Päivän tärkein ateria? - aterioiden koostumus vuonna 1992

Aamuateria on ollut aina tärkeä suomalaisessa ateriajärjestyksessä (1,2). Sen merkitys oli erityisen suuri menneinä vuosikymmeninä, jolloin tehtiin usein fyysisesti raskasta työtä. 1900-luvun alussa suomalainen maalaisväestö aloitti päivänsä aamukahvilla, joka juotiin heti heräämisen jälkeen klo 5-6. Päivän ensimmäinen varsinainen ateria, aamiainen syötiin useimmiten klo 8-9, ja siitä saatiin kolmannes koko päivän energiasta.

Päivi Kleemola, Eva Roos, Ritva Prättälä

Kantasolukasvutekijä ja sen reseptori, c-kit, pahanlaatuisissa myeloisissa veritaudeissa

Vaikka maligneissa veritaudeissa hematopoieettisten solujen proliferaatio ja/tai differentiaatio on häiriintynyttä, on useiden hematopoieettisten kasvutekijöiden todettu osallistuvan normaalien verisolujen lisäksi myös malignien verisolujen kasvun säätelyyn. Hematopoieettisiin kasvutekijöihin kuuluva kantasolukasvutekijä eristettiin vuonna 1990. Normaalissa hematopoieesissa se ohjaa primitiivisten verisolujen kasvua. Tässä väitöskirjassa keskityttiin tutkimaan kantasolukasvutekijän ja sen reseptorin, c-kit:n, merkitystä pahanlaatuisissa myelooisissa kantasolutaudeissa. Tautiryhmään kuuluvat myeloproliferatiiviset taudit eli krooninen myelooinen leukemia, polysytemia vera, idiopaattinen myelofibroosi ja essentielli trombosytoosi sekä akuutti myelooinen leukemia.

Timo Siitonen

Sappitaudin vuoksi leikatut

Tutkimus käsittää tekijän henkilökohtaisen sappileikkausaineiston vuosilta 1965-90. Potilaat on jaettu kolmeen ryhmään, joista tärkeimmän muodostaa varsinaisen sappitaudin vuoksi leikatut 1 880 tapausta. Toisen ryhmän muodostavat muiden vatsaontelon leikkausten yhteydessä leikatut sappipotilaat (90 tapausta) ja kolmannen ryhmän vatsaontelon pahanlaatuisten kasvainten yhteydessä leikatut sappipotilaat (53 tapausta). Tulosten esittely on jaoteltu seuraavasti: 1) potilaan oireisto ennen leikkausta, 2) sappiteiden kuvantaminen ja laboratoriotutkimukset, 3) leikkaustoimenpiteet ja löydökset sekä leikkauskomplikaatiot, 4) sappirakon kolesteroloosi ja 5) potilaan tila ja oireet seurantatutkimuksessa.

Jaakko Seiro

Myyräkuumeen patogeneesi

Suomessa tehdään vuosittain noin 1 000 serologisesti varmennettua myyräkuumediagnoosia. Kuten muutkin hantavirusinfektiot, Puumala-virusinfektio on jyrsijälevintäinen ja tarttuu luonnon metsämyyrästä ihmisiin tyypillisimmin syystalvella. Osa potilaista vaatii sairaalahoitoa lähinnä nestetasapainon häiriöihin ja munuaisen vajaatoimintaan liittyvien komplikaatioiden vuoksi: noin 5 % sairaalassa hoidetuista potilaista vaatii dialyysihoitoa, ja hieman alle 10 %:lla todetaan kuumevaiheen lopulla verenpaineen lasku ja vakavimmissa tapauksissa sokkitila. Verenvuototaipumus on yleensä lievä.

