Tietoa uusien antikoagulanttien verenvuotoriskistä

Antikoagulaatiohoidon tarpeen tulee ylittää arvioitu verenvuodon riski. Uusien antikoagulanttien teho on jo osoitettu vanhan veroiseksi, mutta verenvuotoriskin vertailussa auttaa suurempi potilasjoukko.

Marko Vesanen

Huippututkimuksesi esille Lääkärilehteen?

Haluamme antaa Lääketieteen maailmasta -palstalla lisää palstatilaa tuoreille kliinisille suomalaistutkimuksille, jotka on julkaistu korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedelehdissä. Tarkoitamme tällä alasi huippulehteä tai kaikkein arvostetuimpia yleislääketieteen lehtiä.

Miksi nainen ei osallistu kohdunkaulan syövän seulontaan?

Seulontaohjelman tulee tavoittaa riittävän suuri osa kohdeväestöstä ollakseen vaikuttavaa. Osallistuvuus kohdunkaulan syövän seulontoihin on Suomessa jäänyt alle 70 %:iin. Toisaalta ohjelman ulkopuolella otetaan runsaasti papakokeita myös seulontaikäisiltä naisilta. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, miksi naiset eivät osallistu joukkotarkastuksiin. Tietoa voidaan käyttää joukkotarkastustoiminnan kehittämiseen.

Meri Niironen, Tytti Sarkeala, Ahti Anttila, Pekka Nieminen, Tapio Luostarinen, Anni Virtanen

Depression hyvä hoito perusterveydenhuollossa

Depression tunnistaminen edellyttää valppautta, ja apuna voi käyttää yksinkertaisia menetelmiä.

Maria Vuorilehto, Kirsi Riihimäki

Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet

Uniapnea ja sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten kansansairauksia, joilla on yhteisiä riskitekijöitä, kuten ylipaino, mutta jotka hoitamattomina pahentavat toinen toisiaan.

Ulla Anttalainen, Nea Kalleinen

Kuinka gynekologisen syövän seuranta tulisi järjestää?

Gynekologiseen syöpään sairastuvien määrän on arvioitu kasvavan kolmanneksella seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Maarit Vuento

Keuhkokuumeen vaikeusasteen arviointiin paranneltu menetelmä

Kliinikon on joskus vaikea arvioida, koska keuhkokuumepotilas lähetetään sairaalaan ja koska hoidetaan avohoidossa. Tähän ongelmaan on kehitetty erilaisia menetelmiä. Kuitenkin esimerkiksi PSI (pneumonia severity index), jota Pohjois-Amerikassa käytetään, vaatii 20 kysymyksen läpikäymisen eikä sovi päivystyskäyttöön lainkaan. CRB-65 on tähänastisista paras ja nyt sitä kehitettiin lisää.

Heikki Ekroos

Pneumokokki iskee sydämeen

Aikuisen vakavaan keuhkokuumeeseen liittyy sydänongelmia, kuten vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä ja infarkteja, tutkimusten mukaan lähes joka viidennellä sairaalapotilaalla. Valtaosa komplikaatioista ilmenee ensimmäisen viikon aikana, mutta kuolleisuus on toipilaillakin noin kaksinkertainen seuraavan vuoden ajan. Selitykseksi on tarjottu infektioon liittyvää rasitusta ja immuunivastetta, mukaan lukien proinflammatoriset sytokiinit. Nyt pneumokokin, yleisimmän keuhkokuumeen aiheuttajan, on todettu suoraan pesiytyvän ovelalla tavalla sydämeen ja tappavan sydänlihassoluja.

Heikki Arvilommi

Miten hoitaa myeloomaa kun kantasolusiirto ei ole vaihtoehto?

Autologisen kantasolusiirron ulkopuolelle jäävät nuoret ja huonokuntoiset sekä yli 70-vuotiaat myeloomapotilaat. Tuolloinkin täydellinen hoitovaste on saavutettavissa, mutta useimmiten kovin lyhytaikaisesti. Tutkimuksessa vertailtiin uuden ja vanhan hoitomuodon tehoa keskenään.

Markku Vesanen

G-pisteeseen liittyvät uskomukset ja bisnesajattelu lisääntymässä

Keskustelu vaginan etuseinässä olevasta eroottiselle halulle ja orgasmille tärkeästä G-pisteestä on aika ajoin herännyt Gräfenbergin 1950-luvulla esittämästä ajatuksesta alkunsa saaneena. Tieteellisesti vakuuttavaa anatomista tai fysiologista näyttöä asiasta on kaivattu. Nyt vihdoin löytyi onnekas tutkijaryhmä, joka esittää löytäneensä G-pisteen histologiset ja immunohistokemialliset piirteet. Kyseessä on vaginan etuseinässä, noin 4,5 cm päässä virtsaputken ulkosuusta sijaitseva 7 mm:n pituinen alue, joka poikkeaa muusta ympärillä olevasta vaginan seinämästä. Tutkijat kutsuvat tätä 2 mm:n paksuista aluetta G-pistekompleksiksi. Se sijaitsee jommallakummalla puolella virtsaputkea. Pääosa siitä on laskimoita, joita ruokkii muutama pienempi valtimo arteriovenoosista malformaatiota muistuttaen. Merkittävänä tutkijat pitävät havaintoaan siitä, että alueella on hermokimppuja ja ganglioita, ja koko kompleksia ympäröi kehämäisiä ja pitkittäisiä lihassäikeitä. Varsinaista erektiilistä kudosta ei havaittu.

