Vireyshäiriöiden kliinis-neurofysiologinen diagnostiikka

Elimellisten unihäiriöiden diagnosoimiseen yöaikaisin rekisteröinnein on tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet, mutta päivävireyden mittaaminen on ongelmallista varsinkin, jos tarvitaan varmaa objektiivista näyttöä esimerkiksi työkyvyttömyydestä tai kykenevyydestä liikenteen työtehtäviin. Pelkkään suoritukseen perustuvien menetelmien ongelmana on, että koetilanne yleensä parantaa vireystasoa. Luotettavampaa on mitata uni-valverytmiä karakterisoivia elektrofysiologisia suureita suoraan, ja tähän onkin kehitetty erilaisia menetelmiä, joista yleisimmin käytössä on nukahdusaikatutkimus. Päivävireyden määrittämiseen on myös käytetty monikanavaista vuorokausirekisteröintiä. Kaikkiin käytössä oleviin menetelmiin liittyy kapasiteetti-, kustannus-, luotettavuus- ja standardointiongelmia, tehtiinpä analyysi silmämääräisesti tai tietokoneella. Spesifiselle, luotettavalle ja yksinkertaisesti toteutettavalle objektiiviselle vireysmittarille on kuitenkin yhä enemmän tarvetta. Tällaisen testin kehittäminen vaatii suunnattomasti perustutkimusta, kehitystyötä sekä viitearvojen keräämistä.

Joel Hasan, Kari Hirvonen

Malarian ehkäisy

Malaria on edelleen maailman yleisimpiä sairauksia, ja matkailijoiden suunnatessa räntäisestä Suomesta etelän lämpöön on syytä taas tarkistaa tietonsa malarian ehkäisystä. Malariaa on myös muistettava epäillä aina, kun kuumeileva potilas kertoo matkailleensa malaria-alueilla.

Heli Siikamäki

Terveyden eriarvoisuus - haaste terveydenhuollolle

Väestöryhmien välillä on suuria terveyseroja. Esimerkiksi keski-ikäisten miesten keskuudessa perusasteen koulutuksen saaneilla kuolleisuus on lähes kaksinkertainen, työkyvyttömyyseläkeläisten osuus kolminkertainen ja akuuttien ja kroonisten sairauksien yleisyys kaksinkertainen ylimpään koulutusryhmään verrattuna. Jotkut terveyserot, kuten ikäryhmien ja sukupuolten väliset erot, johtuvat osittain väistämättömistä biologisista lainalaisuuksista. Monessa tapauksessa väestöryhmän huono terveys johtuu kuitenkin sellaisista elinoloihin ja elintapoihin liittyvistä altisteista, joita luultavasti voitaisiin vähentää. Tällöin on kyse eriarvoisuudesta. Terveyden eriarvoisuus on keskeinen haaste terveyspalvelujärjestelmälle, joka voi pahimmillaan kärjistää terveyseroja mutta parhaimmillaan supistaa niitä.

Seppo Koskinen

Viestinnän ja vuorovaikutuksen sujuminen suuren sairaalan työyhteisössä

Hierarkkisessa sairaalaorganisaatiossa avoimelle viestinnälle ja vuorovaikutukselle on monia esteitä. Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilöstölle tehdyssä tutkimuksessa todettiin, kuten aiemminkin terveyden- ja sosiaalihuollon alalta tehdyissä vastaavissa töissä, tiedon kulkevan ammattirajojen sisällä paremmin kuin niiden yli. Esimiesten ja alaisten välinen viestintä sen sijaan sujui keskitasoa paremmin. Yhteistyön perusehtoja, työntekijöiden välistä luottamusta ja tasa-arvoa pidettiin yleisesti hyvinä, joskin hierarkkian ylätasoilla niistä oli selvästi myönteisempi kuva kuin sen alaportailla. Tutkimus sisältyy TAYS:n laajempaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen, johon liittyviä tuloksia esiteltiin myös Lääkärilehden viime numerossa.

Hilkka Laakso, Marita Paunonen, Kristiina Lehti, Risto Harisalo, Arto Uusitalo, Heli Nieminen

Helikopteri ensihoidossa - kokemuksia Medi-Helistä

Lääkärihelikopteri Medi-Heli on toiminut pääkaupunkiseudulla syksystä 1992 alkaen. Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden 1993 aikana Medi-Helillä oli 1 107 hälytystä ja 701 puhelinkonsultaatiota. Helikopterilääkärin arvion perusteella ensihoito tai nopea kuljetus pelasti potilaan hengen sadassa tapauksessa, joista noin 40:ssä tarvittavan hoidon pystyi antamaan vain helikopterilääkäri. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysmies piti kesäkuussa 1995 jättämässään muistiossa Medi-Helin toimintaa hyödyllisenä.

