Provosoitu surumielisyys ennakoi masennuksen uusiutumista

Mikä ennakoi uutta masennusjaksoa, jos potilas on toipunut entisestä täysin? Tätä pyrittiin tutkimaan masennuksesta lääkehoidolla tai kognitiivisella psykoterapialla hoidetuilla ja toipuneilla potilailla (n = 99). Toipuneiksi katsottiin potilaat, jotka eivät täyttäneet masennushäiriön kriteerejä, mutta heillä saattoi esiintyä lievää psyykkistä oireilua. Ennakoivana tekijänä käytettiin provosoitua surumielisyyden tunnetta, joka saatiin aikaiseksi soittamalla surumielistä musiikkia ja pyytämällä potilaita muistelemaan jotain surullista tapahtumaa. Lääkehoidolla toipuneet raportoivat suurempaa surumielisyyden lisäystä kuin psykoterapialla hoidetut. Huomattava surumielisyyden lisääntyminen ennakoi nopeampaa uudelleen sairastumista. Surumielisten ryhmästä sairastui 18 kk:n seurannan aikana 69 %, mutta lievää tai olematonta surumielisyyden lisääntymistä kokeneista vain 30 %. Tutkimus vihjaa, että kognitiivisen psykoterapian keinoin voidaan ehkäistä masennuksen uusimista

Raimo K. R. Salokangas

Ryhmän C persoonallisuushäiriö ei ole pysyvä diagnoosi masennuspotilailla

Persoonallisuushäiriöiden hoito koetaan usein ongelmalliseksi ja vaikeaksi. Persoonallisuushäiriödiagnoosin on yleensä ajateltu olevan pysyvä, mutta kansainvälisten tutkimusten mukaan näin ei ehkä kuitenkaan ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida masennuspotilailla persoonallisuushäiriödiagnoosin pysyvyyttä.

Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Kaisa Haatainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka

Farmakologisen synnytyskivun lievityksen vaikutukset vastasyntyneeseen

Lähes kaikki synnytyskivun lievityksessä käytettävät lääkkeet kulkeutuvat jossain määrin istukan läpi.

Eeva Nikkola, Vineta Fellman

Reisiluun kaulan murtumien nykyhoito

Reisiluun kaulan murtuma on tavallinen kirurgisia ja ortopedisiä päivystysyksikköjä kuormittava vamma.

Antti Eskelinen, Pekka Paavolainen, Jarmo Vuorinen, Ville Remes

Ménièren taudin diagnosointi ja hoito terveyskeskuksessa

Ménièren taudin diagnostiikassa anamneesi on ylivoimaisesti tärkein, eikä mikään yksittäinen tutkimustulos tai laboratoriolöydös ole taudin kannalta diagnostinen.

Jouko Kotimäki

LEIKO-prosessi ja perinteinen preoperatiivinen prosessi vertailussa

Hyvinkään sairaalassa alkoi vuonna 2000 LEIKO (leikkaukseen kotoa) -toiminta. Tutkimuksen tarkoituksena oli seurata Hyvinkään sairaalassa henkilökunnan kirurgisiin potilaisiin kohdistamaa aikaa ja verrata kahta eri preoperatiivista prosessia, perinteistä osaston kautta tapahtuvaa ja LEIKO-prosessia.

Ulla Keränen, Jaana Keränen, Ville Wäänänen

Yleissairaalapsykiatrisen osastohoidon evaluointi

Tutkimuksen tavoitteena oli evaluoida yleissairaalapsykiatrisen osastohoidon vaikuttavuutta potilaiden omien arvioiden perusteella ja selvittää, mihin potilasryhmiin hoito tehoaa parhaiten.

Raimo Lappalainen, Piia Pulkkinen, Martti T. Tuomisto

Prosessiajattelu mielenterveystyön kehittämisessä ja johtamisessa

Informaatio-ohjauksen keinoin toteutettu mielenterveystyön ja -palveluiden kehittäminen ei ole osoittautunut riittävän tuloksekkaaksi.

Antero Lassila

Hormonihoito ja osteoporoosilääke iäkkäillä naisilla

Valtaosa naisten osteoporoosin aiheuttamista murtumista sattuu yli 65-vuotiaille. Tämän ikäryhmän luuaineenvaihduntaa on huonosti tutkittu, sillä kiinnostus on kohdistunut 50-60-vuotiaisiin. Tässä tutkimuksessa verrattiin kahta eri tavoin luuta vahvistavaa hoitoa 65-vuotiaiden ikäryhmässä. I vaihe oli satunnaistettu, prospektiivinen kaksoissokkotutkimus, jossa verrattiin 2 vuoden ajan käytetyn estrogeeni-progestiinihoidon ja alendronaatin vaikutusta yksin tai yhdessä luuntiheyteen ja aineenvaihduntaan sekä eri terveysparametreihin 65-80-vuotiailla naisilla (n = 90), joilla oli todettu osteoporoosi ja jotka jo ikänsä vuoksi kuuluivat sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään. Selvitimme hoidon vaikutusta suun terveyteen sekä verisuonitautien riskitekijöihin. II vaiheessa väestöpohjaisessa kohorttitutkimuksessa selvitettiin estrogeenin vaikutusta iäkkäiden naisten elämänlaatuun.

