Kuu lämmittää sittenkin

Kautta historian ovat monet tutkijat todistelleet kuun vaikuttavan maapallon säätilaan ja ilmastoon. Näin onkin, sillä kuun on todettu vaikuttavan mm. sademäärien vaihteluun ja ukonilmoihin. Ukonilmojen syy on mahdollisesti kuun häiritsemän maan magneettikentän. Mutta eihän kuu lämmitä!

Pentti Huovinen

Pitkäaikaistyöttömät ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tarve

Työttömyys heikentää hyvinvointia ja lisää sairastavuutta sekä kuolleisuutta. Työsuhteen katketessa työtön jää työterveyshuollon ulkopuolelle ja hoitosuhteet katkeavat. Tässä tutkimuksessa on selvitelty pitkän työttömyysjakson jälkeen työvoimatuella työllistettyjen työttömien työkykyä ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tarvetta. Noin kolmannekselta tukityöllistetyistä havaittiin sellainen työkykyä heikentävä haitta, jonka takia suositeltiin työkykyä ylläpitävää tai parantavaa toimintaa. Pitkäaikaistyöttömän havaittiin asioivan monien viranomaisten kanssa, mutta viranomaisten keskinäinen yhteistyö on hyvin vähäistä. Työttömän työllistymiskykyä tukevan palvelun tehostamiseksi tarvitaan uudenlaisia yhteistyömuotoja.

Raija Kerätär

Suomalaisten terveydentila yhteiskunnallisen murroksen oloissa Vuosien 1986 ja 1994 elinolotutkimukset

Elinolotutkimukset vuosilta 1986 ja 1994 antavat uutta tietoa suomalaisten aikuisten terveydentilan kehityksestä, miesten ja naisten sairastavuudesta ja koetun terveyden muutoksesta koulutusryhmittäin ja työllisyyden mukaan. Erityisen mielenkiintoiseksi tarkastelun tekee suuri yhteiskunnallinen murros, talouslama ja suurtyöttömyys, joka sattuu tarkastellulle ajanjaksolle. Terveydentila ja sen väestöryhmittäiset erot ovat säilyneet melko vakaina. Koettu terveys on jopa hieman kohentunut. Koulutuksen ja työllisyyden mukaiset terveydentilan erot ovat naisilla säilyneet ennallaan, miehillä jonkin verran kaventuneet.

Eero Lahelma, Minna Huuhka, Kristiina Manderbacka, Ossi Rahkonen

Alkavan nivelreuman diagnoosi ja hoito

Nivelreuman hallinnan ensimmäinen ehto, taudin varhainen toteaminen, kysyy erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreiden valppautta ja osaamista. Tauti alkaa hitaasti viattoman tuntuisilla nivel- ja usein myös yleisoireilla. Varhaisvaiheen diagnostiikassa tärkeintä on kliininen tutkimus. Pienten nivelten tulehdukset eivät aina näy laboratoriotuloksissa, ja taudin aiheuttamat röntgenmuutokset ilmaantuvat vasta kuukausien tai vuosien kuluttua. Yleisesti pyritään niveltulehduksen entistä aktiivisempaan hoitoon jo alkuvaiheessa - tarvittaessa solunsalpaajilla. Nivelreuman lääkehoitoa tutkitaan runsaasti. Käyttökelpoisten reumalääkkeiden suppeata valikoimaa osataan jo hyödyntää entistä tehokkaammin. Tautia parantavaa hoitoa ei silti ole näköpiirissä.

Per Franzén

Koniotomia hengitysteiden hätäavauksena

Koniotomia on hyödyllinen vaihtoehto trakeostomialle sodassa ja rauhanajan joukkokatastrofeissa silloin, kun monet potilaat tarvitsevat henkeäpelastavia toimenpiteitä. Se voidaan tehdä helposti ja nopeasti tukehtumisen estämiseksi, jos kylkiasento tai nieluputki eivät riitä pitämään potilaan hengitystietä avoimena. Trakeostomia sen sijaan voi hankalissa olosuhteissa tuottaa taitavalle kirurgillekin ylivoimaisia vaikeuksia.

Yrjö H. Qvarnberg

Buspironi kehitysvammaisten ahdistuneisuuden ja aggressiivisuuden hoidossa

Kehitysvammaisten psyykkisten oireiden hoidossa kommunikaatiovaikeudet ovat yksi tärkeimmistä esteistä. Kommunikaatiovaikeudet liittyvät usein ahdistuneisuuteen ja aggressiivisuuteen, ja nämä häiriöt ovat hoitamattomina omiaan synnyttämään noidankehiä. Kehitysvammaisten psyykkisten häiriöiden hoidossa tulisi tähdätä oirespesifisempään lääkehoitoon. Kokemustemme perusteella uusi atsapironivalmiste, buspironi, tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon hoidettaessa kehitysvammaisen ahdistuneisuutta ja aggressiivisuutta. Buspironihoidon etuna on sedatiivisen vaikutuksen puuttuminen, eli se ei heikennä kehitysvammaisen kognitiivisia toimintoja.

