Kelan kuntoutuksen piirissä olevien vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelmissa on suuria puutteita

Hyvä kuntoutussuunnitelma varmistaa, että kuntoutuja saa tarvittavan kuntoutuksen. Kuntoutussuunnitelmien sisällön ja laadun selvittäminen on tärkeää hyvien ja vaikuttavien kuntoutuskäytäntöjen kehittämiseksi potilaille, joilla on aivoverenkiertohäiriö (AVH) - tai multippeliskleroosi (MS) -diagnoosi. Tutkimus on osa vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanketta (VAKE-hanke), jota Kela toteuttaa.

Jaana Paltamaa, Pirjo Knuuttila, Sinikka H. Peurala, Tuulikki Sjögren, Tiina Suomela-Markkanen, Ari Heinonen

Reisilihasharjoitteet vähentävät ylipainoisen polvikipuja

Kotona säännöllisesti tehdyt reisilihasharjoitteet vähensivät polvikipuja keski-ikäisillä ja vanhemmilla ylipainoisilla brittipotilailla.

Katariina Korkeila

Kohti laadukasta peruselvytystä

Paineluelvytyksen toteuttamisen parasta tapaa selvitetään edelleen. Nyt suomalainen tutkijaryhmä selvitti, minkälaisia laadullisia eroja paineluelvytyksessä on, kun rintakehää painellaan potilassängyssä tai lattialla. Tulokset yllättivät.

Sanna Hoppu

Selvitä eturauhassyöpäpotilaan sydäntilanne

Eturauhassyövän hormonaalinen hoito lisää sokeritaudin ja murtuman riskiä, mutta aiemmin terveillä miehillä se ei lisää kuoleman riskiä. Sen sijaan sepelvaltimotautia sairastavilla miehillä, joilla on todettu sydämen vajaatoiminta tai sydäninfarkti, lyhytkin hormonaalinen hoito kaksinkertaistaa kuolemanriskiä.

Sirkku Jyrkkiö

Maski riittää, naamari ei tuo lisäsuojaa

Sekä WHO että Yhdysvaltojen viranomaiset suosittelevat influenssapotilaita kohtaavalle hoitohenkilökunnalle hengityssuojaimia, jotka täyttävät N95 (tai EU:n FFFP2) -standardin. Ne ovat tiiviimmin istuvia kuonokoppia kuin perinteiset kirurgiset maskit. Kanadalaistutkijoita askarrutti, tarjoaako N95-suojain käytännön työssä paremman suojatehon kuin maski. Heidän juuri julkaisemansa tutkimustulos vastaa: ei.

Heikki Arvilommi

Ei sittenkään taukoa beetasalpaukseen

Beetasalpaajat kuuluvat kroonisen sydämen vajaatoiminnan peruslääkitykseen, mutta niiden on arveltu olevan haitallisia vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheessa ja lääkitys on usein tilapäisesti keskeytetty. Nyt tehty tutkimus osoitti, että tauottaminen ei yleensä olekaan tarpeen vajaatoiminnan vaikeutuessa

Juhani Airaksinen

Vastasyntyneiden varhainen B-ryhmän streptokokkitauti pääkaupunkiseudulla

B-ryhmän streptokokki (GBS) on tärkeä vastasyntyneiden yleisinfektion aiheuttaja. Varhaista, alle viikon kuluessa syntymästä esiintyvää GBS-tautia voidaan estää synnytyksenaikaisella mikrobilääkeprofylaksilla. Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa (HYKS) varhaisen GBS-taudin esiintyvyys oli poikkeavan suuri vuonna 2005. Vuonna 2006 ehkäisystrategia muutettiin riskisynnytysten tunnistamiseen perustuvaksi. Aiemmin strategia perustui osaksi riskisynnyttäjien GBS-seulontoihin synnytyssairaalassa, osaksi riskitietoihin. GBS-taudin esiintyvyyttä, ohjeiden toteutumista ja lasten taudinkuvaa selvitettiin ennen ja jälkeen strategian muutoksen.

