Mikä saa erikoistuvan
lääkärin suosittelemaan
koulutuspaikkaansa?
Syksyn 2019 Koulutuspaikkakyselyssä erikoistuvien lääkärien halukkuutta suositella koulutuspaikkaansa selittivät eniten oppimisen mahdollistava työkuormitus, systemaattinen koulutus ja ohjaus.
Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) yhdessä Lääkäriliiton kanssa tekemässä Koulutuspaikkakyselyssä kysytään ammatillisessa jatkokoulutuksessa olevilta lääkäreiltä koulutuksesta, ohjauksesta sekä työoloista. Lopuksi vastaajilta kysytään, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat tämänhetkistä koulutuspaikkaansa ystävälle tai kollegalle. Suositteluvastausten perusteella NLY on jakanut koulutuspaikoille 1–5 tähteä (1).
Koulutuspaikkakysely on käytännössä ainoa valtakunnallisesti saatavilla oleva tieto erikoislääkärikoulutuksen toteutumisesta koulutuspaikoissa. Vaikka kyselyssä pyydetään arvioimaan koulutuspaikkaa, on herännyt keskustelua, kuinka hyvin tulokset mittaavat koulutuksen laatua.
Selvitimme, missä määrin koulutukseen ja ohjaukseen liittyvät tekijät selittävät suositteluhalukkuutta.
Aineisto ja menetelmät
Potentiaalisen vastaajajoukon muodostivat valmistuneet ja Suomessa laillistetut lääkärit, jotka olivat aloittaneet ammatillisen jatkokoulutuksen eli yleislääketieteen erityiskoulutuksen tai erikoislääkärikoulutuksen (erikoistuvat lääkärit).
Aineisto kerättiin käyttäen Questback-sovellusta (2) kaksivaiheisesti. Henkilökohtainen vastauslinkki lähetettiin Lääkäriliiton rekisterin mukaiseen sähköpostiosoitteeseen 10 edellisen vuoden aikana valmistuneille lääketieteen lisensiaateille, jotka eivät olleet valmistuneet erikoislääkäreiksi (n = 5 757, vastauksia 956). Kahden muistutuksen jälkeen jaettiin sosiaalisen median, NLY:n ja Lääkäriliiton uutiskirjeiden sekä työnantajien kautta avointa vastauslinkkiä (vastauksia 765). Vastauksia kertyi yhteensä 1 721, joista kohderyhmää edusti 1 668. Vastaukset on julkaistu aiemmin NLY:n verkkosivuilla (1).
Kysymysten joukosta valittiin koulutusta mittaavat kysymykset, ja samaa koulutuksen osa-aluetta mittaavista kysymyksistä muodostettiin summamuuttujat kahden tutkijan käymän keskustelun pohjalta yksimielisesti. Työnohjausta ja mentorointia käsittelevät kysymykset jätettiin analyysistä pois runsaiden "en osaa sanoa"-vastausten vuoksi.
Analyysi suoritettiin käyttäen SPSS 25 -ohjelmistoa (IBM). Korrelaatiot laskettiin Spearmanin korrelaatiokertoimella. Lineaarinen regressiomalli muodostettiin yhtälöön valittujen itsenäisten muuttujien perusteella käyttäen vastausten käsittelyssä parittaista poissulkua. Riippuvana muuttujana oli henkilön halukkuus suositella koulutuspaikkaansa (0,1,2,3,4,5,6,7,8,9,10). "En osaa sanoa"-vastaukset luokiteltiin puuttuviksi. Vastaukset kaikkiin kysymyksiin saatiin 1 170 vastaajalta.
Tulokset
Vastaajien halukkuus suositella koulutuspaikkaansa on esitetty kuviossa (kuvio 1) ja taustatiedot artikkelin pdf-versiossa (Liitetaulukko 1, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 35/2021). Koulutuksen laatua mitattiin useammalla kysymyksellä (Liitekuvio 1), joissa tarkasteltiin koulutuksen eri ulottuvuuksia. Samaa ulottuvuutta mittaavista kysymyksistä muodostettiin summamuuttuja, minkä jälkeen saatoimme tarkastella vastaajien arviota saamastaan koulutuksesta seitsemän osa-alueen kautta:
1)Perehdytys
2)Konsultaatiomahdollisuudet
3)Koulutuksen systemaattisuus
4)Työn kuormitus mahdollistaa oppimisen
5)Ohjaus
6)Toimipaikkakoulutuksen laatu
7) Työpaikan ulkopuolisen koulutuksen määrä
Vastaukset koulutuksen osa-alueita mittaaviin väittämiin korreloivat positiivisesti halukkuuteen suositella koulutuspaikkaa, mutta korrelaatiokertoimissa oli eroja.