Seija Raitasuo, Taina Rautaoja, Simo Saarijärvi

Vakuutus terveydenhuollon verorahoituksen vaihtoehtona

Jotta terveydenhuollon rahoittamisen vaihtoehdoista voidaan keskustella ja erilaisia rahoitusjärjestelmiä vertailla, tarvitaan Suomen oloihin sovellettu malli verovaroin rahoitetun terveydenhuollon vaihtoehdoksi. Tässä artikkelissa esitetään hahmotelma vakuutuspohjaisesta rahoitusmallista, kaikille pakollisesta sairausvakuutuksesta, jota hoitaisivat keskenään kilpailevat sairaskassat. Tästä sairausvakuutuksesta rahoitettaisiin koko julkinen terveydenhuolto. Kansalaiset valitsisivat sairaskassansa vapaasti mm. sairaskassamaksun suuruuden ja tarjolla olevien palvelujen perusteella. Sairausvakuutus olisi kaikissa kassoissa kattavuudeltaan sama ns. terveydenhuollon perusturva, joka määritellään vuosittain.

Kimmo Kemppainen

Tarvitaanko lakisääteistä sairausvakuutusta?

Sairausvakuutusta on viime vuosina uudistettu tuntuvasti, mutta uudistukset eivät ole onnistuneet kaikissa yksityiskohdissaan. Varsinkin sairaanhoitokorvauksien korvausosuudet ovat yhä varsin pienet. Esimerkiksi lääkärinpalkkioiden, tutkimuksen ja hoidon korvaustaksoja nostettiin viimeksi vuonna 1989. Keskimääräinen korvausosuus niissä on 35 %. Tarkistamisen tarvetta on myös sairauspäivärahajärjestelmässä.

Pekka Morri

Vanhusten suun terveydenhuolto vaatii kehittämistä

Suomalaisten vanhusten suun terveydenhuollossa on paljon puutteita, vaikka suun ja hampaiston sairaudet ovat vanhusten pitkäaikaisista vaivoista tavallisimmasta päästä. Pelkästään hammaslääkärien työllä ei ratkaista ikääntyvän väestön suun terveyden ongelmia, vaan asiaan on myös yleislääkärien kiinnitettävä huomiota ja vanhusten suun ja hampaiston sairauksien perusopetusta tulee lisätä lääkärikoulutuksessa.

Anne Nordblad, Heikki Luukinen

Antikoagulaation keskeyttäminen kirurgian ajaksi

Jatkuvaa peroraalista antikoagulanttihoitoa saavilla potilailla on tietenkin suuri vuotoriski, jos heille joudutaan tekemään kirurginen toimenpide. Yllättävän vähän tiedetään siitä, miten kauan antikoagulaatiohoidon pitää olla keskeytettynä ennen leikkausta, jotta hyytymistaso olisi turvallinen. Toisaalta potilaan pitäisi olla mahdollisimman lyhyen aikaa ilman lääkettään, jottei hän turhaan altistuisi tromboembolioille.

Tyypin II diabeteksen paras hoito

Mitä parempi diabetestasapaino, sitä vähemmän komplikaatioita. Kakkostyypin diabeteksessa hyvän tasapainon saavuttaminen onkin aika vaikeaa ensisijaisesti ylipainosta johtuvan insuliiniresistenssin vuoksi. Britanniassa on jo vuonna 1977 alkanut tutkimus, jonka yhtenä päämääränä on ollut selvittää, miten aikuistyyppisessä diabeteksessa saavutettaisiin paras tasapaino (veren glukoosipitoisuus < 6,1 mmol/l), kun pelkkä dieettihoito ei riitä.

Syklospora-ripulin hoito

Jaa että minkä ripulin? Syklospora-nimen (cyclospora) on saanut aikaisemmin "cyanobacteriumin kaltaiseksi" nimetty kokkidioidi mikrobi. Tämän mikrobin on todettu aiheuttavat pitkittynyttä ripulia ainakin Nepaliin ja Peruun matkaaville. Ripuli kestää vähintään 3 viikkoa eikä siihen ole aikaisemmin keksitty hoitoa.

Keftriaksonille resistentin pneumokokkimeningiitin hoito

Rhode Islandilla sijaitsevan Brown-yliopiston arvostetut infektiolääkärit raportoivat meningiitin empiirisen hoidon muuttamisesta resistenttien pneumokokkien takia.

Lääkärien muistokirjoitukset BMJ:n ongelmana

Britanniassa kuolee nykyään tuhatkunta lääkäriä vuodessa, ja heistä noin neljästäsadasta julkaistaan British Medical Journalin palstoilla muistokirjoitus. Määrä on enemmän kuin tuplaantunut vuodesta 1950 - ja muistokirjoituksia alkaa olla liikaa. Asiaa käsitellään lehden pääkirjoituksessa.