Kirsi Skogberg, Erja Halmesmäki, Susanna Sainio, Terhi Saisto, Eeva Salo, Ritva Nissinen, Anna-Liisa Järvenpää

Tehohoidon mahdollisuudet influenssa A(H1N1)v -pandemiassa

- Sairaalaan ja tehohoitoon joutuneiden influenssa A(H1N1)v -potilaiden tehohoidon tarve on vaihdellut huomattavasti eri maissa.

Tero Ala-Kokko, Ville Pettilä, Esko Ruokonen, Jyrki Tenhunen, Juha Perttilä, Tero Varpula, Hannu Syrjälä

Vääristyvä kuva silmänpohjan ikärappeumassa - kuinka hoidetaan?

- Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin näkövammaisuutta aiheuttava silmäsairaus ikäihmisillä länsimaissa.

Kai Kaarniranta

PETTU-hanke auditoi terveyskeskuslääkärin työtä tuotteistusta varten Pelkkien käyntimäärien seuranta jättää osan työstä näkymättömiin

Perusterveydenhuollon tuotteistuksen standardointi -hankkeen (PETTU) tavoitteena on tuotteistaa perusterveydenhuollon toimintaa, jotta sitä voidaan järjestelmällisesti seurata ja arvioida. Tuotteistusta voidaan käyttää myös kilpailutuksen apuna ulkoistamisessa, ja sitä tarvitaan, jos palveluja tuotetaan liikelaitoksena. PETTU-hankkeen auditoinnin tarkoituksena oli selvittää, mihin tehtäviin lääkärin työpäivä jakaantuu, ja hyödyntää tietoa tuotteistuksessa.

Liisa Klemola, Eeva Ketola, Martti Virtanen, Ilkka Vohlonen

Nuorten ylipainon terveysriskejä voidaan ehkäistä

Lapsuus- ja nuoruusiän ylipaino on lisääntynyt merkittävästi kolmen viime vuosikymmenen aikana. Samalla myös ylipainoon liittyvät terveysriskit ovat yleistyneet. Tässä väitöstutkimuksessa todettiin, että imeväisiässä aloitettu, puolivuosittain annettu ravitsemus- ja elämäntapaohjaus vaikuttaa suotuisasti ylipainoon liittyviin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin murrosikäisillä nuorilla, vaikka ylipainon esiintyvyys ei merkittävästi vähenekään.

Maarit Hakanen

Polvilumpion sijoiltaanmenon hoito

127 potilasta (82 naista) hoidettiin polvilumpion ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen välittömästi joko leikkauksella (70 potilasta) tai leikkaamatta (57 potilasta). Liitännäismurtumat, jotka vaativat kiinnittämistä tai vakavammat nivelsidevammat estivät osallistumisen satunnaistettuun tutkimukseen. Potilaiden ikäjakauma oli 9-47 vuotta ja keskiarvo 20 vuotta. Kaikille potilaille suoritettiin lumpion liikkuvuuden anestesiatutkimus ja polven tähystys.

Risto Nikku

Polyamiinien katabolia haimatulehduksessa

Väitöstutkimuksen tarkoitus oli tarkastella polyamiinien aineenvaihduntaa äkillisessä taurodeoksikolaatin aiheuttamassa kokeellisessa haimatulehduksessa suhteessa haimatulehduksen kestoon ja vaikeuteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös spermidiini/spermiini N1-asetyylitransferaasi (SSAT) -transgeenisiä rottia, joille voidaan indusoida polyyamiinien katabolia, ja synteettistä bismetyylispermiiniä (Me2Spm), jolla voidaan korvata polyamiinin puutosta. Vauriomuutosten lisäksi seurattiin mm. trypsiinin aktivoitumista. Kliinisessä tutkimuksessa mitattiin haimatulehduspotilaiden punasolujen polyamiineja.

