Influenssa A(H1N1)v -epidemian valtakunnalliset seurantatulokset

Ensimmäinen pandeemisen influenssa A(H1N1)v 2009 -viruksen aiheuttama sairaustapaus varmistui Suomessa 10.5.2009.

Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Marja Snellman, Mikko J. Virtanen, Esa Rönkkö, Niina Ikonen, Thedi Ziegler, Ilkka Julkunen, Juhani Eskola, Petri Ruutu

Syksyn 2009 influenssa A(H1N1)v -epidemia Miten OYS:n teho-osastolla varauduttiin ja mitä opittiin?

- Suomessa influenssa A(H1N1)v -epidemia alkoi lokakuun 2009 alussa pohjoisesta ja levisi kohti etelää.

Tero Ala-Kokko, Jouko Laurila, Päivi Laurila, Sinikka Sälkiö, Lauri Ahvenjärvi, Jaana Kauppila, Pekka Ylipalosaari, Hannu Syrjälä

Kun potilas ei syö eikä juo - miten rakennan nesteohjelman?

- Elimistön painosta on vettä 50-60 %, ja sen määrä voi vaihdella hyvin ahtaissa rajoissa.

Päivi Annila

Ilmastonmuutoksen primaariset, sekundaariset ja tertiaariset vaikutukset: lääketieteen vastaus

- Ympäristölliset ja ekologiset muutokset uhkaavat ihmiskunnan terveyttä maailmanlaajuisesti. Tämän uhkan ilmenemismuotoja ovat lajien sukupuutto, katoavat jäätiköt ja yhä useammin toistuvat rankkasateet. Kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla on odotettavissa merenpinnan nousun aiheuttamia katovuosia ja muuttoliikkeitä. Näitä ongelmia voivat pahentaa ihmiskunnan dysfunktionaaliset reaktiot, kuten erilaiset konfliktit.

Colin D. Butler, David Harley

Pehmytkudosongelmat nilkkaleikkauksen jälkeen

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää leikkauksenjälkeisille haavan paranemisongelmille altistavia tekijöitä ja arvioida eri kudossiirteiden sopivuutta pehmytkudosten jälleenrakentamiseen nilkan alueella.

Antti Koski

Interleukiini 18 -geenin polymorfia vaikuttaa miesten valtimonkovettumistaudin riskiin

Väitöskirjatutkimuksessa on tutkittu tulehdusreaktiossa välittäjäaineena toimivan sytokiinin, interleukiini 18:n, geenin polymorfian vaikutusta valtimonkovettumistaudin kehittymisessä.

Jussi Hernesniemi

Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt

 Säännöllisellä liikunnalla on monia myönteisiä sydänvaikutuksia, mutta rasittavaan liikuntasuoritukseen saattaa liittyä myös riskejä. Suuren fyysisen kuormituksen aikana voi tapahtua jopa äkillinen sydämenpysähdys.

Jari Laukkanen, Miika Hernelahti, Heikki Huikuri

Akuutti polio on mahdollinen myös Suomessa

 Poliovirus voi kulkeutua matkustelevien ihmisten mukana mihin tahansa maapallon kolkkaan, myös Suomeen.

Merja Roivainen, Tapani Hovi

Pitkäaikaissairaan omahoidon opastus

 Yleisen terveydentilan paranemisesta huolimatta monet terveysriskit uhkaavat edelleen väestön hyvinvointia ja tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Pirkko Routasalo, Marja Airaksinen, Taina Mäntyranta, Kaisu Pitkälä

Telepsykiatria terapeuttisten työtaitojen opettamisessa

 Kognitiivinen psykoterapia sisältyy monien psykiatristen häiriöiden Käypä hoito -suositukseen, mutta sen saatavuus on suhteellisen rajallista.

Mikko Kinnunen, Jan-Henry Stenberg, Kalevi Landen, Tuija Heloaho, Marja Lenkkeri, Evgueni Tchoukhine, Risto Vataja, Grigori Joffe

Pikkukeskosten hoito kannattaa

Vastasyntyneiden tehohoidon kehittyminen on johtanut yhä pienempien keskosten selviämiseen. Suomessa yksi sadasta lapsesta syntyy hyvin ennenaikaisesti, eli ennen 32 raskausviikon ikää tai alle 1 501 gramman painoisena. Nämä pikkukeskoset tarvitsevat pitkään runsaasti resursseja vaativaa tehohoitoa.

Emmi Korvenranta

Autovasta-ainemääritykset keliakian diagnostiikassa

Keliakian klassiset oireet ripuli, imeytymishäiriöt ja laihtuminen ovat nykyisin harvinaisempia kuin aiemmin ja usein oireet ovat lieviä tai puuttuvat kokonaan. Taudin diagnoosikriteerinä on vehnän, ohran tai rukiin valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama ohutsuolen limakalvovaurio, joka korjaantuu gluteenittomalla ruokavaliolla. Aiemman tutkimustiedon mukaan nykyisten kriteerien perusteella ei kaikkia keliakiapotilaita tunnisteta. Apuna keliakian diagnostiikassa käytetään seerumin transglutaminaasi-2-autovasta-aineiden tunnistamiseen perustuvia testejä. Nämä vasta-aineet muodostuvat ohutsuolen limakalvolla, ja siinä niitä on alustavien tutkimusten mukaan todettavissa keliakiapotilailla, vaikka seerumissa ei vasta-aineita olisikaan mitattavissa.

