Aivojen rakennevauriot yleisiä SAV-potilailla

Vuotaneen aivovaltimoaneurysman aiheuttama subaraknoidaalivuoto on vakava sairaus ja puolet vuodon saaneista potilaista menehtyy. Täysin entiseen vointiinsa toipuu noin neljännes SAV-potilaista. Suomessa, erityisesti Itä-Suomessa, tauti on miltei kolme kertaa yleisempi kuin muissa länsimaissa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että noin puolelle henkiin jääneistä SAV-potilaista jää merkittäviä neurologisia ja neuropsykologisia ongelmia ja esimerkiksi paluu entiseen työhön voi tuottaa ongelmia muun muassa muisti-, mieliala- ja keskittymisvaikeuksien vuoksi. Optimaalinen toipuminen edellyttää usein kohdennettua ja potilaskohtaisesti räätälöityä neurologista ja neuropsykologista kuntoutusta.

Paula Bendel

Sydänlihaksen hapenpuute ja esialtistus

Sydänlihaksen hapenpuute aiheuttaa peruuttamatonta soluvauriota ja yksi merkittävimmistä tapahtumista sen taustalla on kalsiumin kertyminen solujen sisään. Sydänlihaksen soluja voidaan myös suojata tältä vauriolta esialtistuksella, jonka seurauksena solut kestävät paremmin hapenpuutteen aiheuttamaa stressiä. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin kokeellisin menetelmin sydänlihaksen hapenpuutteesta johtuvien vaurioiden syntyä, sydäntä suojaavan esialtistuksen mekanismia ja sydämen energiantuoton säätelyä.

Erkki Liimatta

Keliakia on yleistynyt nopeasti

Keliakiadiagnoosit ovat huomattavasti lisääntyneet viime vuosikymmenten kuluessa. Tästä huolimatta 1990-luvulta lähtien tehdyt seulontatutkimukset ovat paljastaneet huomattavan määrän tunnistamattomia tapauksia ja osoittaneet esiintyvyydeksi karkeasti 0,5-1,0 % kaikissa maanosissa. Tässä väitöskirjassa arvioitiin keliakian esiintyvyyttä vuonna 1978-80 (Mini-Suomi-aineisto) ja 2000-2001 (Terveys 2000 -aineisto) sekä tutkittiin tunnistamattoman keliakian ennustetta kuolleisuuden ja syöpien suhteen (Mini-Suomi-aineisto).

Sini Lohi

Ammattinuhan diagnosointi

Ammattinuhalla tarkoitetaan työssä esiintyvän tekijän pääasiallisesti aiheuttamaa nuhaa. Se eroaa työn pahentamasta (tai samanaikaisesta muusta) nuhasta, jossa työympäristö ei ole pääasiallinen nuhan syy. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin ammattinuhan diagnosoinnissa käytettäviä altistuskokeita, allergiseen ammattinuhaan sairastuneiden pitkäaikaista elämänlaatua sekä ammattinuhan yhden pääaiheuttajan, vehnän, allergeeneja ja niiden esiintymistä ammattinuhaa tai -astmaa sairastavilla vehnäallergikoilla.

Liisa Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030