Pertti Kirkinen

Huimauspotilaan kliininen tutkiminen

Yleisyydestään huolimatta huimauksen etiologian selvittäminen voi olla vaativa tehtävä kokeneellekin kollegalle.

Jaana Korpela, Riina Niemensivu

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset - milloin ja miten?

Kuvantamistutkimuksia tarvitaan vain pienelle osalle kaikista huimauspotilaista.

Johanna Pekkola, Riste Saat

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia perustuu pääasiassa vestibulo-okulaarisen heijasteen häiriöön, josta on usein merkkinä tasapainoelimen tai sen osan virhetoiminnan laukaisema nystagmus.

Topi Jutila, Timo P. Hirvonen

Aivoverenkiertohäiriöt ja huimaus

Huimaus on erittäin yleinen oire, jonka taustalta ei yleensä löydy aivoverenkiertohäiriötä.

Jori Ruuskanen

Ikähuimaus ja tasapainon hallinta

Ikähuimausta esiintyy noin 30 %:lla yli 70-vuotiaista, ja yli 85-vuotiaista laitosasukkaista sitä esiintyy lähes 70 %:lla.

Ilmari Pyykkö, Pirkko Jäntti

Nilkkamurtuman leikkaushoidon komplikaatioita voidaan vähentää

Väitöskirjatutkimuksessa kartoitettiin nilkkamurtuman leikkaushoitoon liittyviä komplikaatiota Töölön sairaalan nilkkamurtuma-aineiston pohjalta. Tutkimusaineisto käsittää kaikki Töölön sairaassa 2002-2011 leikatut 5 123 nilkkamurtumapotilasta. Tutkimuksessa selvitettiin yleisimmät välittömään uusintaleikkaukseen johtaneet leikkaustekniset virheet, sekä leikkaushaavan syvälle infektiolle altistavat merkittävimmät riskitekijät. Lisäksi arvioitiin syvän infektion aiheuttamien pehmytkudospuutosten johdosta tehtyjen kielekeleikkausten tuloksia, sekä infektoituneen nilkkamurtuman hoidon epäonnistumiselle altistavia tekijöitä.

Mikko Ovaska

Itsemurhien ja itsemurhayritysten ajallinen yhteys säätekijöihin

Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, onko Suomen itsemurhakuolleisuudella ja säätekijöillä ajallista yhteyttä toisiinsa. Suomen itsemurhatilastoja verrattiin päivittäisiin, kuukausittaisiin ja vuosittaisiin säätekijöihin 1969-2010 koko Suomessa ja erikseen Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa.

Laura Hiltunen

Pitkittäistutkimus äidin masennusoireiden ja lapsen psykososiaalisen kehityksen yhteyksistä

Väitöskirja on osa vuonna 1989 alkanutta pitkittäistutkimusta. Alkuperäinen aineisto koostui 349:stä satunnaisesti valitusta normaaliväestöön kuuluvasta esikoistaan odottavasta naisesta. Aineisto kerättiin tamperelaisista äitiysneuvoloista. Myöhemmät tutkimusvaiheet toteutuivat lasten 2 kuukauden, 6 kuukauden, 4-5 vuoden, 8-9 vuoden sekä 16-17 vuoden iässä.

Marie Korhonen

Verkkoavusteiset transvaginaaliset leikkaustekniikat gynekologiassa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin takautuvasti 403 potilaan aineistosta verkon eroosioiden määrä niillä potilailla, joilla oli käytetty tiivistä, pienireikäistä multifilamenttiverkkoa tai suurreikäistä monofilamenttiverkkoa. TVT- ja TOT-menetelmiä verrattiin 100 potilaan satunnaistetussa ja kontrolloidussa työssä, jossa subjektiivinen teho selvitettiin yleisessä kliinisessä käytössä olevan arviointilomakkeen avulla.

Virva Nyyssönen

Katepsiini K, keuhkojen kehitys ja vastasyntyneen krooninen keuhkovaurio

Katepsiini K on voimakas keuhkoista löydetty proteaasi, joka hajottaa kollageeni- ja elastiiniproteiineja. Keuhkovauriomalleissa on viime aikoina todettu proteaasiaktiviteetin muutoksia, jotka saattavat olla haitallisia keuhkojen kehittymiselle. Proteiineja pilkkovien proteaasien rooli keuhkojen kehittymisessä on kuitenkin vielä epäselvä.

Jonni Knaapi