Inhalaatiosteroidien verisuonivaikutukset astmassa moninaisia

nInhalaatiosteroidien vaikutukset eivät perinteisen käsityksen vastaisesti kohdistu pelkästään keuhkoputkien limakalvoihin ja siellä oleviin soluihin ja bronkiaaliseen hyperreaktiviteettiin. Vaikutuksia on myös inflammaation aiheuttamaan hyperperfuusioon, permeabiliteettiin, limakalvoturvotukseen ja mm. uusien suonien syntyyn. Perusta vaikutuksille on osin kohdegeenien kautta välittyvää, osin muuta kautta. Nämä vaikutukset ovat hyvin sopusoinnussa jo aiemmin tiedettyjen limakalvovaikutusten kanssa ja saattavat osin selittää myös sitä, miksi inhalaatiosteroidin ja keuhkoputkia laajentavan lääkkeen yhteisvaikutus on toisinaan varsin hyvä. Asiasta löytyy tuore hyvä katsaus, josta voi täydentää tietämystään.

Hannu Puolijoki

Kuinka Vauvan neurologinen arviointi -menetelmä Vane pystyy ennustamaan pienten keskosten neurokognitiivista kehitystä?

Vane on imeväisikäisen kehitysseurantamenetelmä. Sen ennusteellisesta arvosta ei ole tarkkaa tietoa. Selvitimme menetelmän kykyä ennustaa keskosten poikkeavaa neurokognitiivista kehitystä (CP-vammaa tai viivästynyttä kognitiivista kehitystä).

Kirsi Mustonen, Elina Hermanson, Matti Koivu, Vineta Fellman, Lennart von Wendt

Imeväisikäisten lasten kehityspoikkeavuuksien seulonta neuvolassa

Pienen lapsen kehityksessä on aina syytä ottaa huomioon kokonaisuus, eikä kiinnittää huomiota pelkästään poikkeaviin osa-alueisiin.

Kirsi Mustonen, Elina Hermanson, Lennart von Wendt

Nuorten rikoksentekijöiden mielenterveys ja psykiatrisen hoidon tarve

Rikoskäyttäytymiseen liittyy nuorilla runsaasti psykiatrisia oireita, usein kognitiivisten kykyjen heikkoutta ja eräitä spesifisiä häiriöitä, kuten käytöshäiriö, ADHD, masennus, traumaperäinen stressihäiriö ja päihdehäiriöt.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Kaivosoja, Minna Ritakallio

Maksakasvain, joka parani kortikosteroidilla

Veren eosinofiliaa voi esiintyä reaktiivisena allergisissa sairauksissa, parasiittitaudeissa, erilaisissa ihosairauksissa, suolistosairauksissa, sidekudossairauksissa, vaskuliiteissa ja lääkeainereaktioissa, mutta myös syöpäsairauksissa kuten pahanlaatuisissa veritaudeissa.

Sakari Kakko, Timo Siitonen, Ulla Piippo, Ylermi Soini, Eeva-Riitta Savolainen, Pirjo Koistinen

Lääkärien terapeuttiset asenteet sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden, erityisesti ylipainon ja tupakoinnin, hoitoon

Aikaisempi suotuisa kehitys sydän- ja verisuonitautien keskeisissä vaaratekijöissä, tupakoinnissa ja seerumin kolesterolitasossa, on pysähtynyt väestötasolla uuden FINRISKI-tutkimuksen mukaan. Tämän avoterveydenhuollossa toimiville lääkäreille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli selvittää suhtautumista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, erityisesti ylipainoon ja tupakointiin.

Juha Hartikainen, Leo Niskanen, Pekka Saloranta, Juhani Rämö, Outi Virtanen

Ylilääkärit toivovat esimiehiltään parempaa johtamista

Kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa tuloksellisen, tehokkaan ja vaikuttavan sekä toimintakykyisen palvelujärjestelmän edellytyksenä pidetään, että toiminta ja sen johtaminen uudistuvat. Johtamisessa korostuvat järjestelmien ja organisaatioiden ohella moniammatillisen asiantuntijatyön ja osaamisen johtaminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Elina Viitanen, Tiina Tampsi-Jarvala, Juhani Lehto

Ikääntyvien influenssarokotuskattavuus Euroopassa

Influenssarokotuksia suositellaan lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja ikääntyville henkilöille kaikissa Euroopan maissa.

Satu Rapola

Onko C- ja E-vitamiineilla vaikutusta hengitystietulehduksiin?

