Kohtaavatko hoitokäytäntö ja suositus? Väestötutkimus pitkäaikaissairauksien hoidosta
Lähtökohdat
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää astman, sepelvaltimotaudin, masennuksen ja nivelrikon hoitoa suhteessa hoitosuosituksiin.
Menetelmät
Kyselylomake lähetettiin 1 501 aikuiselle Hämeenlinnassa keväällä 2006, ja heistä 77 % (1 155) vastasi. Kunkin sairauden hoidon toteutumista arvioitiin kriteerein, jotka vastasivat Käypä hoito -suosituksia ja Lääkärin käsikirjaa.
Tulokset
Vastanneista 66 %:lla oli todettu pitkäaikaissairaus: astma 9,6 %:lla, sepelvaltimotauti 8,4 %:llä, masennus 10,8 %:lla ja polven tai lonkan nivelrikko 15,9 %:lla. Kaikista pitkäaikaissairaista 16 % olisi halunnut jatkuvaa lääkärinhoitoa, mutta ei ollut sitä saanut. Edeltävän vuoden aikana lääkärin vastaanotolla oli astman takia käynyt 37 % sitä sairastavista, 57 % sepelvaltimotautia sairastavista, 42 % masennusta poteneista ja 47 % henkilöistä, joilla oli joskus todettu polven tai lonkan nivelrikko.
Päätelmät
Useimpien potilasryhmien hoito vastasi huonosti hoitosuosituksia. Suhteellisesti huonoimmin toteutui sydänpotilaiden kuntoutus. Joka toisen pitkäaikaispotilaan vuosittainen käynti lääkärin vastaanotolla jää toteutumatta. Kyselymenetelmän avulla voidaan riittävän hyvin arvioida hoidon toteutumista.
Terveyspalvelujen suunnittelu perustuu palvelujen toteutuneeseen käyttöön ja niiden kustannuksiin. Erikoissairaanhoidon käyttö vaihtelee maamme sairaanhoitopiirien kesken huomattavasti eivätkä väestötekijät tai tiedossa oleva sairastavuus näytä selittävän sitä kokonaan. Voimavarojen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



