Kroonisen hyljinnän kehittyminen ja ehkäisy rotan elinsiirrännäisessä

Krooninen hyljintä on tärkein yksittäinen syy myöhäisiin elinsiirrännäisten menetyksiin. Rotan aorttasiirrännäismallissa verisuonissa nähtävät mikroskooppiset muutokset ovat hyvin samanlaisia kuin kaikissa elinsiirrännäisissä ihmisellä. Tämän vuoksi malli tarjoaa mahdollisuuden tutkia kroonista hyljintää syvemmälle.

Anne Räisänen-Sokolowski

Kallonsisäisten kasvainten magnetisaationsiirto- kuvantaminen

Tavanomaisen kliinisen magneettikuvauksen kontrasti perustuu veden tai rasvan protonien T1- ja T2-relaksaatioaikoihin tai protonitiheyteen. Kookkaampien molekyylien protonit eivät vaikuta suoraan magneettikuvan signaaliin, mutta niillä on vaikutusta relaksaatioaikoihin magneettisten vuorovaikutusten kautta. Magnetisaationsiirtokontrasti (MT-kontrasti) on uusi magneettikuvausmenetelmä, joka perustuu kudosten makromolekyylien (esim. proteiinit, nukleiinihapot, eräät lipidit ja hiilihydraatit) protonien ja veden protonien väliseen magneettiseen vuorovaikutukseen.

Timo Kurki

Sytomegalovirusinfektion merkitys sydämensiirron jälkeisen valtimon- kovetustaudin kehittymisessä

Sydämensiirto on ainoa hoitomuoto, jonka avulla vaikeasta loppuvaiheen sydänsairaudesta kärsivä potilas voi palata normaaliin elämään. Sydämensiirrännäisen valtimonkovetustaudin, arterioskleroosin, kehittyminen on tärkeimpiä potilaiden pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Taudin patofysiologia ei ole selvillä, mutta kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että vasta-aine- ja soluvälitteinen immuunireaktio, hyperlipidemia ja sytomegalovirusinfektio nopeuttavat sydämensiirtopotilaiden arterioskleroosin kehittymistä.

Karl Lemström

Lumbaalisen spinaalistenoosin kirurginen hoito

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää niitä preoperatiivisia tekijöitä, joilla on vaikutusta lumbaalisen spinaalistenoosipotilaan hyvään kirurgiseen tulokseen.

Arto Herno

Angiotensiinireseptorit ja aivoverenkierron säätely

Reniini-angiotensiinijärjestelmällä (RAS) on keskeinen merkitys verenpaineen sekä neste- ja elektrolyyttitasapainon säätelyssä. Sen biologisesti aktiivisin komponentti on angiotensiini (ANG) II, mutta myös muilla angiotensiinipeptideillä on biologisia vaikutuksia. Angiotensiinireseptorit luokitellaan neljään päätyyppiin: AT1-4. Näistä parhaiten tunnetaan AT1, jonka on osoitettu välittävän lähes kaikki ANG II:n fysiologiset vaikutukset, mm. perifeerisen vasokonstriktion. AT2-reseptorin fysiologista merkitystä ei vielä täysin tunneta. AT4-reseptorin endogeeninen ligandi on ANG IV, joka on ANG II:n luonnollinen hajoamistuote ANG (3-8).

Liisa Näveri

Resistentti pneumokokki leviää sairaalassakin

Penisilliinille resistentti pneumokokki aloitti maailman valloituksen vuonna 1977 Etelä-Afrikasta. Nykyään se on monissa maissa niin yleinen, että hoitokäytäntöjä on jouduttu pysyvästi muuttamaan. Suomessakin löydetään resistenttiä pneumokokkia silloin tällöin, mutta toistaiseksi ongelma ei ole kovin kipeä. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Hyvänä esimerkkinä on Islanti, jossa Espanjasta tullut pneumokokkikanta takavuosina lähes syrjäytti kotikokit.

Heikki Arvilommi

Parkinsonismi yllättävän tavallista

Vanhus, jolla on jokin Parkinsonin taudin osaoire on tuttu näky. Onkin varsin yllättävää, että väestöpohjaisia tutkimuksia näiden oireiden esiintyvyydestä vanhusväestössä on varsin vähän.

Robert Paul

Rokote syylään ja syöpään?

DNA-rokotteiden pesästä Merckin laboratorioista tulee jännittävä tutkimus, jossa puhutaan enimmäkseen ihmisten rokottamisesta, vaikka työ onkin tehty kanimallissa. Papilloomavirukset tekevät ihmisille visvasyyliä, mutta sen lisäksi 90 % kohdunkaulan syövistä saattaa olla niiden aiheuttamia. Tämä tutkimus on harppaus kohti näihin tauteihin tepsivää rokotetta.

