääketieteen maailmasta 34/1994 Kommentteja
Laadunvalvontaa luontaistuotteisiin Karolinskassa on kehitetty herkkä menetelmä ginsenosidien analytiikkaa varten. Ginsenosidit ovat ginseng-luontaistuotteiden eli venäjänjuuren yhdisteitä, joissa sanotaan ginsengin voiman piilevän. Lääketieteen maailmasta 34/1994 Kommentteja
”Voimme olla tyytyväisiä” Jäsen ”Voimme olla tyytyväisiä” Uuteen Lääkärisopimukseen saatiin yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja pysyvä määräys säännöllisen työajan sijoittamisesta. Avoin artikkeli
Korona meni, mutta vieläkään ei ole lasten ja nuorten vuoro Kommentti Korona meni, mutta vieläkään ei ole lasten ja nuorten vuoro Uusliberaali aalto viis veisaa lapsivaikutusten arvioinneista, kirjoittaa Silja Kosola. Avoin artikkeli
Lasten itsetuhoisia aikeita voi ennustaa Tiede Lasten itsetuhoisia aikeita voi ennustaa Interventiota kaivataan, kun lapsen tunneilmaisu latistuu. Avoin artikkeli
Alueiden välillä suuria eroja alkoholisairauksissa Terveydenhuolto Alueiden välillä suuria eroja alkoholisairauksissa Myös ammatilliseen kuntoutukseen pääsy vaihtelee hyvinvointialueittain, ilmenee Kansallisen terveysindeksin tuloksista. Avoin artikkeli
Jo yksi annos beetametasonia parantaa erittäin ennenaikaisen keskosen ennustetta Tiede Jo yksi annos beetametasonia parantaa erittäin ennenaikaisen keskosen ennustetta Lyhytkin viive lääkkeen annosta syntymään parantaa eloonjäämistä. Avoin artikkeli
Avi: Pohjois-Pohjanmaalla puutteita kiireettömään hoitoon pääsyssä Terveydenhuolto Avi: Pohjois-Pohjanmaalla puutteita kiireettömään hoitoon pääsyssä Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluihin ei ole päässyt säädetyssä ajassa. Avoin artikkeli