Lähtökohdat

Keuhkoahtaumatautipotilaiden kuntoutus välittömästi sairaalahoitoa vaatineen pahenemisvaiheen jälkeen parantaa potilaan vointia, ehkäisee uusia pahenemisvaiheita ja vähentää kuolleisuutta. Tutkimusnäytön lisäksi päätelmää tukee käytännön kokemus Porvoon sairaalan kuntoutusmallista. Myös kuntoutuksen kustannusvaikuttavuutta on tutkittu jonkin verran, ei kuitenkaan Suomessa.

Menetelmät

Keuhkokuntoutuksen kustannusvaikuttavuutta arvioitiin päätösanalyyttisesti suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta. Kuntoutuksen vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut perustuvat kirjallisuuteen. Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden hoidon ja kuntoutuksen toteutuksen edellyttämä terveydenhuollon voimavarojen käyttö pohjautuu asiantuntija-arvioihin kliinisestä käytännöstä. Voimavarat arvotettiin käyttäen terveydenhuollon keskimääräisiä yksikkökustannuksia Suomessa.

Tulokset

Keuhkokuntoutuksen inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde verrattuna tavanomaiseen hoitoon ilman kuntoutusta oli 12 326 euroa laatupainotettua elinvuotta (QALY) kohti ja suhdeluku vaihteli herkkyysanalyyseissä välillä 6 500-17 700 e/QALY. Yhden pahenemisvaiheen ehkäisyn kustannus oli 4 950 euroa ja yhden vältetyn kuoleman 6 187 euroa.

Päätelmät

Keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoa vaativan pahenemisvaiheen jälkeisen kuntoutuksen on osoitettu ehkäisevän tehokkaasti uusia pahenemisvaiheita ja vähentävän kuolleisuutta seuraavan vuoden aikana. Kahdesti viikossa 12 viikon ajan toteutettu kuntoutusohjelma näyttää olevan Suomen oloissa kustannusvaikuttava interventio, mikäli tämän ns. Porvoon mallin mukaisen kuntoutuksen vaikuttavuus vastaa kansainvälisissä tutkimuksissa raportoitua ja yhteiskunta on valmis maksamaan terveysvaikutuksista vähintään 12 300 euroa laatupainotettua elinvuotta kohden.