Lasten myrkytystapaturmissa on osattava epäillä itsetuhokäyttäytymistä

Tapaturmat ja myrkytykset ovat alle 16-vuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy. Psyykkisesti häiriintyneet lapset joutuvat tapaturmiin useammin kuin terveet. Taustalla voi olla tiedostamatonta itsetuhoisuutta. Lapset ja nuoret toteuttavat itsemurhayrityksen tavallisesti nauttimalla jotakin myrkyllistä ainetta, kuten lääkkeitä tai alkoholia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairauskertomuksista KYS:ssä vuosina 1980-90 hoidettujen 6-14-vuotiaiden lasten myrkytystapaturmat. Tavoitteena oli selvittää myrkytykseen johtaneet tekijät ja tunnistaa joukosta lasten itsemurhayritykset. Aineiston lapsista 10 %:lla myrkytyksen syy oli itsemurhayritys.

Outi Hyvönen, Hanna Ebeling, Eila Räsänen

Alaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutus proteesin käyttöön ja seuranta

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä alaraaja-amputaatiopotilaiden protetisointi ja kuntoutukseen ohjaaminen on vuodesta 1985 lähtien keskitetty KYS:n fysiatrian osastoon. Hoitokäytäntö sisältää suunnitelman potilaiden valmentamisesta leikkaukseen, kuntoutuksesta ja seurannasta sekä tähän osallistuvista ammattiryhmistä. Selvitys KYS:n kautta alaraajaproteesin saaneiden potilaiden tilanteesta ja kuntoutuksen onnistumisesta 3-4 vuotta leikkauksen jälkeen osoitti suunnitelman toteutuvan kohtalaisen hyvin. Eri ammattiryhmien johdonmukaista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen.

Olavi Airaksinen, Rolf Danner, Satu-Mari Kokko, Pekka Kovanen

Neurogeeninen rakkovaiva

Rakon neurogeenisellä toimintahäiriöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa sekä virtsarakon että virtsaputken hermotus on vaurioitunut. Vaikeimmissa vaurioissa rakon toiminta lakkaa kokonaan, lievissä vammoissa potilas ei havaitse mitään poikkeavaa. Vamman tason perusteella ei voi aina luotettavasti määritellä virtsarakon toimintahäiriön luonnetta, vaan sen selvittämiseksi tarvitaan urodynaamisia tutkimuksia. Neurogeenisten rakkovaivojen hoidossa on viime vuosina edistytty kovasti, ja kaikkia potilaita voidaan auttaa tavalla tai toisella. Toistokatetrointi on nykyään tärkein hoitomuoto.

Pekka Hellström

Suomalainen suositus endokardiittiprofylaksista

Mikrobilääkitys endokardiitin ehkäisemiseksi toimenpiteiden yhteydessä kuuluu riskiryhmien potilaiden hoitokäytäntöön. Suositukset endokardiittiprofylaksista ovat kuitenkin olleet eri maissa hyvinkin erilaisia, ja Suomessakin on julkaistu ainakin neljä erilaista suositusta 1980-luvulla. Kirjava käytäntö aiheuttaa hämmennystä ja turvattomuuden tunnetta potilaissa. Kansainvälisten suositusten yhdenmukaistuminen viime vuosina on ollut pohjana valtakunnallisen suosituksen laatimiselle Suomessa. Tämä työryhmän laatima suositus on arvioitu ja hyväksytty 17 ammatillisessa yhdistyksessä.

Jukka Lumio, Markku S. Nieminen, Heikki Peltola, Erkki Pesonen, Ville Valtonen

Potilasasiamies rohkaisee puhumaan potilaalle Ei vain mitä, vaan myös miten

Jos lääkäri selittäisi ja potilas ymmärtäisi, Jorvin sairaalan potilasasiamiehen Marja Niemisen työt olisivat vähissä. Lähes kaikkien yhteydenottojen takana on nimittäin katkos tässä kommunikaatiosuhteessa. Potilasasiamies neuvookin kiinnittämään huomiota paitsi puheen sisältöön, myös puhumisen tapaan.

Jonotusajat elektiivisiin toimenpiteisiin vuosina 1992-1993

Vuoden 1992 sairaalastapoistoilmoituksissa sairaaloiden tuli ensimmäistä kertaa ilmoittaa päivämäärä, jona päätös elektiivisestä toimenpiteestä tehtiin ja potilas asetettiin jonoon. Päivämäärä antaa mahdollisuuden seurata jonottamisaikojen vaihtelua helposti, systemaattisesti ja suhteellisen objektiivisesti. Jo ensimmäisenä vuonna tiedon kerääminen sujui hyvin ja toisena sitäkin paremmin. Pitkien jonojen ongelma näyttää rajoittuvan muutamiin toimenpiteisiin eikä näissäkään ilmene kaikissa piireissä samanlaisena. Jonottamisaikojen alueelliset erot tasaantuisivat nopeimmin, jos sairaaloiden jälkilaskutusoikeus poistettaisiin. Jonot purkautuisivat silloin luonnollisella tavalla niihin yksiköihin, joissa on kapasiteettia.

Martti Kekomäki, Miika Linna, Jouni Rasilainen, Arto Alanko