Vartijaimusolmukkeiden poisto rintasyövän hoidossa

Kainalon tyhjennys imusolmukkeista on rintasyöpäleikkaukseen liittyvä rutiinitoimenpide, johon kuitenkin saattaa liittyä haittoja, kuten yläraajan turvotustaipumusta tai hermovaurioita. Tiedot uudesta, tavanomaista säästävämmästä kainalon leikkaustekniikasta, ns. vartijaimusolmukkeiden poistosta, ovatkin saaneet runsaasti palstatilaa. Vartijaimusolmukkeilla tarkoitetaan niitä imusolmukkeita, joihin kasvaimesta tuleva lymfa ensimmäiseksi kulkeutuu. Ne voidaan tunnistaa leikkauksessa pienellä gammailmaisimella sen jälkeen, kun ensin kasvaimeen tai sen ympäristöön on ruiskutettu radioaktiivista teknetiumia. Teknetiumin asemesta tai sen lisäksi voidaan käyttää siniväriä.

Heikki Joensuu

IDOa, ettei äiti hylji

Miksi äiti ei hylji vierasta kudosta olevaa sikiötä kuten siirrettyä munuaista tai sydäntä? Vanhat, ei kovin vakuuttavat selitykset tukeutuvat joko istukan tarjoamaan anatomiseen esteeseen tai äidin immunologiseen toleranssiin. Uutta ideaa tai oikeastaan IDOa tarjoaa tutkimus, jossa esitetään selitykseksi sikiön trofoblastisolujen erittämää entsyymiä.

Heikki Arvilommi

Aberrantti krypta - mikä se on?

Paksusuolistamme löytyy valitettavan usein aberrantteja kryptia, jotka voivat olla paksusuolen adenooman ja syövän lähtökohtia, varoittaa tuore japanilainen tutkimus. Aberrantilla kryptalla tarkoitetaan suolen kryptaa, jonka poikkileikkaus on tavanomaista kryptaa suurempi, epiteeli paksumpi ja luumen on ovaali tai rakomainen pyöreän asemesta. Poikkeava krypta värjäytyy normaalia kryptaa tummemmaksi metyleenisinellä, ja siinä voi olla dysplasiaa, jolloin paksu epiteeli tukkii koko kryptan luumenin.

Heikki Joensuu

Kuntoile henkesi edestä

Medisiinisessä ja paramedisiinisessä maailmassa aletaan olla verraten yksimielisiä siitä, että hyvä fyysinen kunto edistää terveyttä ja pitkää ikää. Näin on päätelty useiden poikkileikkaustutkimusten valossa. Norjalaisilla on ollut erinomainen tilaisuus tutkia, mitä merkitsee ihmiselle, jos hän parantaa kuntoaan vanhetessaan. Tuoko parantunut fyysinen suorituskyky lisää elinvuosia?

Robert Paul

Nuori päivystäjä stressaa, juo viinaa ja käyttää huumeita

Viime aikoina on kiitettävästi kiinnitetty huomiota lääkärien terveyteen, ja aivan erityistä huolta on alettu kantaa nuorten lääkärien terveydestä. Heillähän on päivystysvastuu, joka kokemattomalle tuo stressiä ja ahdistusta.

Robert Paul

Nuorten mielialan mittaaminen

Raitasalon Suomen oloihin soveltamaa 13-osioista Beckin depressiokyselyä, Mielialakyselyä, kokeiltiin peruskoulun yläasteen oppilaille suunnatun Kouluterveyskyselyn yhteydessä. Kokemusten mukaan se näyttää hyvin toimivalta mittarilta nuoruusikäisen väestön mielialan mittaamiseen, ja se soveltunee apuvälineeksi nuoruusikäisten depressiivisten oireiden tunnistamiseen. Mielialakysely voisi tukea depressiivisyyden tunnistamista ja toimia samalla pohjana keskustelun avaamisessa mieliala-asioista kouluterveydenhuollon vastaanotoilla niiden nuorten kanssa, jotka saavat keskivaikeaan tai vakavaan masentuneisuuteen viittaavan pistemäärän.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen

Geenimonistusmenetelmä sukupuoliteitse tarttuvan klamydian osoittamisessa - vaativa laboratoriotutkimus

