Atoopikot, itkekää!

Lievää atooppista ihottumaa sairastavat, lateksiallergiset aikuiset (n = 60) katsoivat elokuvan Kramer vs. Kramer. Välittömästi videon jälkeen tehtiin ihopistokoe lateksille, josta lateksi-spesifinen IgE-tuotanto sekä sytokiinituotanto (IL-4, -10, -12, -13, IFN-GAMMA) osoittivat merkitsevää allergiavasteiden heikkenemistä, mutta vain niillä, jotka reagoivat elokuvaan itkemällä. Informaatiovideo ei muuttanut vasteita (eikä provosoinut itkua).

Katariina Korkeila

Vähentääkö ACE:n estäjähoito vatsa-aortan aneurysman repeämän vaaraa?

Lupaavien kokeellisten tutkimusten innoittamina selviteltiin Ontariossa laajan tapaus-verrokkitutkimuksen avulla ACE:n estäjähoidon yhteyttä vatsa-aortan repeämiseen. Tutkimusryhmän muodostivat noin 15 000 vatsa-aortan aneurysman takia hoitoon ohjautunutta yli 65-vuotiasta potilasta. Perustietoja potilaiden lääkityksestä ja selviytymisestä kerättiin neljästä, maakunnan väestön kattavasta tietokannasta. Analyysien perusteella ilmeni, että ACE:n estäjähoitoa käyttävien potilaiden vatsa-aortan repeämän riski oli lähes 20 % pienempi kuin ilman lääkitystä, eikä eroa voitu selittää erilaisilla taustatekijöillä. Muilla verenpainelääkkeillä ei vastaavaa suojavaikutusta todettu. Tämä mielenkiintoinen löydös antaa aihetta jatkotutkimuksiin.

Juhani Airaksinen

Ketamiini auttaa nopeasti masennuksessa

Masennuksen hoitoon käytettävät mielialalääkkeet vaikuttavat vasta huomattavan pitkän viiveen jälkeen. Sen sijaan ketamiinilla saatiin juuri julkaistussa tutkimuksessa lähes välitön mielialaa kohottava vaikutus. Ketamiinia käytetään anestesialääkkeenä ja se vaikuttaa keskushermoston glutamaattijärjestelmän toimintaan salpaamalla NMDA-reseptoreita (N-metyl-D-asparaatti). Ketamiinia on käytetty psykoositutkimuksessa, koska se aiheuttaa aikuisilla psykoosin kaltaisen tilan, johon voi liittyä harhakokemuksia ja hajanaisuutta.

Raimo K. R. Salokangas

Happosalpaus avuksi astmassa

Gastroesofageaalinen refluksi (GER) on varsin tavallista aikuisilla astmaatikoilla: esiintyvyydeksi on joissakin tutkimuksissa saatu 32-82 %. Ongelma voi olla oireeton tai siihen voi liittyä huomattavaa oireistoa. Happorefluksin on katsottu voivan pahentaa astmaa, ja siksi asian osalta on suoritettu hoito- ja lääketutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Maski ja hanskat vai avaruuspuku?

Uhkaavat hengitystieinfektioepidemiat ovat lisänneet kiinnostusta terveydenhoitohenkilökunnan suojautumismenetelmiin. Etenkin kokemukset SARSista ovat osoittaneet, että hoitohenkilökuntaa sairastui, vaikka tavanomaisia suojamenetelmiä noudatettiinkin. Kosketustartunnan lisäksi hengitystieinfektiot ymmärrettävästi tarttuvat myös pisaroiden ja aerosolien välityksellä. Viimemainittuja on vaikea välttää toimenpiteissä, kuten intubaatioissa, bronkoskopioissa ja erilaisissa hengitysinterventioissa.

Heikki Arvilommi

Kosteusvauriomikrobit lisäävät ilmatieinflammaatiota

Kosteusvauriot ja niistä johtuvat terveysongelmat (allergiaoireet, alveoliitit ym.) näyttävät olevan kasvussa koko länsimaailmassa. Suomalaiset Leino ym. tutkivat hengityselinoireisiin usein liitetyn Stachybotrys chartarumin inflammaatiota ja ilmatieärtyvyyttä lisääviä ominaisuuksia hiirillä. Osoittautui, että allerginen tausta saattaa olla tässä merkittävä lisätekijä (hiirillä ovalbumiiniherkitys). Herkistetyillä hiirillä nenään annettu mikrobiuute aiheutti selvästi enemmän mm. bronkoalveolaarinesteen eosinofiili- ja neutrofiilikertymää sekä keuhkojen alueen granulomatoottista tulehdusta. Tuloksilla saattaa olla merkitystä suunniteltaessa kliinisiä ja epidemiologisia asiaa koskevia tutkimuksia.

