Mitä lääkkeiden haittavaikutuksista kysytään? Kuopion Lääkeinformaatiokeskukseen tulleiden puhelujen sisältö

Lääkkeiden haittavaikutusilmoitukset ovat keskeinen osa lääketurvatoimintaa. Suomessa Lääkelaitos rekisteröi lääkärien ja hammaslääkärien, ja nyt myös proviisorien ja farmaseuttien tekemiä haittavaikutusilmoituksia, mutta ilmoittamiseen on havaittu liittyvän huomattavaa aliraportointia.

Kirsi Annola, Hannu Kokki, Petri Kröger, Kirsti Laitinen

Lipidin ja veden rajapinnan vuorovaikutus

Lipidin ja veden rajavyöhykkeellä on tärkeä osuus lipidikaksoiskalvojen ja vieraiden aineiden vuorovaikutuksissa, lipidimolekyylien keskinäisissä vuorovaikutuksissa ja lipidikalvossa sijaitsevien proteiinien ja lipidien vuorovaikutuksissa. Monet fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat jyrkästi rajavyöhykkeellä ja ne ovat myös anisotrooppisia eli riippuvaisia tarkastelusuunnasta. Näiden rajavyöhykkeen ominaisuuksien tiedetään vaikuttavan mm. kalvoproteiinien toimintaan. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lipidin ja veden rajavyöhykkeen eri vuorovaikutusten merkitystä rajavyöhykkeen prosesseissa fluoresenssispektroskooppisin menetelmin.

Juha-Matti Alakoskela

Alaraajojen luiden rasitusmuutokset suomalaisilla varusmiehillä

Luun rasitusmuutoksia esiintyy tyypillisesti runsaasti liikkuvilla henkilöillä, kuten urheilijoilla ja varusmiehillä. Oireiden epämääräisyys ja vähäisyys ja esimerkiksi potilaan kipukynnyksestä johtuvat seikat voivat viivästyttää potilaan hakeutumista lääkärin vastaanotolle. Lääkärintutkimuksessa tutkimuslöydökset voivat olla vähäiset. Röntgenkuvaus on ensisijainen kuvantamismenetelmä epäiltäessä rasitusmurtumaa, mutta magneettikuvaus on tarkempana menetelmänä noussut yhä tärkeämmäksi, sillä se näyttää myös rasitusmurtumien esiasteita.

Maria Niva

Diagnostinen pisteytysjärjestelmä voi vähentää tarpeettomia umpilisäkeleikkauksia

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli rakentaa diagnostinen pisteytysjärjestelmä lapsen äkillisen umpilisäketulehduksen diagnosoimiseksi sekä arvioida vatsakipuiselle lapselle annetun kipulääkityksen tehokkuutta ja vaikutusta diagnostiseen tarkkuuteen. Lisäksi työssä verrattiin lasten toipumista tähystyksessä tehdyn ja avoimen umpilisäkkeen poiston jälkeen. Kolmeen eri osatutkimukseen jakautuneessa työssä oli mukana yhteensä 328 lasta.

Hannu Lintula

Mielialalääkkeet eivät lisää itsetuhoisuutta

Viime aikoina on pohdittu, missä määrin mielialalääkkeet lisäävät masennuspotilaiden itsetuhoisuutta. Päättelyä on vaikeuttanut masennukseen itseensä liittyvä lisääntynyt itsetuhoisuus. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1992-2003 masennuslääkereseptin saaneiden potilaiden itsemurhien ja yritysten määriä ennen ja jälkeen lääkemääräystä. Itsemurhat ja yritykset olivat alle 18-vuotiailla yleisempiä kuin muissa ikäryhmissä. Itsemurhayritykset olivat kaikkein yleisimpiä kuukautta ennen lääkemääräystä, mutta pysyivät reseptiä seuranneen 6 kuukauden aikana samoina. Tulos oli samanlainen alaikäisillä ja aikuisilla. Vanhoja mielialalääkkeitä saaneilla itsemurhayritykset olivat yleisiä vielä ensimmäisen hoitokuukauden aikana. Tutkimuksen perusteella mielialalääkitys ei lisää itsetuhoisuutta. Joidenkin potilasryhmien kohdalla näin voi tapahtua, joten tiivis hoitokontakti varsinkin hoidon alkuvaiheessa on perusteltu.

Raimo K.R.Salokangas

Tehoaako tahdistin uniapneaan?

Uniapneaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairastavuus. Yöllisten hengityskatkojen aikaan todetaan usein sykkeen harventumista. Yönaikainen bradykardia voidaan estää eteistahdistuksella, jonka on vastikään todettu vähentävän hengityskatkoja. Koska tietoa tahdistinhoidon tehosta tavallisilla uniapneapotilailla ei ole, päättivät yhdysvaltalaiskardiologit tutkia yönaikaisen eteistahdistuksen vaikutuksia 15:n hankalasta uniapneasta kärsivän potilaan ryhmässä. Potilaille asennettiin väliaikainen eteistahdistussysteemi ja tehtiin unitutkimukset siten, että potilas ei itse tiennyt oliko tahdistin toiminnassa vai ei. Tahdistus ei parantanut merkittävästi mitään uniapnean vaikeutta mittaavaa suuretta. Tämän tutkimuksen valossa uniapneapotilaiden tahdistushoidon indikaatiot eivät poikkea tavanomaisista.

Juhani Airaksinen

Lapsen atooppinen ekseema verottaa vanhempien yöunta

Brittitutkijoiden prospektiivisessa kyselytutkimuksessa oli mukana 55:n keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa tai astmaa sairastavan lapset vanhemmat. Lasten ihottumaa hoidettiin säännöllisesti kortikosteroidivoiteella ja astmaa säännöllisellä inhaloitavalla kortikosteroidilla. Atooppikkolasten vanhempien ja astmalasten vanhempien nukkumista, ahdistuneisuutta ja stressin kokemusta vertailtiin. Ihottumalasten vanhemmat nukkuivat keskimäärin noin 40 minuuttia vähemmän kuin astmalasten vanhemmat. Uni myös keskeytyi joka yö merkitsevästi useammin. Unen häiriintyminen aiheutti vanhempien ahdistuneisuutta ja varsinkin äidin depressiivisyyttä. Vaikka lapsia hoidettiin tehokkaasti, sairaus haittasi lapsen lisäksi myös vanhempia.

Sirkku Peltonen

Autoimmuunireaktiot ennustavat melanooman interferonihoidossa hyvää hoitotulosta

Levinneen melanooman hoidossa parhaat tulokset on saatu interferonilla tai muilla immunoterapian muodoilla. Autoimmuunireaktiot, kuten kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, vitiligoläiskien tai fosfolipidivasta-aineiden muodostuminen, näyttävät korreloivan hyvään hoitovasteeseen. Suuren riskin melanooman liitännäishoitona annettava interferoni näyttää parantavan potilaiden ennustetta ainakin osassa tehdyistä satunnaistetuista tutkimuksista.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030