Pia Pajunen, Ari Kinnunen, Olli Takkunen

Sotilasvammakorvaukset

Ikääntyminen on lisännyt sotainvalidien hoidon ja tuen tarvetta, ja samalla heidän kykynsä hoitaa korvaus- ja muita sosiaaliturvaan liittyviä asioitaan heikkenee. Sotainvalidien lakisääteisen korvausturvan toteutumiseksi on entistä tärkeämpää että he saavat tarvitessaan asiantuntevaa ohjausta.

Seppo Savolainen

Lääkärinlausunto sotavammaisesta

Viime sodissa saadut vammat ja sairaudet ovat iän myötä vaikeutuneet, ja monet alkuaan lievätkin vaivat tuottavat merkittävää haittaa. Aiempia sotilasvammalain mukaisia korvauspäätöksiä joudutaan sen vuoksi muuttamaan, ja uusia korvaukseen oikeutettuja tulee jatkuvasti. Lääkärintodistus on vammojen aiheuttamaa haitta-astetta arvioitaessa keskeinen asiakirja, ja sen laadusta riippuu oikeudenmukaisen korvauksen saanti.

Markku Luisto

Dementian varhainen toteaminen

Suomen väestö ikääntyy tulevaisuudessa. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 14 %, mutta vuonna 2030 jo noin 24 %. Väestön ikääntyessä korkeampien aivotoimintojen heikentyminen eli dementia lisääntyy. Terveydenhuollon kaikilla tasoilla tarvitaan menetelmiä, joita voidaan käyttää tehokkaasti ja taloudellisesti dementian varhaisvaiheen seulontaan. Tieto dementian ja sitä aiheuttavien sairauksien esiintyvyydestä ja esiintyvyydessä tapahtuvista muutoksista väestössä auttaa terveydenhuollon suunnittelussa. Esiintyvyyteen vaikuttavat tekijät on myös syytä tuntea.

Keijo Koivisto

HNK-1 hiilihydraattiepitooppi silmän etuosissa

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää solujen kiinnittymiseen, vuorovaikutukseen ja vaellukseen liittyvän molekyylirakenteen, ns. HNK-1 epitoopin, esiintymistä silmässä. Työssä tutkittiin eri ikäisiä sikiöiden, lasten ja aikuisten silmiä immunohistokemiallisilla värjäysmenetelmillä käyttäen tämän epitoopin tunnistavia vasta-aineita. Lisäksi tutkittiin aikuisten silmiä, joissa oli tiettyjä silmäsairauksia, ja eri eläinlajien silmiä.

Marita Uusitalo

Skitsofreniapotilaan hoidon ja tuen tarve

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden selviytymistä avohoidossa aikana, jolloin psykiatrisia sairaansijoja on maassamme voimakkaasti vähennetty. Aineistoon valittiin yhteensä 123 Pirkanmaalla vuonna 1986 avohoitoon siirtynyttä 15-64-vuotiasta skitsofreniapotilasta (DSM-III-R). Tutkimuksessa selvitettiin potilaitten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kolmen vuoden seuranta-aikana. Potilaitten kliininen tila ja sosiaalinen toimintakyky sekä hoidon ja tuen tarve arvioitiin seuranta-ajan jälkeen vuosina 1989-90. Lisäksi arvioitiin, millainen on sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden hoito- ja elämäntilanne heidän lähiomaistensa kokemana.

Teija Honkonen

Hengitystieoireiden ja -sairauksien yleisyys ja yhteys ilmansaasteisiin

Tutkimus hengitystieoireiden ja -sairauksien yleisyydestä ja yhteydestä neljän teollisuuspaikkakunnan ilmansaasteisiin tehtiin Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastoryhmässä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko ilman saastumisen suhteen erilaisilla teollisuuspaikkakunnilla eroja väestön hengitystiesairauksissa ja -oireissa.

Tuula Husman

Metalli-ionien ja fluorokinolonien farmakokineettiset yhteisvaikutukset

Fluorokinoloneilla on yleisesti ottaen moderni ja edullinen farmakokinetiikka. Ne imeytyvät nopeasti ja niiden hyötyosuus suun kautta annosteltuna on lähes 100 %. Konsentroituminen tulehdussoluihin mahdollistaa tehokkaan kulkeutumisen tulehdusalueille. Kun lisäksi useimpien fluorokinolonien eliminaation puoliintumisaika on pitkä, on annostelu helppoa ja lääkkeiden bakterisidinen vaikutusmekanismi huomioon otettuna myös tehokasta. Fluorokinoloneilla on kuitenkin yhteisvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa niiden farmakokinetiikkaan.