Hannu Puolijoki

Provosoitu surumielisyys ennakoi masennuksen uusiutumista

Mikä ennakoi uutta masennusjaksoa, jos potilas on toipunut entisestä täysin? Tätä pyrittiin tutkimaan masennuksesta lääkehoidolla tai kognitiivisella psykoterapialla hoidetuilla ja toipuneilla potilailla (n = 99). Toipuneiksi katsottiin potilaat, jotka eivät täyttäneet masennushäiriön kriteerejä, mutta heillä saattoi esiintyä lievää psyykkistä oireilua. Ennakoivana tekijänä käytettiin provosoitua surumielisyyden tunnetta, joka saatiin aikaiseksi soittamalla surumielistä musiikkia ja pyytämällä potilaita muistelemaan jotain surullista tapahtumaa. Lääkehoidolla toipuneet raportoivat suurempaa surumielisyyden lisäystä kuin psykoterapialla hoidetut. Huomattava surumielisyyden lisääntyminen ennakoi nopeampaa uudelleen sairastumista. Surumielisten ryhmästä sairastui 18 kk:n seurannan aikana 69 %, mutta lievää tai olematonta surumielisyyden lisääntymistä kokeneista vain 30 %. Tutkimus vihjaa, että kognitiivisen psykoterapian keinoin voidaan ehkäistä masennuksen uusimista

Raimo K. R. Salokangas

Ryhmän C persoonallisuushäiriö ei ole pysyvä diagnoosi masennuspotilailla

Persoonallisuushäiriöiden hoito koetaan usein ongelmalliseksi ja vaikeaksi. Persoonallisuushäiriödiagnoosin on yleensä ajateltu olevan pysyvä, mutta kansainvälisten tutkimusten mukaan näin ei ehkä kuitenkaan ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida masennuspotilailla persoonallisuushäiriödiagnoosin pysyvyyttä.

Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Kaisa Haatainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka

Farmakologisen synnytyskivun lievityksen vaikutukset vastasyntyneeseen

Lähes kaikki synnytyskivun lievityksessä käytettävät lääkkeet kulkeutuvat jossain määrin istukan läpi.

Eeva Nikkola, Vineta Fellman

Reisiluun kaulan murtumien nykyhoito

Reisiluun kaulan murtuma on tavallinen kirurgisia ja ortopedisiä päivystysyksikköjä kuormittava vamma.

Antti Eskelinen, Pekka Paavolainen, Jarmo Vuorinen, Ville Remes

Ménièren taudin diagnosointi ja hoito terveyskeskuksessa

Ménièren taudin diagnostiikassa anamneesi on ylivoimaisesti tärkein, eikä mikään yksittäinen tutkimustulos tai laboratoriolöydös ole taudin kannalta diagnostinen.

Jouko Kotimäki

LEIKO-prosessi ja perinteinen preoperatiivinen prosessi vertailussa

Hyvinkään sairaalassa alkoi vuonna 2000 LEIKO (leikkaukseen kotoa) -toiminta. Tutkimuksen tarkoituksena oli seurata Hyvinkään sairaalassa henkilökunnan kirurgisiin potilaisiin kohdistamaa aikaa ja verrata kahta eri preoperatiivista prosessia, perinteistä osaston kautta tapahtuvaa ja LEIKO-prosessia.

Ulla Keränen, Jaana Keränen, Ville Wäänänen

Yleissairaalapsykiatrisen osastohoidon evaluointi

Tutkimuksen tavoitteena oli evaluoida yleissairaalapsykiatrisen osastohoidon vaikuttavuutta potilaiden omien arvioiden perusteella ja selvittää, mihin potilasryhmiin hoito tehoaa parhaiten.

Raimo Lappalainen, Piia Pulkkinen, Martti T. Tuomisto

Prosessiajattelu mielenterveystyön kehittämisessä ja johtamisessa

Informaatio-ohjauksen keinoin toteutettu mielenterveystyön ja -palveluiden kehittäminen ei ole osoittautunut riittävän tuloksekkaaksi.

Antero Lassila

Hormonihoito ja osteoporoosilääke iäkkäillä naisilla

Valtaosa naisten osteoporoosin aiheuttamista murtumista sattuu yli 65-vuotiaille. Tämän ikäryhmän luuaineenvaihduntaa on huonosti tutkittu, sillä kiinnostus on kohdistunut 50-60-vuotiaisiin. Tässä tutkimuksessa verrattiin kahta eri tavoin luuta vahvistavaa hoitoa 65-vuotiaiden ikäryhmässä. I vaihe oli satunnaistettu, prospektiivinen kaksoissokkotutkimus, jossa verrattiin 2 vuoden ajan käytetyn estrogeeni-progestiinihoidon ja alendronaatin vaikutusta yksin tai yhdessä luuntiheyteen ja aineenvaihduntaan sekä eri terveysparametreihin 65-80-vuotiailla naisilla (n = 90), joilla oli todettu osteoporoosi ja jotka jo ikänsä vuoksi kuuluivat sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään. Selvitimme hoidon vaikutusta suun terveyteen sekä verisuonitautien riskitekijöihin. II vaiheessa väestöpohjaisessa kohorttitutkimuksessa selvitettiin estrogeenin vaikutusta iäkkäiden naisten elämänlaatuun.