Mari Kanerva

Saunominen ja lääkeaineiden farmakokin etiikka

Saunomisen aiheuttaman lyhytkestoisen lämpöaltistuksen yhteydessä tapahtuvat muutokset, kuten ihoverenkierron lisääntyminen, ruoansulatuskanavan ja munuaisten verenkierron väheneminen, nestehukka hikoilun yhteydessä ja mahdolliset maksaverenkierron muutokset voivat teoriassa vaikuttaa lääkeaineiden farmakokinetiikkaan ja sitä kautta myös farmakodynaamisiin vasteisiin. Mahdollisista saunomisen ja lääkityksen välisistä interaktioista on kuitenkin vähän tutkimustietoa esimerkiksi lääkkeiden käytön tehon ja turvallisuuden arvioimiseksi saunomisen yhteydessä.

Jyrki Vanakoski

Diabeettisen neuropatiakivun hoito tehostuu

Jopa 7,5 %:lla diabeetikoista on etenkin alaraajoihin rajoittuvia kipuja. Kipu voi olla lievää, mutta äärimmäisenä se on vaikeasti invalidisoivaa ja etenkin yöaikainen kipu estää rentouttavan unen. Elämänlaatu on surkea.

Robert Paul

Aivovaurion riski ohitusleikkauksen yhteydessä

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen liittyy kohtalainen aivoverenkiertohäiriöiden riski. Tämä johtuu mm. siitä, että potilaat ovat usein iäkkäitä, toimenpiteen aikana on suuria verenpaineen vaihteluja ja ateroskleroottiset suonen seinämät voivat lähettää embolioita aivoihin. Maailmassa tehdään noin 800 000 ohitusleikkausta vuosittain, joten leikkauskomplikaationa syntyvät neurologiset jälkisairaudet ovat suuri ongelma. Ongelman suuruutta on tutkittu useissa pienehköissä tutkimuksissa ja serebraalisia komplikaatioita on eri keskuksissa ilmoitettu esiintyvän 0,4-5,4 %:lla ohitusleikkauksella hoidetuista ja neuropsykologisten jälkivaikutusten esiintyvyydeksi on raportoitu eri lukuja 25 %:sta 79 %:iin.

Robert Paul

Suomalaistutkimus valaisee osteoporoottisten nilkkamurtumien esiintyvyyttä

Osteoporoosin aiheuttamien lonkkamurtumien epidemiologiasta on maailmanlaajuisesti verraten runsaasti tietoa, mutta muiden luiden murtumisesta osteoporoosin seurauksena tietoa on vähemmän. Suomen sairaaloiden uloskirjoitusrekisteri on maailman vanhin maanlaajuinen sairaalarekisteri, ja sen kattavuus on lähes sataprosenttinen.

Robert Paul

Kolorektaalisyövän seulonta

Lancetin palstoilla julkaistiin kaksi satunnaistettua tutkimusta, joissa selvitettiin, voidaanko 45-75-vuotiaiden kuolleisuutta kolorektaalisyöpään pienentää tutkimalla ulosteen veri kahden vuoden välein. Toinen tutkimuksista tehtiin Fynin saarella Tanskassa (72 000 satunnaistettua henkilöä) ja toinen Nottinghamin alueella Englannissa (153 000 satunnaistettua). Ulosteen veri tutkittiin Hemoccult-testillä (kaksi näytettä otettiin kolmesta peräkkäisestä ulosteesta), ja positiivisen näytteen antaneet joutuivat joko uudelleen testiin tai suoraan paksusuolen tähystykseen.

Heikki Joensuu

Norjan kulttuurinnälkäiset kollegat

Liekö sattuma vai ei, että lääkärien jumalan Asklepioksen isä oli Apollon, taiteen, musiikin ja kirjallisuuden jumala. Joka tapauksessa lääkäriyteen liittyy aimo osuus humanismia, olemmehan lähempänä ihmistä kuin monien muiden ammattikuntien edustajat. Sitä mukaa kuin holistisen hoidon filosofia laajenee, myös lääkärin henkisen viljelyn merkitys kasvaa.