Väitöskirjan ensimmäisessä osuudessa tarkastellaan alkuperäistutkimuksia, joissa oli selvitetty C-vitamiinin vaikutusta flunssan esiintymiseen ja kestoon. Päätelmänä on, että C-vitamiinin lisäannosten säännöllinen käyttö ei ehkäise flunssaa länsimaisessa väestössä. C-vitamiinin lisäannokset saattavat kuitenkin vähentää flunssan esiintymistä sellaisilla henkilöillä, jotka ovat fyysisesti erityisen rasitettuja, ja sellaisilla, jotka saavat ravinnostaan poikkeuksellisen vähän C-vitamiinia. Suurina annoksina C-vitamiini on johdonmukaisesti lyhentänyt flunssan kestoa ja oireiden voimakkuutta. Tämä osoittaa, että C-vitamiinilla on biologista vaikutusta flunssaan. Teho on kuitenkin ollut varsin pieni ja sen merkityksen arviointi edellyttää lisätutkimuksia.

Harri Hemilä

Lisähappi ei vähennä leikkauksen jälkeistä pahoinvointia

Leikkauksen jälkeinen pahoinvointi on ongelma monelle potilaalle, vaikka sen ehkäisyyn on kehitetty uusia lääkkeitä. Sen lisäksi että, että pahoinvointi ja oksentelu ovat potilaalle epämiellyttäviä, ne voivat haitata leikkauksesta toipumista ja lisätä hoitoon liittyviä kustannuksia.

Sinikka Purhonen

Lonkkamurtuma heikentää vanhuksen elämänlaatua

Reisiluun yläosan murtuma on merkittävin osteoporoosin komplikaatio vanhuksilla kaatumisen vuoksi. Osteoporoosin tutkimiseen ei ole käytettävissä erityistä laboratoriotutkimusta. Väitöstutkimuksessa selvitettiin yleisesti käytössä olevien luun aineenvaihduntaa kuvaavien laboratoriotutkimusten tuloksia terveillä 40-86-vuotiailla naisilla. Sekä luun muodostusta että hajoamista kuvaavat entsyymitasot nousivat iän myötä. Sen sijaan erityisesti vanhuksilla seerumin D-vitamiini- ja hormonipitoisuus pienenivät. Ainoastaan seerumin kalsiumpitoisuudella ei todettu merkittävää ikään liittyvää vastaavuutta.

Reeta Willig

Solukalvon varautuneiden lipidien ja makromolekyylien vuorovaikutus

Solukalvo muodostuu lipidikaksoiskalvosta, jossa on lipidien lisäksi proteiineja sekä sokerirakenteita. Lipidien koostumus soluissa on tarkasti säädelty, ja erilaisia lipidejä tiedetään soluissa olevan yli 1 000. Kalvon perusominaisuuksia ovat dynaamisuus ja toisaalta järjestäytyminen lipidien ja proteiinien ominaisuuksien mukaisesti. Solukalvot ovat herkkiä niin fysikaalisille kuin kemiallisillekin tekijöille ja ovatkin siksi erityisen sopivia välittäjiä biologisille prosesseille.

Matti Säily

Kohdunkaulakanavan typpioksidi, uusi synnytyksen ajoituksen merkkiaine

Suomessa noin 5 % raskauksista päättyy keskossynnytykseen (< 37 raskausviikkoa). Keskosuus on suurin yksittäinen lapsen terveyttä uhkaava tekijä, ja vaikeimpia ongelmat ovat hyvin ennenaikaisissa synnytyksissä (< 32 raskausviikkoa). Yliaikaisia (2 viikkoa lasketun ajan) on 2-4 % synnytyksistä, ja myös näiden lasten sairastuvuus on selvästi suurempi kuin täysaikaisten. Synnytyksen ajoitushäiriöiden syitä ei tunneta, mutta ne voivat liittyä kohdunkaulakanavan pehmentymiseen ja avautumiseen, jotka ovat monimutkaisesti ja hyvin tarkasti hormonaalisesti säädeltyjä tapahtumia.

Mervi Väisänen-Tommiska

Verkkaista epidemian selvitystä

Kliinikon mielestä mikrobiologinen diagnostiikka on usein epäkäytännöllisen hidasta. Tuskin kuitenkaan ihan niin hidasta kuin tässä tapauksessa. Ns. Ateenan rutto tappoi noin vuonna 430 eKr. silloisen mahtivaltion asujaimistosta noin kolmanneksen. Historioitsijat ja lääketieteilijät ovat turhaan etsineet diagnoosia, mutta nyt kreikkalaiset päättivät soveltaa modernia DNA-teknologiaa. He kaivoivat silloisesta joukkohaudasta hampaita, ja niiden juurista etsittiin ruton, pilkkukuumeen, pernaruton, tubin, lehmänrokon, kissanraapimataudin ja lavantaudin aiheuttajien DNA:ta. Ja mitä löytyi - Salmonella typhin DNA-pätkiä. Eli vitsaus oli lavantautia. Kliinikot, jotka lukevat tarkasti Thukydideen kuvauksia oireista, voivat vielä epäillä näytevastauksen kliinistä relevanssia. Hyvä kuitenkin, että vastaus julkaistiin kiireellisenä netissä jo ennen painetun numeron ilmestymistä. Olihan epidemian alkamisesta kulunut lähes 2 500 vuotta.