Sirpa Eviö

Aivojen sisäsyntyisellä rytmillä voi olla tärkeä merkitys muistiprosessin kehittymisessä

Väitöstyössä selvitettiin kehittyvässä hippokampuksessa ilmenevän sisäsyntyisen hermoverkkoaktiivisuuden syntymekanismi. Hippokampus eli aivoturso on aivokuoren alue, joka osallistuu aikuisella pitkäkestoisen muistin tallentamiseen. Jo 1980-luvulta lähtien on tiedetty, että varhaisessa yksilönkehityksen vaiheessa hippokampus tuottaa aistiärsykkeistä riippumatonta sisäsyntyistä hermoverkkoaktiivisuutta. Tällainen aktiivisuus ilmenee samanaikaisesti useissa hermosoluissa jättiläismäisinä depolaroivina kalvopotentiaaleina. Sen on ajateltu vaikuttavan hermosolukytkentöjen muodostumiseen ja häviävän yksilönkehityksen aikana.

Sampsa Sipilä

Lisäkivesten geenitutkimuksella kohti uutta miesten ehkäisymenetelmää

Kivesten tuottamat siittiöt kulkeutuvat viejätiehyiden kautta lisäkivekseen. Lisäkivekseen saapuvat siittiöt eivät vielä pysty hedelmöittämään munasolua ja myös niiden liikkumiskyky on puutteellinen. Lisäkiveksen tehtävänä on jatkaa siittiöiden kypsymistä hedelmöityskykyisiksi ja huolehtia kypsien siittiöiden varastoimisesta. Vielä ei tiedetä, mitkä geenit ovat välttämättömiä lisäkiveksen toiminnalle.

Jenni Jalkanen

Lääkehoidon tulokset parantuneet lastenreumassa

Yleisimmin lastenreuman hoidossa käytetty peruslääke on metotreksaatti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metotreksaatin aiheuttamien maksavaurioiden yleisyyttä lastenreumaa sairastavilla potilailla. Potilailta, jotka olivat saaneet hoitoa yli kolmen vuoden ajan tai joiden verikokeissa oli merkkejä maksan toimintahäiriöstä, otettiin maksan koepala mikroskooppitutkimukseen. Pientä viikkoannosta, alle 20 mg/m2, saaneilla lapsilla ei todettu muutoksia mikroskooppitutkimuksessa. Isompaa annosta saaneilla potilailla muutokset olivat lieviä. Metotreksaatti ei aiheuta pienin annoksin maksamuutoksia ja isompia annoksia käytettäessä mahdollisesti syntyvät muutokset näyttävät olevan korjautuvia.

Jarkko Haapasaari

Ihminen "kuulee" myös silmillään

Ihminen havaitsee puhetta sekä nähdyn että kuullun aisti-informaation perusteella: niin puheäänellä kuin puheeseen liittyvillä kasvojen liikkeilläkin on merkitystä puheeseen sisältyvän viestin välittämisessä. Tarkkaavaisuus säätelee kaiken aisti-informaation käsittelyä aivoissa ja mahdollistaa keskittymisen oleellisiin ärsykkeisiin.

Johanna Pekkola

Miessukuhormonireseptorin toiminta geenien luennan säätelyssä

Miessukuhormonit saavat aikaan miehisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisen ja ne liittyvät vahvasti sekä normaaliin että pahanlaatuiseen eturauhasen kasvuun. Kaikkien eturauhassyöpien kasvu on aluksi androgeeniriippuvaista ja niiden kasvua voidaan hillitä androgeenivaikutusta salpaamalla käyttämällä androgeenien synteettisiä vastavaikuttajia, antiandrogeeneja. Valitettavasti antiandrogeenien vaikutus yleensä heikkenee ja häviää ajan myötä eikä syytä tähän ilmiöön tunneta. Androgeenireseptori on geenien luentaa säätelevä transkriptiotekijä, joka tunnistaa ja sitoutuu kohdegeeniensä säätelyalueille perimässä, kun miessukuhormonia on tarjolla. Vaikka reseptorin aminohappojärjestys selvitettiin jo yli 15 vuotta sitten, sen vaikutusmekanismien yksityiskohtia, erityisesti antiandrogeenien toimintamekanismeja, ei vielä tunneta kunnolla. Tuoreiden tutkimusten mukaan jotta androgeenit voivat säädellä kohdekudostensa geenien luentaa, tarvitaan androgeenireseptorin ja miessukuhormonin lisäksi useita muita proteiineja, ns. koregulaattoreita.

