Lähtökohdat

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää astman, sepelvaltimotaudin, masennuksen ja nivelrikon hoitoa suhteessa hoitosuosituksiin.

Menetelmät

Kyselylomake lähetettiin 1 501 aikuiselle Hämeenlinnassa keväällä 2006, ja heistä 77 % (1 155) vastasi. Kunkin sairauden hoidon toteutumista arvioitiin kriteerein, jotka vastasivat Käypä hoito -suosituksia ja Lääkärin käsikirjaa.

Tulokset

Vastanneista 66 %:lla oli todettu pitkäaikaissairaus: astma 9,6 %:lla, sepelvaltimotauti 8,4 %:llä, masennus 10,8 %:lla ja polven tai lonkan nivelrikko 15,9 %:lla. Kaikista pitkäaikaissairaista 16 % olisi halunnut jatkuvaa lääkärinhoitoa, mutta ei ollut sitä saanut. Edeltävän vuoden aikana lääkärin vastaanotolla oli astman takia käynyt 37 % sitä sairastavista, 57 % sepelvaltimotautia sairastavista, 42 % masennusta poteneista ja 47 % henkilöistä, joilla oli joskus todettu polven tai lonkan nivelrikko.

Päätelmät

Useimpien potilasryhmien hoito vastasi huonosti hoitosuosituksia. Suhteellisesti huonoimmin toteutui sydänpotilaiden kuntoutus. Joka toisen pitkäaikaispotilaan vuosittainen käynti lääkärin vastaanotolla jää toteutumatta. Kyselymenetelmän avulla voidaan riittävän hyvin arvioida hoidon toteutumista.