Selvitimme koulutuksen osa-alueiden painoarvoa vastaajien halukkuuteen suositella koulutuspaikkaansa rakentamalla lineaarisen regressiomallin, jossa suositteluhalukkuus oli selitettävänä muuttujana ja vastaukset koulutuksen osa-alueita mittaaviin kysymyksiin selittävinä muuttujina. Malli selitti (R2) 66,2 % suositteluhalukkuudesta (taulukko 1). Vaikka kysymys: “Kuinka todennäköisesti suosittelisit tämänhetkistä koulutuspaikkaasi ystävälle tai kollegalle?" ei suoraan pyytänyt tekemään arviota saadun koulutuksen laadusta, vaikuttaa siltä, että vastaajat painottivat tätä suuresti vastatessaan.
Pohdinta
Tärkein yksittäinen selittävä tekijä halukkuudelle suositella koulutuspaikkaa oli vastaajan arvio siitä, että työn kuormittavuus mahdollistaa oppimisen (taulukko 1). Erikoislääkärikoulutuksessa kehittymisestä iso osa tapahtuu työssä oppien, ja se edellyttää mahdollisuutta työajan puitteissa etsiä vastauksia kohdattuihin ongelmiin. Opitun siirtyminen pitkäkestoiseen muistiin vaatii myös keskittynyttä uuden tiedon käsittelyä työmuistissa ollakseen tehokasta (3,4). Liian kuormittavassa koulutuspaikassa kumpaankaan ei ole resursseja.
Systemaattinen ote koulutuksen toteuttamiseen nousi mallissa toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi koulutuspaikan arvioinnissa. Tällä osa-alueella oli vastausten perusteella myös eniten parantamisen varaa. Yli puolet vastaajista oli eri mieltä väittämistä, että vastaajalle olisi määritelty osaamistavoitteet koulutuspaikassa aloittaessaan tai että hän saisi säännöllisesti palautetta toiminnastaan (1).
Tutkimus huippuammattilaiseksi kehittymistä tukevista tekijöistä korostaa järjestelmällisen harjoittelun ja siitä saadun säännöllisen palautteen tärkeyttä edistymisen edellytyksenä (6). Toive koulutuksen järjestelmällisyyden lisääntymisestä nousi vahvasti esiin myös Koulutuspaikkakyselyn avoimissa kysymyksissä (julkaisematon havainto). Oppimistavoitteiden määrittely, systemaattinen ohjaus sekä järjestelmällinen arviointi ovat osaamisperustaisen koulutuksen tunnusmerkkejä, ja erikoislääkärikoulutuksen uudistus toivottavasti näkyy systemaattisuuden lisääntymisenä koulutuksessa (7).
Seuraavina suositteluun vaikuttavina tekijöinä tulivat arviot ohjauksen saatavuudesta käytännön tilanteissa, konsultaatiomahdollisuuksista sekä perehdytyksestä. Näiden tekijöiden asianmukaista järjestämistä voi pitää minimivaatimuksina potilasturvallisen erikoislääkärikoulutuksen toteutumiselle (8,9). Hiukan yllättäen työpaikan ulkopuolisten koulutusten saatavuus ja toimipaikkakoulutuksen laatu saivat pienemmän, vaikkakin merkitsevän painoarvon mallissamme.