Geenimonistusmenetelmät ovat sukupuoliteitse tarttuvan klamydian osoittamisessa selvästi herkempiä kuin aiemmin käytössä olleet menetelmät, jotka ovatkin väistymässä uuden menetelmän tieltä. Polymeraasiketjureaktioon ja ligaasiketjureaktioon perustuvien menetelmien parempi herkkyys viljelyyn nähden todettiin myös kahden terveyskeskuksen 309 naispotilaasta tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin geenimonistusmenetelmillä ensivirtsanäyte ja kohdun kaulakanavanäyte ja jälkimmäisestä tehtiin myös viljely. Potilailla oli klamydiainfektioon viittaavia oireita tai epäily tartunnasta. Klamydiainfektion esiintyvyys aineistossa oli 6,8 %. Vääriä positiivisia tuloksia saadaan geenimonistusmenetelmillä kuitenkin varsin paljon - tässä tutkimuksessa 12 % kaikista positiivisista - ja nämä ovat vakava muistutus tutkimusten vaativuudesta.

Antti Nissinen, Ulla Larinkari, Pauli Vuorinen, Rafael Pasternack, Ari Miettinen

Kuka toipuu masennuksesta

Hoitamaton masennus heikentää elämänlaatua, työkykyä ja lisää kuolleisuutta. Suomessa on kuitenkin tutkittu vähän aikuisikäisten masennuksesta toipumista osana tavanomaista hoitokäytäntöä. Selvitimme puolen vuoden seurantatutkimuksessamme tekijöitä, jotka olivat yhteydessä masennuksesta toipumiseen. Toipuneiksi arvioitiin ne, joiden masennuspistemäärä oli seurantahetkellä alle 10 pistettä Beckin masennusasteikossa. Näin arvioituna reilu kolmannes erikoissairaanhoitoon ohjatuista masennuspotilaista toipui. Sosiodemografiset taustamuuttujat tai elintavat eivät olleet yhteydessä toipumiseen. Hoitoontulovaiheen tyytymättömyys elämään ja merkit tunne-elämän latteudesta heikensivät myöhempää toipumista. Lievemmin oireilevat toipuivat odotetusti paremmin. Masennuksen hoito on kliinisesti tuloksekasta, ja eri menetelmiä yhdistävä hoitomalli näyttää varsin toimivalta. Kunkin potilaan yksilölliseen hoitoon on kuitenkin aina kiinnitettävä erityistä huomiota.

Heimo Viinamäki, Antti Tanskanen, Jukka Hintikka, Pirjo Saarinen, Kirsi Honkalampi, Heli Koivumaa-Honkanen, Kaisa Haatainen, Johannes Lehtonen

Verenpainetaudin yhdistelmähoidon hyödyt ja haitat

Onnistuneella kahden tai useamman lääkkeen yhdistelmähoidolla voidaan saada verenpainepotilas oireettomaksi ja verenpaine suositusarvoihin pienemmillä ja harvemmin otetuilla lääkeannoksilla ja pienemmin kustannuksin kuin monoterapiaa käytettäessä. Lääkkeiden yhdistäminen ja annoskoko on valittava yksilöllisesti ja aluksi kokeillen, koska yhdistelmähoidon lopullinen teho näkyy usein vasta 3-4 viikon kuluttua. Yleisimmin käytetään kahden diureetin yhdistelmää tai diureetin yhdistämistä beetasalpaajaan, ACE:n estäjään tai kalsiumkanavan salpaajaan tai näiden yhdistämistä keskenään. Kiinteää yhdistelmää, jossa on kahta tai useampaa lääkeainetta samassa tabletissa tai kapselissa, käytetään, kun erillisten lääkkeiden annos on saatu sopivaksi.

Jukka Inkovaara

Tykyttää ja muljahtelee - tarvitaanko lisäselvityksiä?

Tykytyksen ja muljahtelun tunteet ovat usein esiintyviä oireita. Tavallisimmin kyseessä on harmiton eteis- tai kammioperäinen yksittäinen lisälyönti. Kyse voi olla myös lyhyt- tai pitkäkestoisesta takykardiasta. Oireet ovat tavallisesti lieviä, mutta ne voivat olla myös hankalia ja invalidisoivia. Tykytystuntemuksista kärsiviä potilaita on paljon. Vaikka oireet ovat usein lieviä, ne voivat olla myös potentiaalisesti vakavien rytmihäiriöiden ilmentymiä. Toisinaan voi olla vaikea päättää, milloin potilas pitää tutkia laajemmin. Tämä artikkeli pyrkii antamaan vastauksia tähän. Rytmihäiriöiden hoito rajautuu tämän aiheen ulkopuolelle lyhyitä viittauksia lukuunottamatta.