Robert Paul

Opetussairaalapotilaiden ruokavalio

Vuonna 1989 julkaistiin Yhdysvalloissa laajan tutkimuksen ja selvitystyön pohjalta uudet ravintosuositukset, joissa mm. korostui vähärasvaisuus, vähäkolesterolisuus, vähäsuolaisuus sekä runsas kuitujen, hedelmien ja vihannesten nauttiminen.

Robert Paul

Pölypunkki - höyhenten tärkein allergeeni

Höyhenten aiheuttamat limakalvo-oireet ovat harvinaisia, mikäli tyynyissä ja peitoissa on käytetty puhdistettuja höyheniä. Sen sijaan vanhat höyhentuotteet sisältävät runsaasti pölypunkkeja, jotka saavat aikaan höyhenallergiaksi luullut oireet. Pölypunkkiallergeeneja on myös höyhenallergiatutkimuksissa käytetyissä valmisteissa aiheuttamassa vääriä positiivisia tuloksia ihopistokokeissa.

Katriina Kilpiö, Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela, Matti Hannuksela

Pohjanlahden rannikon suomenruotsalaiset säilyvät työkykyisinä

Kelan eläketilastojen mukaan Pohjanlahden rannikon ruotsinkielisten kuntien asukkaita siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle merkitsevästi vähemmän kuin saman alueen suomenkielisten kuntien asukkaita. Erityisen selvänä näkyy ero tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä vammojen vuoksi myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Ruotsinkielisissä kunnissa miesten aktiiviaika on keskimäärin kaksi vuotta pitempi kuin suomenkielisissä, naisilla ero on vuoden verran. Kieliryhmien terveyserojen syyt eivät tavanomaisia taustatekijöitä tarkastelemalla avaudu, vaan tarvittaisiin perusteellista paneutumista kielivähemmistön kulttuuri- ja elämäntapakysymyksiin.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Mihin kuntoutuksen tulisi kohdistua? Helsinkiläisten ikäihmisten kuntoutustarvekartoitus

Kuntoutuskustannusten kurissapitämisen eräs tapa on toimenpiteiden suuntaaminen oikeaan kohteeseen. Yksilön kokemat päivittäistä selviytymistä haittaavat tekijät tulisi tunnistaa ja asettaa tärkeysjärjestykseen. Tämän jälkeen voidaan määritellä kynnyshaitta, eli keskeisin toimintakykyä haittaava tekijä. Asiantuntijoista koottu ryhmä arvioi kynnyshaitan laadun ja määrän ja kuntoutuksen tarpeen.

Tom Candolin, Sirpa Granö, Irja Turumäki, Erkki J. Valtonen

Impotenssin tutkiminen ja hoito

Aiemmin impotenssia pidettiin lähes täysin psyykkisenä ongelmana, mutta nykyään yhä useammin taustalta löytyy myös elimellinen vika, tavallisimmin siittimen verenkiertoon liittyvä. Nuorilla miehillä impotenssin perussyy on yleensä psyykkinen, vanhemmilla orgaaninen. Ongelman selvittelyssä esitiedot on pyrittävä saamaan huolellisesti, vaikka aihe onkin potilaalle arka. Etukäteen potilaalle postitettu kyselylomake voi helpottaa asian käsittelyä. Kliinisen tutkimuksen jälkeen tehtävä intrakavernoottinen injektiotesti on impotenssidiagnostiikan kulmakivi. Orgaanisperäisen impotenssin yleisin hoitomuoto on nykyään verenkiertoa lisäävien aineiden injisoiminen siittimen paisuvaiskudokseen.