Tuloksia arvioidessa tulee huomioida muutama piirre tutkimusasetelmassa. Ensinnäkin tutkimukset osoittavat, että oppijan arvio omasta oppimisestaan ja saamastaan opetuksesta ei ole yhtä luotettava kuin todellisen oppimisen testaaminen (10,11). Toiseksi käsittelimme yhtenä joukkona kyselyyn vastannutta eri erikoisalojen ja erikoistumisen vaiheessa olevien vastaajien kirjoa. Vastaajajoukon edustavuuden arvioiminen on vaikeaa, sillä erikoisalakohtaista tilastoa opinto-oikeuksien määristä yliopistoittain ei ole avoimesti saatavilla. Viimeisenä ja tärkeimpänä, vaikka havaitsemamme riippuvuussuhteet ovat järkeenkäypiä, on tarkastelu tilastollinen ja päätelmiä syy-seuraussuhteista tulee tehdä varoen.
Koulutuksen laatu näkyy lopulta hoidon laadussa (12). Olipa ensisijainen syy koulutuspaikan kehittämiseen potilasturvallisuuden parantaminen tai työvoiman rekrytointi, tuloksemme tarjoavat koulutusta kehittäville työpaikoille tietoa, mitä tekijöitä erikoistuvat lääkärit arvostavat koulutuspaikassa.
Iivo Hetemäki: NLY:n valtuuskunnan varajäsen, Duodecimin koulutusvaliokunnan jäsen, Duodecimin valtuuskunnan jäsen.
Peppiina Saastamoinen: Ei sidonnaisuuksia.
Sami Heistaro: Pro Medico ry, hallituksen jäsen (–2019), työsuhde.
Sara Kaartinen: NLY:n hallituksen jäsen, Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen, Lääkäriliiton Helsingin alueen professiovaliokunnan pj.
- 1
- Koulutuspaikkakysely 2019. https://www.nly.fi/koulutuspaikkakysely/tulokset2019/.
- 2
- https://www.questback.com/fi/
- 3
- Leppink J, van den Heuvel A. The evolution of cognitive load theory and its application to medical education. Perspect Med Educ 2015;4:119–27.
- 4
- Van Hoof TJ, Doyle TJ. Learning science as a potential new source of understanding and improvement for continuing education and continuing professional development. Med Teach 2018;40:880–5.
- 5
- Opetus- ja koulutussanasto (Oksa). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:22.
- 6
- Ericsson KA. Acquisition and maintenance of medical expertise: a perspective from the expert-performance approach with deliberate practice. Acad Med 2015;90:1471–86.
- 7
- Niemi-Murola L, Toivonen A, Laine MK, Helin-Salmivaara A. Osaamisperustainen matka erikoislääkäriksi – miten rakennamme tien päämäärään? Duodecim 2021;137:333–5.
- 8
- Aiken CE, Aiken AR, Park H, Brockelsby JC, Prentice A. Factors associated with adverse clinical outcomes among obstetrics trainees. Med Educ 2015;49:674–83.
- 9
- Farnan JM, Petty LA, Georgitis E ym. A systematic review: the effect of clinical supervision on patient and residency education outcomes. Acad Med 2012;87:428–42.
- 10
- Braga M, Paccagnella M, Pellizzari M. Evaluating students’ evaluations of professors. Economics of Education Review 2014;41(C):71–88.
- 11
- Deslauriers L, McCarty LS, Miller K, Callaghan K, Kestin G. Measuring actual learning versus feeling of learning in response to being actively engaged in the classroom. Proc Natl Acad Sci U S A 2019;116:19251–7.
- 12
- Hetemäki I. Koulutuksen laatu näkyy hoidon laadussa. Suom Lääkäril 2020;75:28–9.
The most important factors in the willingness of doctors in post-graduate medical education to recommend their training places
Background The transition to competency based post-graduate medical education (PGME) highlights the importance of measuring the quality of PGME which has rarely been studied in Finland.
Methods The Finnish Junior Doctors’ Association and the Finnish Medical Association (FMA) conducted a survey among doctors in PGME in autumn 2019 and received 1668 replies (approximately one fourth of possible respondents). The survey included items on guidance, education, and working conditions after which respondents rated their willingness to recommend their training place. This study examined to what extent the educational factors explained the respondents’ willingness to recommend.
Results Two thirds (66.2%) of the willingness to recommend was explained by factors related to guidance and education. The most important factor was a workload that enables learning, followed by systematic education and supervision.
Conclusions This study shows that doctors in PGME emphasize the importance of educational factors in their willingness to recommend their training places.
