Suomalainen neurologi ottaa huomioon Käypä hoito -suosituksen MS-potilaan hoidossa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Käypä hoito -suosituksen mukaisen diagnostiikan ja hoidon toteutumista. Erityisesti selvitettiin, sovelletaanko McDonaldin uusittuja kriteereitä MS-taudin diagnostiikassa ja käytetäänkö neutraloivien vasta-aineiden vaikutusta määrittäviä testejä beetainterferonihoidon biologisen aktiivisuuden määrittämisessä.

Irina Elovaara, Juha-Pekka Erälinna, Hanna Kuusisto, Tuula Pirttilä ‡, Mauri Reunanen, Juhani Ruutiainen, Jaana Suhonen

Epiteeli-mesenkyymimuutos syövän pahanlaatuistumisessa

Epiteeli-mesenkyymimuutoksessa (epithelial-mesenchymal transition, EMT) epiteelisolut muuttuvat mesenkymaali- eli alkeistukikudossolujen kaltaisiksi, jolloin ne irrottautuvat toisistaan ja alustastaan ja pääsevät liikkumaan paikaltaan. EMT on välttämätön sikiökehityksen aikana, mutta sitä voi tapahtua myös syövän pahanlaatuistumisessa. Tyvikalvot ovat epiteelisoluja tukevia soluväliaineen osia. Ne ylläpitävät epiteliaalista ulkoasua ja syövässä estävät solujen liikkumista, invaasiota ja etäpesäkkeiden muodostumista. Laminiinit ovat tyvikalvojen päärakenneosia ja niillä voi olla suuri merkitys syövän syntymisessä.

Minna Takkunen

Lapsuusiässä alkavat mitokondriotaudit

Mitokondriotaudit ovat perinnöllisiä sairauksia, jotka johtuvat häiriöistä solujen mitokondrioissa tapahtuvassa energiantuotannossa. Sairauden oireet voivat ilmetä lähes missä tahansa elimessä ja missä tahansa iässä. Aivo-, lihas-, maksa- ja sydänoireet ovat tyypillisiä. Lapsuudessa alkavat mitokondriotaudit ovat usein vaikeasti tunnistettavia ja niiden diagnostiikka on haastavaa, ja siksi tarkka diagnoosi puuttuu useimmilta mitokondriotautia sairastavilta lapsilta.

Pirjo Isohanni

Vaikean sepsiksen vaikutukset kollageenien aineenvaihduntaan

Yleistyneessä infektiossa veren hyytyminen ja tulehdusvaste ovat aktivoituneet koko elimistössä, mutta tutkimuksia yleistyneen infektion vaikutuksista kudoksen uusiutumiseen on vähän. Väitöstutkimuksessa selvitettiin sepsiksen vaikutuksia kollageenin muodostukseen ja hajoamiseen (kollageenityypit I ja III). Lisäksi tutkittiin kokeellisen ihohaavan epitelisaation nopeutta ja kollageenia hajottavien ja muillakin tavoin paranemisprosessiin osallistuvien matriksin metalloproteinaasien 2, 8 ja 9 esiintymistä.

Fiia Gäddnäs

Alle kouluikäisten lasten ruoankäyttö ja ravinnonsaanti

Vuonna 2009 ilmestyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Tampereen, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen yhteistyönä laaja tutkimusraportti alle kouluikäisten suomalaislasten ruoankäytöstä ja ravitsemuksesta. Raportti perustuu "Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy" -projektin (DIPP) ravintotutkimukseen osallistuvien 1-6-vuotiaiden lasten osa-aineistoon.

Maijaliisa Erkkola, Pipsa Kyttälä, Carina Kronberg-Kippilä, Marja-Leena Ovaskainen, Heli Tapanainen, Riitta Veijola, Olli Simell, Mikael Knip, Suvi Virtanen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 34/2010 Kommentteja

Uutta tietoa elvytettyjen jäähdytyshoidosta

Vain osa elvytetyistä potilaista viilennetään, vaikka terapeuttinen hypotermiahoito on ainoa hoitomuoto, jonka on osoitettu parantavan elvytetyn potilaan selviämistä. Kaikkia potilaita ei viilennetä osittain siksi, että jäädytyshoidolla on sivuvaikutuksia, kuten verenkierron lamaantuminen, ja tämä puolestaan saattaa pahentaa sekundaarista aivovammaa. Nyt hollantilaistutkijat ovat selvittäneet hoidon vaikutuksia aivoverenkiertoon.

Sanna Hoppu

Autodiab-tutkimus helpottaa diabeetikon ajokyvyn objektiivista arviointia

Toisen henkilön apua vaativia hypoglykemioita esiintyy 10 %:lla tyypin 1 diabeetikoista vähintään kerran vuodessa. Hypoglykemia heikentää motorista ja kognitiivista suorituskykyä, mikä lisää liikenneonnettomuuksien riskiä erityisesti niillä diabeetikoilla, joilta puuttuvat hypoglykemiatuntemukset ja neuroglykopenia tulee yllättäen. Artikkelissa kuvaamme Autodiab-tutkimusmenetelmämme ja kokemuksia sen käytöstä hypoglykemiaan liittyvien liikenneriskien arviointiin.

Jukka Kemppainen, Anna Leino, Tuula Janatuinen, Hannu Mikola, Tarmo Kärki, Saija Hurme, Tapani Rönnemaa, Pirjo Nuutila

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 33/2010 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030