Heikki Arvilommi

Laser ei paranna pallolaajennuksen tulosta

Sepelvaltimotoimenpiteiden hurja kehitys on johtanut mm. laserin käyttöön verisuonitukosten ja -ahtaumien "räjäyttämiseksi". Kontrolloimattomat tutkimukset excimerlaserilla ovat antaneet ymmärtää, että pelkällä laserhoidolla saataisiin perinteistä pallolaajennusta pysyvämpi tulos vähemmin komplikaatioin. Asia vaati kuitenkin satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen. Niinpä tällainen tutkimus on nyt tehty.

Robert Paul

Lapsen vuode vanhempien makuuhuoneessa?

Oseaniassa kätkytkuolema on tavallinen vieras ja suuri osa tähän traagiseen mysteerioon liittyvästä tiedosta onkin peräisin sieltäpäin. Takavuosina osoitettiin mm. Uudessa-Seelannissa, että lapsen makuuttaminen vatsallaan on kätkytkuoleman riskitekijä. Samasta maailmankolkasta tulee lisätieto.

Robert Paul

Stressiproteiinit, gammad-T-solut ja Behçetin tauti

Behçetin tautia sairastavien potilaiden gammad-T-solut reagoivat voimakkaasti mykobakteereista peräisin olevaan 65 kD -stressiproteiiniin. Proteiinissa on useita ihmisen vastaavan proteiinin kanssa yhteneviä jaksoja. Potilaiden gammad-T-solut reagoivat normaalia voimakkaammin myös synteettisesti valmistettuihin yhteneviin jaksoihin. alfab-T-solujen reagoivuudessa ei vastaavaa ilmiötä havaittu.

Matti Viljanen

Kipupumpuissa käytettävien lääkeaineseosten säilyvyys

Kipulääkkeen annosteluun ohjelmoidut infuusiopumput ovat nykyaikainen kivunhoitomenetelmä, jota käytetään myös kotihoidossa. Vaikka lääkepumppuja käytetään jo yleisesti, lääkeaineiden ja lääkeaineseosten yhteensopivuutta ja säilyvyyttä niissä on tutkittu vähän. HYKS:ssa tehdyssä tutkimuksessa kipupoliklinikassa käytettäviä lääkeseoksia säilytettiin kipupumpun lääkeannoskaseteissa 8-16 vuorokauden ajan pumpun tavanomaisessa käyttölämpötilassa +37 C:ssa. Lääkeaineseoksissa ei havaittu sakanmuodostusta, värin muutoksia eikä mikrobikasvua. Lääkeainepitoisuudet eivät muuttuneet tutkimuksen aikana eikä pH:n muutoksia havaittu.

Eija Järviluoma, Kirsi Rosenqvist, Merja Johansson, Eila Tötterman

Itujen aiheuttama Salmonella Stanley -epidemia

Raakana syötävistä iduista on tullut broilerin ohella tärkein salmonellaepidemioiden aiheuttaja Suomessa. 1980-luvulta lähtien maassa on todettu kahdeksan itujen välittämää salmonellaepidemiaa. Sairastuneita on ollut yhteensä 855. Nyt kuvattavassa epidemiassa sairastuneita oli 114. Kaksi epidemioista on levinnyt Suomen rajojen ulkopuolelle, toinen Ruotsiin ja toinen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Itujen aiheuttamien epidemioiden estämiseksi tarvitaan tutkimukseen perustuvia siementen desinfiointiohjeita.

Antti Pönkä, Olli Haikala, Matti Jahkola, Aimo Kuhmonen, Pekka Pakkala, Birgitta Rantanen, Timo Rostila, Anja Siitonen

Vieläkö BCG-rokotusta tarvitaan?

BCG (Bacille Calmette-Guérin) on yksi vanhimpia ja eniten käytettyjä rokotteita. Sen saavat yhä kaikki vastasyntyneet Suomessa. Tuberkuloositilanne maassa on kuitenkin jatkuvasti parantunut, ja niinpä nyt täyttyvät kansainvälisten asiantuntijoiden esittämät BCG-rokotuksen lopettamisen edellytykset. Jos rokotussuoja poistuu, sairastumisen riski saattaa laskelmien mukaan hieman kasvaa. Vaikka BCG-rokotuksella ei enää ole ratkaisevaa merkitystä lasten tuberkuloosin torjunnassa, on ennen lopettamispäätöstä huolellisesti suunniteltava ne toimet, joilla lasten tuberkuloosin riski pidetään vähäisenä.