Outi Koskinen

Entsyymit elimistön happitasapainon säätelyssä

Hypoksiaa esiintyy useissa tavallisissa sairauksissa, kuten sydän- ja aivoinfarktissa ja anemiassa. Sen havaitsemiseksi ja happitasapainon palauttamiseksi on elimistössä kehittynyt säätelyjärjestelmä, jossa avainasemassa on hypoksiasta indusoituva tekijä HIF. Kun happea on saatavilla riittävästi HIF-hydroksylaasit (HIF-P4Ht 1-3, FIH) katalysoivat reaktioita, joiden seurauksena HIF hajoaa tai sen toiminta estyy. Hypoksia hidastaa näiden entsyymien toimintaa, ja tällöin HIF pelastuu hajotukselta ja lisää happitasapainon palautumista edistävien geenien, kuten erytropoietiinin luentaa. Happitasapainon säätelyyn osallistuvien entsyymien toiminnan estoa pidetään lupaavana strategiana useiden hapenpuutteeseen liittyvien sairauksien hoidossa.

Jaana Hyvärinen

Alzheimerin taudin aivomuutokset havaittavissa jo ennen oireita?

Alzheimerin taudille tyypillisiä aivomuutoksia saatetaan kyetä havaitsemaan positroniemissiotomografian (PET) avulla jo ennen muistivaikeuksien ilmenemistä. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin amyloidiin sitoutuvan PIB-merkkiaineen soveltuvuutta Alzheimerin taudille tyypillisten beeta-amyloidikertymien varhaiseen havaitsemiseen.

Noora Scheinin

Anestesian riittävyyden mittaaminen

Anestesian syvyyden riittävyyttä on tutkittu yhtä kauan kuin yleisanestesioita on annettu. Rutiinikäyttöön soveltuvia aivosähkökäyrään (EEG) perustuvia anestesian syvyyttä mittaavia laitteita on ollut markkinoilla 1990-luvulta alkaen. Nämä aivojen kortikaalista toimintaa mittaavat laitteet kuvaavat unen syvyyttä ja toimivat luotettavasti yleisimmin käytössä olevien nukutusaineiden kanssa. Lukuisat ulkoiset tekijät aiheuttavat kuitenkin häiriöitä indekseihin, mikä on toistaiseksi estänyt mittarien luotettavan käytön tehohoidossa. Vaikka kivunhoito on yksi merkittävimmistä yleisanestesian komponenteista, luotettavaa kipumittaria ei toistaiseksi ole ollut markkinoilla.

Johanna Wennervirta

Sepelvaltimokalkkiko nyt ennusteen arviointiin?

Sydäntapahtumia voidaan ennustaa hieman aiempaa paremmin, kun verisuonten kalkkeutumista selvitetään tietokonekerroskuvauksella ja tieto kalkista lisätään tavanomaisiin taudin vaaratekijöihin. Eri tautien uusien riskitekijöiden ja niiden erilaisten yhdistelmien raportoiminen onkin nykylääketieteen suosikkiteemoja. Sepelvaltimokalkki on kiistatta paras yksittäinen sepelvaltimotaudin riskin arviointimenetelmä. On kuitenkin hyvin kyseenalaista, onko mittauksesta mitään lisähyötyä nykyiseen riskitekijöihin perustuvaan hoito- ja tutkimuskäytäntöön verrattuna.

Juhani Airaksinen

Dutasteridi estänee eturauhassyövän kasvua

Dutasteridi näyttää vähentävän riskiä sairastua eturauhassyöpään. Vastaava tutkimustulos julkaistiin toisen 5-alfa-reduktaasin inhibiittorin, finasteridin, osalta jo aiemmin.

Ossi Lindell

Masennuslääkkeiden toksisuus vaihtelee

Masennukseen liittyy itsemurhariskin huomattava lisääntyminen, joten lääkkeen valinnassa on syytä ottaa tehokkuuden ohella huomioon myös sen toksisuus. Englantilainen tutkimus vahvisti aiempia havaintoja, joiden mukaan masennuslääkkeiden toksisuus vaihtelee.

Raimo K. R. Salokangas

Sappitiesyövän lääkehoidolla vähän lisää elinaikaa

Sisplatiinin ja gemsitabiinin yhdistelmä lisää sappitiesyöpään sairastuneen potilaan elinaikaa noin 3 kuukautta verrattuna pelkkään gemsitabiinihoitoon. Sisplatiinin ja gemsitabiinin yhdistelmää suositellaan nyt sappitiesyövän ensisijaiseksi palliatiiviseksi lääkehoidoksi.

Sirkku Jyrkkiö

Diabeetikon hypertonia hoituu kevyemminkin?

Tiukka verenpaineen kontrolli aikuistyypin diabeetikoilla ei vähennä sydän- ja verisuoniperäisiä päätetapahtumia, todetaan ACCORD-tutkimuksessa.

Marko Vesanen