Kotiruoka tekee ihmeitä!

70. ikävuoden jälkeen monet ihmiset vähentävät energian saantiaan, alkavat laihtua ja heille kehittyy lihaskatoa. Seurauksena tästä on toiminnanvajeita, infektioherkkyyttä, kaatumisia ja murtumia. Haurastuminen kiihtyy laitoshoitoon siirryttäessä. Hollannissa tehdyssä satunnaistetussa kontroidussa tutkimuksessa, johon osallistui 178 vanhainkodissa asuvaa vanhusta (keski-ikä 77 v), selvitettiin, voisiko kodinomaisella tarjoilulla, kauniilla kattauksella ja valinnanmahdollisuuksilla lisätä vanhusten energiansaantia. Osastoja arvottiin kahteen ryhmään, joissa puolessa käytettiin kauniita pöytäliinoja ja kukkia ja ruoka tarjoiltiin tarjoiluastioista. Kontrolliosastoilla pitäydyttiin valmiiksi annostellussa ruoassa, jonka asukkaat olivat saaneet valita kaksi viikkoa etukäteen ja joka tarjoiltiin muoviastioissa ruokakärryistä. Puolen vuoden seurannassa kodinomaisissa olosuhteissa ruokaa nauttineet söivät keskimäärin 991 kJ enemmän kuin kontrollinsa. Lupaavaa oli, että lihaskadon ja infektoiden ehkäisyn kannalta tärkeää proteiinia interventioryhmäläinen sai vuorokaudessa keskimäärin 8,6 g enemmän. Heidän ravitsemustilansa oli parantunut, kun se kontrolleilla oli heikentynyt. MNA-mittarin mukaan heikossa ravitsemustilassa olevien määrä oli interventioryhmässä vähentynyt 17 %:sta 4 %:iin, kun se kontrolliryhmässä oli lisääntynyt 11 %:sta 23 %:iin.

Kaisu Pitkälä
Lääke­tieteen maailma­sta 42/2006 Kommentteja

Ryhmäterapia ehkäisee synnytyksen jälkeistä masennusta

Synnytyksen jälkeinen masennus on haitallista, ei vähiten kehittyvän lapsen kannalta. Aiemmin sairastettu masennus ja rasittava psykososiaalinen tilanne lisäävät huomattavasti synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Jos riskiäidit tunnistetaan, miten heitä pitäisi hoitaa, jottei masennus puhkeaisi? Tutkimukseen valittiin 99 sosiaalitukea saavaa äitiä, joilla oli riski sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Interventioryhmään kuuluvat 53 äitiä osallistuivat synnytyksen jälkeen neljän viikon aikana neljään, tunnin kestäneeseen, 3-5 äidin ryhmäterapiaistuntoon ja niitä seuranneeseen booster-istuntoon. Interventio oli luonteeltaan interpersoonallisesti orientoitunutta. Vertailuryhmän 46 äitiä hoidettiin synnytyksen jälkeen tavallisesti. Äidit tutkittiin ennen interventiota ja kolme kuukautta sen jälkeen. Interventioryhmän äideistä 2 (4 %) sairastui seuranta-aikana masennukseen, kun vastaava määrä verrokkiäideillä oli 8 (20 %). Aineiston pienuudesta huolimatta ero oli merkitsevä (p = 0,04). Sen sijaan depressiopisteissä ja toimintakyvyssä syntyneet erot eivät tulleet merkitseviksi, vaikka olivatkin interventioryhmässä parempia. Näyttää siltä, että suhteellisen kevyellä ja varsin lyhyen koulutuksen vaativalla ryhmäinterventiolla voidaan merkitsevästi vähentää synnytyksen jälkeistä masennusta riskiäitien ryhmässä. Tärkeää olisikin paneutua varhaisessa vaiheessa fyysisten riskitekijöiden ohella myös psyykkisiin riskitekijöihin ja suunnitella niiden edellyttämä synnytyksen jälkeinen hoito.

Raimo K. R. Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 42/2006 Kommentteja

Infektoitunutkin ekseema paranee kortikosteroideilla

Yli kolmensadan potilaan ekseemista ja normaalilta iholta tehdyt bakteeriviljelyt osoittivat, että ekseemapotilaista noin 70 %:lla oli iholla viljeltävissä olevia bakteereja. Näistä 60 % oli stafylokokkus aureusta. Lisäksi havaittiin mm. muita stafylokokkilajeja ja suolistoperäisiä bakteereita. Potilaiden paranemista ja bakteereiden katoamista iholta verrattiin kahdessa hoitoryhmässä: pelkällä kortikosteroidilla hoidetuilla ja kortikosteroidia sekä laajakirjoista antibioottia mupirosiinia sisältävää voidetta käyttäneillä. Tulokset osoittivat, että molemmat hoidot tehoavat hyvin. Hoitoryhmistä paikallista antibioottia ja kortikosteroidia käyttäneet olivat paremmassa kunnossa viikon kuluttua, kun kahden viikon kohdalla ryhmien välillä ei ollut enää eroa. Myös inflammaation mittarina käytetty veren interleukiini 4 väheni hoidon myötä.

Sirkku Peltonen
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2006 Kommentteja

Inkretiinit, uusi lääkeryhmä diabeteksen hoitoon

Inkretiinihypoteesi esitettiin jo yli 60 vuotta sitten, jolloin havaittiin, että suun kautta nautittu sokeriliuos nosti veren insuliinipitoisuutta huomattavasti enemmän kuin annostelu suoneen. Ajateltiin, että jokin suolistosta peräisin oleva tekijä lisäsi insuliinineritystä. Maha-suolikanavan hormonit GLP-1 (glucagon like peptide) ja GIP (gastic inhibitory peptide) osoittautuivatkin merkittävimmiksi inkretiineiksi. Ruokailun yhteydessä syntyvä GLP-1 lisää insuliinineritystä ja viestii kylläisyydestä keskushermostoon.

Camilla Schalin-Jäntti
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2006 Kommentteja

Rasvainen kala suojaa munuaissyövältä

Ruokavaliolla arvellaan olevan merkitystä syövän syntyyn. Tosin viime aikoina julkaistuissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että esim. keski-ikäisen ihmisen kasvisruokavalio suojaisi kovinkaan hyvin syöpään sairastumiselta. Ruotsalaisessa 15 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa 61 433 naista kirjasi käyttämänsä ravinnon päivittäin. Koko aineistossa todettiin 150 munuaissyöpätapausta. Ne naiset, jotka söivät viikoittain rasvaista kalaa, sairastuivat harvemmin munuaissyöpään kuin ne, jotka eivät käyttäneet lainkaan kalaa ravinnokseen. Rasvaton kala ei suojannut munuaissyövältä.

Sirkku Jyrkkiö
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2006 Kommentteja

COX-2-salpaajat paksu- ja peräsuolisyövän ja polypoosin ehkäisyssä

nPerä- ja paksusuolen adenoomien ehkäisyyn suunnitelluissa kliinisissä tutkimuksissa havaittiin, että COX-2-salpaajien käyttöön liittyy lisääntynyt sydäntapahtumien riski. Tällöin molemmat tutkimukset keskeytettiin. Nyt julkaistut tulokset APC- ja PreSAP-tutkimuksista antavat uutta tietoa selekoksibin vaikutuksista ja turvallisuudesta uusiutuvien adenoomien ja polyyppien ehkäisyssä.

Tiina Laatikainen
Lääke­tieteen maailma­sta 41/2006 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030