Heikki Arvilommi

Bronkiektasioissa harvoin nontuberkuloottinen mykobakteeri

Britit tutkivat prospektiivisesti 100:n muuta kuin kystistä fibroosia sairastavan bronkiektasiapotilaan yskösten mykobakteerilöydökset selvittääkseen, löytyykö paljon nontuberkuloottisia basilleja (NMT). Frekvenssiksi tuli vain 2 %. Toisessa analyysissä selvitettiin 11 vuoden ajalta 70 mykobakteeripotilaan löydökset: useita ysköspesäkkeitä ja bronkiektasioita oli 25:llä, yksittäinen pesäke ja ektasioita 23:lla, 22:lla oli pesäkkeitä mutta ei bronkiektasioita. Keskeinen löydetty kanta oli Mycobacterium avium -kompleksi, ja bronkiektasiat saattavat altistaa sille - mutta voi myös olla, että tähän infektioon liittyy jo alkuvaiheessa bronkiektasioiden muodostumista. Joka tapauksessa NMT-infektio on melko harvinainen bronkiektasiataudissa.

Hannu Puolijoki

Diabetes lisää etenkin naisten sepelvaltimotautiriskiä

Diabetes suurentaa valtimotautiperäisen kuoleman riskiä ainakin 100 % verrattuna ei-diabeetikoihin, joiden muu riskiprofiili on sama. Viime vuosikymmenen aikana raportoitiin kahdesti, että riski kohdistuu etenkin naisiin.

Robert Paul

Puudutusvoiteen käytöstä ei ole hyötyä fotodynaamisessa hoidossa

Fotodynaaminen hoito (PDT) on yleistynyt muutaman viime vuoden aikana premalignien ihomuutosten hoidossa. Erityisesti laaja-alaisten aurinkokeratoosien ja Bowenin taudin eli epidermikseen rajoittuvan okasolusyövän hoidossa fotodynaaminen hoito on ollut odotettu apu.

Sirkku Peltonen

Mielialalääkkeet voivat vahingoittaa sikiön keuhkoja

Masennusta esiintyy raskaana olevista naisista lähes 10 %:lla. Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat länsimaissa tavallisia masennuslääkkeitä. Niillä ei ole todettu teratogeenisia ominaisuuksia, joten niiden raskaudenaikaista käyttöä ei ole osattu erityisemmin varoa.

Pertti Kirkinen

Avioriita haavoittaa niin psyykkisesti kuin fyysisestikin

Epidemiologinen tutkimus puhuu sen puolesta, että avioliitto suojaa monilta sairauksilta, mutta aviopuolisoiden ristiriidat ovat riski terveydelle. Mm. masennus on onnettomissa avioliitoissa monin verroin yleisempää kuin onnellisissa, samoin avioliittoon liittyvä stressi heikentää oleellisesti sydänsairauden ennustetta. Välittäväksi mekanismiksi on ehdotettu proinflammatorisia sytokiineja, ja niiden yhteyttä aviopuolisoiden suhteeseen tutkittiin laboratorio-olosuhteissa.

Raimo K.R. Salokangas

Magneettistimulaatio vaikeaan masennukseen

Vaikka suuri osa masennuspotilaista reagoi hyvin lääkehoitoon ja psykoterapiaan, mutta osa jää oireisiksi eivätkä useatkaan hoitointerventiot tuota tulosta. Transkraniaalisesta magneettistimulaatiosta (TMS) on etsitty apua näiden vaikeasti sairaiden masennuspotilaiden hoitoon. Australialaistutkimuksessa sitä annettiin kaksoissokkoasetelmassa peräkkäin molemmille puolille päätä, ja tulokset olivat varsin vakuuttavia. Päivittäisen TMS-intervention saaneista 25 terapiaresistentistä masennuspotilaasta 36 % toipui kuuden viikon kokeen aikana, kun 25 lumehoitoa saaneesta kukaan ei toipunut. Ohimenevä päänsärky ja pahoinvoinnin tunne olivat ainoita sivuvaikutuksia. Tulos on niin merkittävä, että TMS olisi syytä ottaa käyttöön myös meillä terapiaresistentin masennuksen hoidossa.

Raimo K.R. Salokangas