Olavi Lukkarinen, T. Andreo Larsen

Vastasyntyneen lapsen elvytys

Noin 8-10 % vastasyntyneistä (Suomessa vuosittain noin 4 000-6 000 lasta) tarvitsee syntymän yhteydessä ensiapua, yleensä hengityksen avustamista. Ennen ensimmäistä hengenvetoa on keuhkojen tyhjennyttävä surfaktanttia sisältävästä nesteestä. Ongelmia tulee yleensä ennenaikaisesti syntyvien lasten hengityksen käynnistymisessä. Osa lapsista tarvitsee hengitysavustusta; hyvin epäkypsät vastasyntyneet intubaation ja tehokkaan ventilaation. Siksi jokaisessa synnytyksiä hoitavassa yksikössä tulisi olla asianmukaiset välineet ja perusvalmius vastasyntyneen elvytykseen. Tässä katsauksessa esitellään tuoreisiin kansainvälisiin suosituksiin perustuvat vastasyntyneen elvytyksen periaatteet, ja tarkastellaan niiden sovelluksia suomalaisissa synnytyssairaaloissa.

Kari Nikolajev, Kirsti Heinonen

Yleislääkärin asema ja työ Euroopan maissa

Yleislääketieteen ja yleislääkärin asema on viime aikoina saanut Euroopassa runsaasti huomiota. Yhtenä syynä tähän ovat Euroopan Unionin ohjesäännöt, joilla pyritään yhtenäistämään jäsenmaiden käytäntöjä. WHO:n Euroopan aluetoimisto on tuottanut selvityksen yleislääketieteen nykytilasta alueensa maissa, ja tähän katsaukseen on koottu tiedot 15 maan yleislääkäreistä. Mielenkiintoisimpia havaintoja suomalaisten kannalta ovat yleislääkärin erikoistumisvaatimus ja portinvartija-asema useimmissa maissa. Vähäpätöinen tieto ei liene sekään, että suomalaisen yleislääkärin työn rasittavuus näyttää olevan huomattavasti vähäisempää kuin useimpien eurooppalaisten kollegoiden.

Anna Back, Pertti Kekki

Uupuneen työntekijän tarina

Keski-ikäisten ja eläkeiän kynnyksellä olevien suomalaisten työuupumuksesta ja eläkehakuisuudesta on viime aikoina kirjoitettu paljon. Etupäässä on syytetty työelämän vaatimuksia ja kovuutta, jonka puristuksesta syntyy halu päästä ansaitulle vapaalle. Jotta tämän suuren väestönosan työkyvyn parantamiseksi voitaisiin kehittää toimivia menetelmiä, tulee sairauksien lisäksi ymmärtää ja nähdä tämän pahoinvoinnin sosiaaliset, psyykkiset ja kulttuuriset tekijät. Uupumuksen taustalta löytyy yllättävän usein esim. korkeaan työmoraaliin ja totuttuihin rooleihin kiinnittyneitä ristiriitoja, jotka muuttuvassa työelämässä ja yhteisön arvojen muuttuessa näyttäytyvät erilaisina oireina ja sairauksina.

Raija Kerätär

"Ilman vakuutuslääkäreitä ei olisi Hannu Karpoa"

Viime keväänä nimitettiin kolmeen yliopistoon neljä vakuutuslääketieteen dosenttia. Uutisoidessaan aiheesta Talouselämälehti kommentoi vakuutuslääkärien roolia otsikon sanoin. Mutta keitä ovat nämä paljon puhutut paperilääkärit, jotka tekevät ihmisten sosiaali- ja vakuutusturvaa koskevia ratkaisuja paperien perusteella, potilasta näkemättä. Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden saaneista kollegoista on tehty selvitys.

Jukka Kivekäs, Matti Klockars

Alendronaatti ja luunmurtumat

Aikamme vitsauksiin kuuluu luun haurastumatauti, osteoporoosi, jonka hoidossa voidaan käyttää naisilla estrogeenia ja naisilla ja miehillä kalsitoniinia, kalsitriolia, natrium-fluoridia tai bisfosfonaatteja. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluva lääke, alendronaatti, lisää Fracture Intervention Trialin (FIT) mukaan merkitsevästi luuston mineraalitiheyttä ja vähentää nikamaluhistumien ilmaantuvuutta.

Robert Paul