Hai-Tao Jin

Verenpainetauti vaarantaa valtimoita varkain

Aiemmin toteamaton diabetes, piilevä munuaisten vajaatoiminta ja oireeton alaraajojen valtimotauti näyttävät olevan verenpainepotilailla muuta väestöä yleisempiä. Väitöstutkimuksen mukaan 6-7 % suomalaisista verenpainepotilaista sairastaa tietämättään kutakin näistä sepelvaltimotaudille ja aivovaltimotaudille altistavista vaaratekijöistä. Joka kolmannella verenpainepotilaalla on diabeteksen esiaste ja joka neljännellä alkava alaraajavaltimoiden ahtauma. Munuaisten piilevä vajaatoiminta on erityisen yleistä verenpainetautia sairastavilla naisilla, joilla on metabolinen oireyhtymä eli keskivartalolihavuuteen liittyvä aineenvaihduntahäiriö. Väitöstutkimuksen mukaan väestöstä voidaan löytää perusterveydenhuollon käytettävissä olevilla menetelmillä riskihenkilöt, jotka hyötyvät ehkäisevästä lääkityksestä.

Päivi Korhonen

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauslomat lisääntyneet mutta eläkkeet vähentyneet kunta-alalla

Mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvua on pidetty huolestuttavana. Tiedetään, että varsinkin pitkäkestoiset sairauspoissaolot johtavat usein varhaiseen eläkkeeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tilanne on kehittynyt kuntasektorilla.

Marianna Virtanen, Mika Kivimäki, Jaana Pentti, Tuula Oksanen, ‡ Timo Klaukka, Jussi Vahtera

Depressio - patogeneesistä hoitoon

- Masennusalttiuden taustalla on geneettisiä tekijöitä, varhaislapsuuden traumoja ja huonoa hoivaa, jotka heikentävät keskushermoston kykyä sietää stressiä.

Heimo Viinamäki, Jukka Hintikka, Soili Lehto, Jorma J. Palvimo, Heli Koivumaa-Honkanen, Leo Niskanen

Mikä aikuisen verenkuvassa voi viitata pahanlaatuiseen veritautiin?

- Yhden tai useamman solulinjan (valkosolut, punasolut, trombosyytit) poikkeavuus edellyttää aina valkosolujen erittelylaskentaa.

Pirjo Koistinen

Terveydenhuollon keinoin vältettävissä oleva kuolleisuus Alueiden väliset erot kasvussa 1992-2003

Terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevalla kuolleisuudella tarkoitetaan kuolemia, jotka voitaisiin välttää oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla terveyspalveluilla. Tutkimuksessa kuvataan sairaanhoitopiirien välisiä eroja vältettävissä olevassa kuolleisuudessa 2000-luvun alussa.

Kristiina Manderbacka, Sakari Karvonen, Martti Arffman, Ilmo Keskimäki

Lapsena sydänvian vuoksi leikatuilla normaali aikuiselämä

Suomessa syntyy joka viikko kymmenen synnynnäisesti sydänvikaista lasta. Osa vioista on pelkkiä "kauneusvirheitä", osa taas johtaa nopeasti kuolemaan ilman hoitoa. Lähes kaikki sydänviat voidaan nykyään hoitaa kirurgisesti.

Heta Nieminen

Iäkkäidenkin sydänkirurgia kannattaa

Aikuisten sydänkirurgia alkoi Suomessa 1950-luvun lopulla ja toiminta vakiintui 1960-luvulla. Sydänkirurgian, sydänanestesiologian, sydänsairauksien lääkehoidon ja sydänleikkauksen jälkeisen tehohoidon kehitys on mahdollistanut entistä iäkkäämpien potilaiden sydänleikkaukset hyväksyttävin tuloksin. Toisaalta sydänleikkauksella saavutettava objektiivinen elinaikahyöty on vanhimmissa potilasryhmissä saavuttanut kiistatta lakipisteensä. Näin ollen elinajan ennustetta parantavan vaikutuksen lisäksi huomio tulee entistä tarkemmin tulevaisuudessa kiinnittää sydänleikkauksen subjektiivista elämänlaatua parantavaan vaikutukseen.

Janne Jokinen