Pasi Lehto

Kaladieetistä pohtimisen aihetta

Kala sisältää pitkäketjuisia monityydyttymättömiä n-3-rasvahappoja, joiden on todettu vähentävän kolesterolia, laajentavan verisuonia ja estävän verihiutaleiden kokkaroitumista. Tästä on päätelty, että kalan syöminen vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa. Tästä onkin saatu näyttöä Hollannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa, mutta ei esimerkiksi Norjassa tehdyssä tutkimuksessa. Liioin ei ole aina seurattu sepelvaltimotaudin muuta ilmenemismuotoa kuin kuolemaa. Sitä paitsi n-3-rasvahappojen määrä on rekisteröity vain kahdessa julkaistussa tutkimuksessa.

Ondansetronia aivorunkoperäiseen huimaukseen?

Multippeliskleroosin ja aivorunkovuodon seurauksena esiintyy usein vaikeaa huimausta. Hoito on empiiristä ja tuloksiltaan vaihtelevaa - neuroleptejä, antihistamiineja ja metoklopramidia on käytetty. Bentsodiatsepiinit voivat myös auttaa. Koska serotoniinireseptorin HT3:n antagonisti ondansetroni tehoaa pahoinvointiin, kokeili pari kanadalaisneurologia tätä lääkettä aivorunkoperäiseen huimaukseen.

Selvyyttä hepariinin aiheuttaman trombosytopenian esiintyvyyteen

Kanadassa on selvitetty kysymystä, kuinka usein hepariini aiheuttaa immunologisella pohjalla trombosytopeniaa. Tämähän on hepariinihoidon tunnettu haittavaikutus, mutta sen esiintyvyydestä ei liene tarkkoja tietoja.

Pettymys!

Malarian torjuntaan on odotettu rokotetta kuin kuuta nousevaa. Eniten tutkittu rokote, koodinimeltään SPf66, on polymeerinen synteettinen peptidi, joka koostuu Plasmodium falciparumin, pahimman malariaparasiitin, erytrosyyttivaiheelle tyypillisistä aminohapporakenteista. Rokotteella on aiemmin saavutettu lupaavia tuloksia sekä Etelä-Amerikassa että Afrikassa.

Tuberkuloosibakteerin herkkyysmääritys - vain sekvenointi riittää

Saksalaiset tutkijat tuskailevat Lancetin palstoilla tuberkuloosibakteerin nopean herkkyysmäärityksen vaikeutta.

Ribaviriini ja verenvuotokuume

Maailma on kauhuissaan seurannut Ebola-viruksen kulkua Afrikassa. Onneksi epidemia on nyt ohi. Samantyyppisistä viruksista on Crimean Congo-Haemorrhagic Fever (CCHF) tunnettu jo parisenkymmentä vuotta. Kuolleisuus verenvuotokuumeisiin on suuri, CCHF:ssä jopa 90 %, eikä niihin ole vielä löydetty hyviä lääkkeitä.

Kasvien aiheuttamat myrkytykset

Kasvien aiheuttamat vakavat myrkytykset ovat harvinaisia Suomessa. Kasvimyrkytysten osuus on noin 5 % sairaaloissa hoidetuista lasten myrkytyksistä. Runsas viidennes Myrkytystietokeskukseen vuosittain tulevista kyselyistä on tapauksia, joissa kasvin epäillään aiheuttaneen myrkytyksen tai potilas on saanut lievän kasvimyrkytyksen. Myrkytysten analysointi jälkikäteen ja kysely Myrkytystietokeskuksessa osoittivat, että kyselyn tai sairaalahoidon syynä oli useimmiten kielon, kirjovehkan, tuhkapensaan tai terttuseljan marjan tai lehden syöminen. Sairaalassa hoidetuista tapauksista vain 11 % oli selviä kliinisiä myrkytyksiä. Vakavia oireita aiheuttivat mm. näsiä, lumimarja, tuhkapensas, rusokuusama ja punakoiso. On ilmeistä, että useimmat kasvimyrkytykset voidaan hoitaa pelkällä lääkehiilellä. Mahantyhjennys on harvoin tarpeellinen.

Anne Lamminpää, Marja Kinos, Jussi Vilska

Viitteitä kannabiksen käytön lisääntymisestä: Varusmiesten huumausaineiden käyttöä testattiin biokemiallisin menetelmin

Kesäkuussa 1993 palvelukseen astuneen 992 varusmiehen veri- ja virtsanäytteistä määritettiin huumaus- ja lääkeaineiden pitoisuudet. Kannabistuotteiden käytön osoittavaa tetrahydrokannabinolia todettiin viiden ja bentsodiatsepiineja kuudentoista varusmiehen näytteestä, kodeiinia tai morfiinia tai molempia 12 varusmiehen näytteestä ja muita lääkeaineita kuudesta näytteestä. Löydökset viittaavat huumeiden, lähinnä kannabiksen käytön lisääntymiseen vuodesta 1987.

Vesa Jormanainen, Matti Lehesjoki, Pirjo Lillsunde, Ari Peitso, Eija Schultz, Kimmo Koskenvuo, Timo Seppälä