Sinikka Yli-Mäyry

Kantavien nivelten rikko - lääkettä, kuntoutusta vai puukkoa

Lonkan, polven ja nilkan nivelrikko on merkittävin liikuntavammaisuuden syy myöhemmästä keski-iästä alkaen. Arviolta 15 % maailman väestöstä kärsii nivelrikon aiheuttamasta toiminnanvajauksesta ja heikentyneestä elämänlaadusta. Kehittyneissä yhteiskunnissa nivelrikon taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset painottuvat ikääntyvään väestönosaan. Primaarin artroosin merkitys yksilön toimintakykyä ja elämisen laatua huonontavana kroonisena sairautena yhteiskunnallisine seuraamuksineen ylittää selvästi painoarvoltaan esimerkiksi inflammatoriseen nivelsairauteen liittyvät terveydelliset ja ekonomiset ongelmat. Alaraajan suurten nivelten artroosin on todettu aiheuttavan yksilölle yhtä usein työ- ja toimintakyvyttömyyttä kuin nivelreuman.

Hannu Väänänen, Heikki Hurri, Timo Paavilainen

Psykosoft-asiantuntijaohjelma psyykenlääkehoidon toteuttamisessa

1990-luvulla psykofarmakologian kehitys on ollut vilkasta, ja psyykenlääkkeiden lukumäärä Suomen markkinoilla on lisääntynyt merkittävästi. Psykiatriassa lääkkeiden yhteiskäyttö on yleistä, mikä lisää lääkeinteraktioiden esiintymisriskiä. Kliinisfarmakologisen tietomäärän lisääntyessä kliinikon mahdollisuudet hallita kaikki farmakoterapiassa tärkeä informaatio vaikeutuu. Uhkakuvaksi muodostuu lääkehoidon laadun ja potilasturvallisuuden heikentyminen.

Tuula Pesonen, Maija-Liisa Miettinen, Kyösti Väänänen, Ulrich Tacke

Hyvä kliininen tutkimustapa eli GCP (Good Clinical Practice): mitä tutkijan pitää tietää?

Hyvä kliininen tutkimustapa asettaa lääke- ja muullekin tutkimukselle laatuvaatimukset, joihin tutkijan on syytä tutustua ennen tutkimustyöhön ryhtymistään. Tutkija sitoutuu noudattamaan kansainvälisesti sovittuja eettisiä sääntöjä ja riippumattoman eettisen toimikunnan hyväksymän tutkimussuunnitelman yksityiskohtia. Valvovalle viranomaiselle ja tutkimuksen toimeksiantajalle tulee antaa mahdollisuus suorittaa tarkastus milloin tahansa tutkimuksen kuluessa. Varsinkin tutkimuksissa, joissa on koehenkilöitä tai vapaaehtoisia potilaita, vaaditaan erityisen suurta tarkkuutta sääntöjen noudattamisessa. Hyvä kliininen tutkimustapa turvaa potilaan oikeudet ja edut sekä luo edellytykset uusien lääkkeiden kehitystyölle.

Robert Paul

Auctoritas in praecepto scripendo

Nykyisenä patenttilääkkeiden aikakautena ex tempore -reseptit ovat lähes kokonaan hävinneet käytöstä: noin 98 % apteekeissa myydyistä lääkkeistä on nykyään teollisesti valmistettuja. Samalla reseptien kirjoittaminen on yksinkertaistunut. Toisaalta samanaikaisesti lääkkeiden väärinkäyttäjien ja suoranaisten lääkemääräysväärennösten määrä on lisääntynyt. Tästä syystä reseptien tulisikin olla lege artis. Etenkin nuoren polven lääkärien keskuudessa reseptinkirjoitustaito on kärsinyt vararikon.

