Uloshengitysilman typpioksidimittauksen kliinisiä kysymyksiä

Uloshengitysilman typpioksidi (FENO) on osoittautunut hyödylliseksi menetelmäksi hengitystieoireiden selvittelyssä: suurentuneen FENO-tason on todettu assosioituvan eosinofiiliseen hengitystietulehdukseen, joka puolestaan ennustaa yleensä hyvää vastetta steroidihoitoon riippumatta kliinisestä diagnoosista (esim. astma, keuhkoahtaumatauti tai astman kaltainen tulehdus). Tässä väitöskirjatyössä pyrittiin selventämään FENO-mittauksen kliinisen käytön kannalta keskeisiä kysymyksiä koskien pelkän allergisen herkistymisen (atopian) vaikutusta FENO-tasoon, FENO:n ja keuhkoputkien supistumisherkkyyden yhteyttä sekä tupakoinnin vaikutusta FENO-tasoon atooppisessa ja ei-atooppisessa astmassa, FENO-mittauksen käyttökelpoisuutta tupakoijan hengitystieoireiden selvittelyssä sekä kroonisen obstruktion vaikutusta FENO-mittauksen toistettavuuteen.

Annamari Rouhos

Lisää tietoa osteoporoosin syntymekanismeista

Luunsyöjäsolujen liian aktiiviseen toimintaan liittyvät taustatekijät ovat vielä osittain epäselviä, mutta on käynyt ilmeiseksi, että luunsyöjäsolujen toimintaa hidastamalla voidaan tehokkaasti estää luun laadun huononeminen ja osteoporoosin paheneminen. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin mm. luunsyöjäsolujen keinoja käsitellä emäksistä bikarbonaattia. Luukudokseen varastoituu luunrakennusvaiheessa karbonaattia ja bikarbonaattia, jotka vapautuvat luun hajotuksen yhteydessä uudelleen verenkiertoon. Näillä aineilla on tärkeä tehtävä, sillä ne toimivat muun muassa elimistön veren happamoitumista estävänä puskurijärjestelmänä. Niinpä luuta voidaan käyttää osana elimistön happo-emästasapainon säätelyjärjestelmää muuttamalla luun hajotusnopeutta, mikä vaikuttaa bikarbonaatin vapautumiseen ja varastoitumiseen.

Riikka Riihonen

Ilmastonmuutoksen primaariset, sekundaariset ja tertiaariset vaikutukset: lääketieteen vastaus

- Ympäristölliset ja ekologiset muutokset uhkaavat ihmiskunnan terveyttä maailmanlaajuisesti. Tämän uhkan ilmenemismuotoja ovat lajien sukupuutto, katoavat jäätiköt ja yhä useammin toistuvat rankkasateet. Kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla on odotettavissa merenpinnan nousun aiheuttamia katovuosia ja muuttoliikkeitä. Näitä ongelmia voivat pahentaa ihmiskunnan dysfunktionaaliset reaktiot, kuten erilaiset konfliktit.

Colin D. Butler, David Harley

Autovasta-ainemääritykset keliakian diagnostiikassa

Keliakian klassiset oireet ripuli, imeytymishäiriöt ja laihtuminen ovat nykyisin harvinaisempia kuin aiemmin ja usein oireet ovat lieviä tai puuttuvat kokonaan. Taudin diagnoosikriteerinä on vehnän, ohran tai rukiin valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama ohutsuolen limakalvovaurio, joka korjaantuu gluteenittomalla ruokavaliolla. Aiemman tutkimustiedon mukaan nykyisten kriteerien perusteella ei kaikkia keliakiapotilaita tunnisteta. Apuna keliakian diagnostiikassa käytetään seerumin transglutaminaasi-2-autovasta-aineiden tunnistamiseen perustuvia testejä. Nämä vasta-aineet muodostuvat ohutsuolen limakalvolla, ja siinä niitä on alustavien tutkimusten mukaan todettavissa keliakiapotilailla, vaikka seerumissa ei vasta-aineita olisikaan mitattavissa.

Outi Koskinen

Entsyymit elimistön happitasapainon säätelyssä

Hypoksiaa esiintyy useissa tavallisissa sairauksissa, kuten sydän- ja aivoinfarktissa ja anemiassa. Sen havaitsemiseksi ja happitasapainon palauttamiseksi on elimistössä kehittynyt säätelyjärjestelmä, jossa avainasemassa on hypoksiasta indusoituva tekijä HIF. Kun happea on saatavilla riittävästi HIF-hydroksylaasit (HIF-P4Ht 1-3, FIH) katalysoivat reaktioita, joiden seurauksena HIF hajoaa tai sen toiminta estyy. Hypoksia hidastaa näiden entsyymien toimintaa, ja tällöin HIF pelastuu hajotukselta ja lisää happitasapainon palautumista edistävien geenien, kuten erytropoietiinin luentaa. Happitasapainon säätelyyn osallistuvien entsyymien toiminnan estoa pidetään lupaavana strategiana useiden hapenpuutteeseen liittyvien sairauksien hoidossa.

Jaana Hyvärinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030