Sirpa Eviö

Aivojen sisäsyntyisellä rytmillä voi olla tärkeä merkitys muistiprosessin kehittymisessä

Väitöstyössä selvitettiin kehittyvässä hippokampuksessa ilmenevän sisäsyntyisen hermoverkkoaktiivisuuden syntymekanismi. Hippokampus eli aivoturso on aivokuoren alue, joka osallistuu aikuisella pitkäkestoisen muistin tallentamiseen. Jo 1980-luvulta lähtien on tiedetty, että varhaisessa yksilönkehityksen vaiheessa hippokampus tuottaa aistiärsykkeistä riippumatonta sisäsyntyistä hermoverkkoaktiivisuutta. Tällainen aktiivisuus ilmenee samanaikaisesti useissa hermosoluissa jättiläismäisinä depolaroivina kalvopotentiaaleina. Sen on ajateltu vaikuttavan hermosolukytkentöjen muodostumiseen ja häviävän yksilönkehityksen aikana.

Sampsa Sipilä

Lisäkivesten geenitutkimuksella kohti uutta miesten ehkäisymenetelmää

Kivesten tuottamat siittiöt kulkeutuvat viejätiehyiden kautta lisäkivekseen. Lisäkivekseen saapuvat siittiöt eivät vielä pysty hedelmöittämään munasolua ja myös niiden liikkumiskyky on puutteellinen. Lisäkiveksen tehtävänä on jatkaa siittiöiden kypsymistä hedelmöityskykyisiksi ja huolehtia kypsien siittiöiden varastoimisesta. Vielä ei tiedetä, mitkä geenit ovat välttämättömiä lisäkiveksen toiminnalle.

Jenni Jalkanen

Lääkehoidon tulokset parantuneet lastenreumassa

Yleisimmin lastenreuman hoidossa käytetty peruslääke on metotreksaatti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metotreksaatin aiheuttamien maksavaurioiden yleisyyttä lastenreumaa sairastavilla potilailla. Potilailta, jotka olivat saaneet hoitoa yli kolmen vuoden ajan tai joiden verikokeissa oli merkkejä maksan toimintahäiriöstä, otettiin maksan koepala mikroskooppitutkimukseen. Pientä viikkoannosta, alle 20 mg/m2, saaneilla lapsilla ei todettu muutoksia mikroskooppitutkimuksessa. Isompaa annosta saaneilla potilailla muutokset olivat lieviä. Metotreksaatti ei aiheuta pienin annoksin maksamuutoksia ja isompia annoksia käytettäessä mahdollisesti syntyvät muutokset näyttävät olevan korjautuvia.

Jarkko Haapasaari

Ihminen "kuulee" myös silmillään

Ihminen havaitsee puhetta sekä nähdyn että kuullun aisti-informaation perusteella: niin puheäänellä kuin puheeseen liittyvillä kasvojen liikkeilläkin on merkitystä puheeseen sisältyvän viestin välittämisessä. Tarkkaavaisuus säätelee kaiken aisti-informaation käsittelyä aivoissa ja mahdollistaa keskittymisen oleellisiin ärsykkeisiin.

Johanna Pekkola

Miessukuhormonireseptorin toiminta geenien luennan säätelyssä

Miessukuhormonit saavat aikaan miehisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisen ja ne liittyvät vahvasti sekä normaaliin että pahanlaatuiseen eturauhasen kasvuun. Kaikkien eturauhassyöpien kasvu on aluksi androgeeniriippuvaista ja niiden kasvua voidaan hillitä androgeenivaikutusta salpaamalla käyttämällä androgeenien synteettisiä vastavaikuttajia, antiandrogeeneja. Valitettavasti antiandrogeenien vaikutus yleensä heikkenee ja häviää ajan myötä eikä syytä tähän ilmiöön tunneta. Androgeenireseptori on geenien luentaa säätelevä transkriptiotekijä, joka tunnistaa ja sitoutuu kohdegeeniensä säätelyalueille perimässä, kun miessukuhormonia on tarjolla. Vaikka reseptorin aminohappojärjestys selvitettiin jo yli 15 vuotta sitten, sen vaikutusmekanismien yksityiskohtia, erityisesti antiandrogeenien toimintamekanismeja, ei vielä tunneta kunnolla. Tuoreiden tutkimusten mukaan jotta androgeenit voivat säädellä kohdekudostensa geenien luentaa, tarvitaan androgeenireseptorin ja miessukuhormonin lisäksi useita muita proteiineja, ns. koregulaattoreita.

Zhigang Kang