Zhigang Kang

Farmakologinen esialtistus sepelvaltimoiden ohitusleikkauksissa

Farmakologinen esialtistus (pharmacological preconditioning, PPC) on osoittautunut potentiaaliseksi mahdollisuudeksi parantaa sydämen suojausta sydänleikkauksen aikana. Tätä aihetta käsittelevät tutkimukset ovat kuitenkin harvinaisia ja perustuvat pääasiassa koe-eläimillä tehtyihin tutkimuksiin. Tässä työssä tutkittiin sydämen suojausta ja yleistä leikkaukseen liittyvää tulehdusreaktiota käyttäen diatsoksidia, isofluraania ja bradykiniiniä elektiivisillä sepelvaltimo-ohitusleikkauspotilailla.

Xin Wang

Pitkäaikainen PUVA-hoito lisää melanooman vaaraa

Vaikeiden tulehduksellisten ihosairauksien hoidossa joudutaan käyttämään elimistön puolustusjärjestelmään vaikuttavia hoitoja ja lääkkeitä. Näitä hoitomuotoja ovat mm. PUVA-hoito sekä siklosporiinilääkitys. Nämä hoidot ovat tehokkaita, mutta puolustusjärjestelmään vaikuttavina hoitoina niihin voi pitkällä aikavälillä liittyä lisääntynyt syöpäriski. Syövän kehittyminen on monimutkainen, useita vuosia kestävä tapahtumasarja. Mahdolliset pitkäaikaissivuvaikutukset eivät ole olleet tiedossa hoitoja aloitettaessa, ja epidemiologiset pitkäaikaistutkimukset ovat ainoa tapa saada uutta tietoa eri hoitomuotojen mahdollisesta syöpäriskistä.

Liisa Väkevä

Lähes puolet aikuisista helsinkiläisistä on herkistynyt jollekin yleiselle allergeenille

Astmaa sairastaa Suomessa 6-7 % aikuisista ja sairaus on yleistynyt. Allergiataipumus on aikuisilla myös lisääntynyt: 47 % helsinkiläisistä on ihopistokokeiden perusteella herkistyneitä yleisille allergiaa aiheuttaville tekijöille. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen esiintyvyys, 3-4 %, on puolestaan pienentynyt aiempaan nähden, toisaalta vain 19 % tähän viittaavia oireita ilmoittaneista oli saanut diagnoosin.

Paula Pallasaho

Syljen laatu vaikuttaa huuliherpesalttiuteen Hannamari Välimaa

Yksilöllinen alttius toistuvalle herpes simplex -viruksen (HSV) aiheuttamalle huuliherpekselle vaihtelee paljon. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin, mitkä immuunipuolustuksen tekijät voisivat selittää tätä vaihtelua. Tutkimuksessa todettiin ihmisillä olevan syljessä HSV-infektiota estäviä tekijöitä erilaisia määriä. Lisäksi havaittiin, että alttiuteen vaikuttaa HSV:llä aktivoitujen T-auttajasolujen erittämien viestimolekyylien laatu.

Terapia peittoaa unilääkkeet ikääntyneillä

Ikäihmiset käyttävät paljon unilääkkeitä, joista on heikosti näyttöä mutta runsaasti erilaisia haittavaikutuksia. Norjalaistutkimuksessa satunnaistetiin unihäiriöistä kärsiviä, keskimäärin 61-vuotiaita kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen sai kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) (n = 18), toinen tsopiklonia (n = 16) ja kolmas lumetta (n = 12) kuuden viikon ajan. Potilaita seurattiin aktiivihoitoryhmissä puoli vuotta. CBT sisälsi mm. koulutusta ja neuvontaa unihygieniasta, kognitiivista terapiaa sekä rentoutustekniikoiden harjoittelua. CBT toistui viikottain noin tunnin ajan kuuden viikon ajan. CBT-hoito johti parempaan unen laatuun ja hoitoa saaneet olivat vähemmän hereillä yöllä. Sekä lyhyt- että pitkäaikaistulokset erosivat merkitsevästi kahdesta muusta ryhmästä. Kokonaisnukkumisaika oli sama kaikilla ryhmillä. Tsopiklonin käyttäjät eivät eronneet lumeen käyttäjistä. Tutkimus on pieni, mutta lupaava. Kuuden kerran hoito voisi olla toteutettavissa myös muissa konteksteissa, mutta kognitiivinen terapia vaatii oman asiantuntemuksensa.

Kaisu Pitkälä

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen komplikaatiot

Englannissa seurattiin 41 sydänkeskuksessa sepelvaltimoiden varjoainekuvausten komplikaatioita kuukausittain koko 1990-luvun ajan. Toimenpiteitä tehtiin keskuksissa yli 210 000 aikuispotilaalle ja merkittäviä komplikaatioita ilmeni 0,7 %:lle. Yleisimpiä komplikaatioita olivat erilaiset rytmihäiriöt ja punktiokohdan merkittävät vuodot. Kuolemaan johtavia komplikaatioita ilmeni 0,07 %:lle potilaista ja aivoverenkiertohäiriöitä ilmaantui saman verran. Komplikaatiot vähenivät selvästi koko 1990-luvun ajan. Keskuksen koko ei vaikuttanut komplikaatioiden määrään. Suomessa ei ole valitettavasti tehty vastaavaa seurantaa, mutta oletettavasti komplikaatioiden esiintyminen on meilläkin samaa tasoa.

Juhani Airaksinen