Köyhä, kouluttamaton pohjoissuomalainen - syrjäytyjän koko kuva?
Suomen kaltaisen sivistysvaltion tavoitteisiin kuuluu kansalaisten yleinen tasavertainen asema. Tasa-arvoisuus ei ole toteutunut ainakaan kansalaisten terveydentilan osalta, sillä se näyttää vaihtelevan suuresti sekä sosiaalisen aseman että asuinalueen mukaan. Sosiaaliryhmien välistä tasavertaisuutta ei ole saavutettu, vaikka sitä pidetään terveyspolitiikan yhtenä päätavoitteena. Lukuisat tutkimukset tukevatkin käsitystä, että alemmassa sosiaalisessa asemassa olevien terveydentila on keskimääräistä heikompi.Terveydentilan alueellinen vaihtelu ilmenee erityisesti siten, että pohjoissuomalaiset sairastavat monia kansantauteja eteläsuomalaisia enemmän. Pohjoissuomalaisten ja alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvien riski joutua marginaaliasemaan näyttäisi olevan suurempi myöskin huonomman terveydentilan vuoksi.
Syrjäytyminen ei ole yhtä todennäköistä kaikilla maamme kansalaisilla. Työttömyys ja työkyvyttömyys vaikuttavat yksilön riskiin syrjäytyä yhteiskunnan rakenteista. Työkyvyttömyys taas kytkeytyy sosiaaliseen asemaan, ja se samoin kuin sairastavuuskin näyttää vaihtelevan alueittain. MITÄ…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