Leena J. Peltonen, Tapio K. Peltonen, Tuomas E. Peltonen, Tuomas O. Peltonen

Lyhyesti: Rahat ja henki tai influenssarokotus

Suuririskisille eläkeläisille (sydämen tai keuhkojen tauti), sekä kohtalaisen riskin (diabetes, munuaistauti, aivohalvaus tai dementia) tai pienen riskin ikätovereille annettujen influenssarokotusten vaikutusta on selvitetty kuuden epidemiasesongin seurannassa. Keuhkokuumeen tai sydämen vajaatoiminnan vaatimat sairaalakäynnit vähenivät rokotusten ansiosta 30-40 %. Kuolemat seuranta-aikana vähenivät puoleen. Terveimmässä ryhmässä vaikutukset olivat vähintään yhtä hyvät kuin muilla. Dollareita säästyi 7-171 rokotettua kohti, eniten terveillä. Influenssarokotus pitäisi siis antaa kaikille yli 65-vuotiaille.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Amfoterisiini B rasva-emulsion kanssa ei käy

Viitisen vuotta sitten ilmestyi raportteja, joiden mukaan amfoterisiini B:tä ja rasvoja samanaikaisesti infusoitaessa saadaan sama teho ja turvallisuus kuin liposomaalisesta amfoterisiini B:stä, mutta huomattavasti halvemmalla. Uusi tutkimus tyrmää tällaiset cocktailit. 51 neutropeenistä potilasta, joilla epäiltiin olevan syvä hiivainfektio, sai amfoterisiini B:tä joko 5-prosenttiseen glukoosiliuokseen tai 20-prosenttiseen Intralipidiin sekoitettuna 1-4 tunnin infuusiona 8 päivänä. Hoito oli yhtä tehokasta, mutta rasvaliuoshaaran potilailla oli merkitsevästi enemmän turvotuksia ja vaikeita keuhko-oireita. Amfoterisiini B on siis annettava kirkkaiden liuosten kera, sillä rasvainfuusiolla ei saada liposomivalmisteen etuja.

Robert Paul

Lyhyesti: Etanoli lisää rintasyöpävaaraa

Rintasyöpään sairastumisen vaara kasvaa lineaarisesti alkoholinkäytön määrän kanssa. Tähän tulokseen tultiin analysoimalla kuusi prospektiivista tutkimusta, joissa kussakin oli mukana vähintään 200 rintasyöpäpotilasta ja joissa oli seurattu ruokavalion koostumusta pitkään ja käyttäen validoituja menetelmiä. Tutkimukset oli tehty Ruotsissa, Hollannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa, ja mukana oli yhteensä 322 647 naista ja 4 335 rintasyöpätapausta. Yksi drinkki päivässä (10 g/päivä) lisäsi syöpävaaraa täysin raittiiden vaaraan verrattuna 9 %, mutta 2-5 drinkkiä (30-60 g/päivä) jo 41 %. Nautitun alkoholijuoman laatu ei mainittavasti vaikuttanut vaaraan. Alkoholinkäytön vähentäminen saattaa siis vähentää rintasyöpävaaraa.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Halvalla kansanterveyttä

Kyltti ostoskeskuksen rullaportaiden vieressä ei maksa paljon. Jos siinä kehotetaan käyttämään viereisiä tavallisia portaita joko sydämen tai linjojen takia, nousee kävelijöiden osuus 5 %:sta 7 %:iin, siis kaksi prosenttiyksikköä. Se on vähän, mutta päivittäinen kahden kerroksen kävely pudottaa vuodessa painoa 2,7 kg. Jos vielä lasketaan, että Pohjois-Amerikan mantereella kuljetetaan päivittäin rullaportaissa kaksi kertaa Kanadan ja Yhdysvaltain väestöä vastaava joukko, prosentinkin vaikutus voi olla merkittävä. Vaan tottelisiko suomalainen?

Heikki Arvilommi

Aiheuttaako maito lapsipotilaasi ummetuksen?

Kyselytutkimusten mukaan ummetus on varsin yleinen lasten ongelma. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joka kuudennen alle 22 kuukauden ikäisen lapsen on arvioitu ajoittain kärsivän suolen harvasta toiminnasta. Englannissa ja Brasiliassa vaiva on tutkimustiedon mukaan jopa kaksi kertaa tätäkin yleisempi. Kroonisen, yli puoli vuotta kestäneen ummetuksen esiintyvyys oli englantilaisten 4-7-vuotiaiden keskuudessa 5 %.

Per Ashorn

Uusien infektioiden lyhyt historia

Infektiotautien uutta tulemista on usein selitetty mikrobien muuntelulla ja virulenssin lisääntymisellä - ikään kuin ihmisen toimenpiteillä, ehkä antibioottien käyttöä lukuun ottamatta, ei olisi osuutta asiaan. Stanley Falkow, arvostettu bakteerien ja infektioiden tutkija, pohtii kommenttikirjoituksessaan asiaa mikrobin kannalta.

Heikki Arvilommi