Marianna Tala-Heikkilä

Ylipainehappihoito anaerobeissa nekrotisoivissa infektioissa

Anaerobiset nekrotisoivat infektiot ovat usein hengenvaarallisia infektioita, joiden hoitoon kuuluu kirurginen hoito, laajakirjoinen antibioottiterapia ja ylipainehappihoito. Potilaat tulisi hoitaa aina teho-osastolla. Tällaisten infektioiden ylipainehappihoito on keskittynyt TYKS:iin, jossa on maan ainoa teho-osastolla toimiva ylipainehappikammio. TYKS:ssa toimintaa kehitetään analysoimalla kansainvälisestikin katsoen varsin mittavaksi kertynyttä aineistoa.

Kimmo Korhonen, Martti Hirn, Jorma Klossner, Kari Kuttila, Juha Niinikoski

Subkliininen hypertyreoosi hoito-ongelmana

Subkliinisessä hypertyreoosissa seerumin tyreotropiiniarvo on viitetason alapuolella ja muut kilpirauhasen toimintakokeiden tulokset viitealueella ylärajan tuntumassa. Tilan etiologia on sama kuin kliinisen hypertyreoosin, mutta syynä voi olla myös ylimitoitettu tyroksiinihoito. Ajan myötä kilpirauhasen lievä liikatoiminta altistaa eteisvärinän kehittymiselle, ja on myös viitteitä sen aiheuttamasta osteoporoosiriskistä varsinkin vaihdevuodet ohittaneille naisille. Subkliinisen hypertyreoosin hoidon tarvetta voi olla vaikea arvioida. Usein on tarkoituksenmukaisinta vain seurata tilannetta, mutta tietyissä tapauksissa tyreostaatti- tai radiojodihoito on hyvinkin aiheellinen.

Matti Kivikko, Hannu Vanhanen, Timo Strandberg

Väestön odotettavissa oleva aktiiviaika ja sen alue-erot Suomessa

Pohjois-Karjalan ja Kainuun sairaanhoitopiireissä asuvat miehet ovat 16:n ja 54 ikävuotensa välillä työelämässä vajaat 35 vuotta 39 mahdollisesta ja noin vuoden vähemmän kuin suomalaiset miehet keskimäärin, kun työttömyyttä ei lasketa mukaan. Kuntakohtaisissa miesten aktiiviajoissa on kuudenkin vuoden eroja. Paitsi sairaudet ja niiden riskitekijät sekä ennenaikainen kuolleisuus myös varhaiset eläkkeellesiirtymiset kasautuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen. Naisten väliset alue-erot ovat pienemmät mutta samansuuntaiset kuin miesten.

Arto Ohinmaa, Simo Näyhä, Pirjo Koivukangas, Guy Ahonen, Juhani Hassi

Terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon lähettämisen aiheellisuus

Kuopion kaupungin terveyskeskuksessa analysoitiin kahden viikon aikana kirjoitetut lähetteet erikoissairaanhoitoon. Kolme terveyskeskuksen omaa lääkäriä katsoi keskimäärin 3 % lähetteistä aiheettomiksi ja 13 %:lle potilaista olisi heidän mukaansa tullut ennen lähettämistä tehdä lisäselvityksiä avohoidossa. Käsitykset lisäselvitystä tarvinneista potilaista hajosivat kuitenkin jonkin verran. Tarpeettomien ja lisäselvitystä tarvinneiden osuudet myös pienenivät arvioijalääkäreiden konsensuksena tehdyissä yhteisarvioissa. Tutkijat päättelevät, että noin kymmenesosassa tapauksista lähetteen tarve on ollut kyseenalainen ja muutama prosentti on kirjoitettu puutteellisin perustein. Suuriin lähetekäytännön muutoksiin terveyskeskuksessa ei voida päästä muuttamatta toimintaympäristöä.

Pertti Lipponen, Petri Hovinen, Pekka Pollari, Lassi Siltavuori

Mikrobiologian laboratorioiden valvonta tehostui

Kliinisen mikrobiologian laboratoriotutkimuksia tekee Suomessa noin 400 laboratoriota. Tutkimusten suorittaminen edellyttää toimilupaa, jonka myöntää nykyään lääninhallitus kansanterveyslaitoksen lausunnon perusteella. Toimilupien ensimmäisellä hakukierroksella yli puolet laboratorioista sai Kansanterveyslaitoksen työryhmältä myönteisen lausunnon hakemuksensa ensimmäisessä käsittelyssä, mutta osa laboratorioista oli käsittänyt toimiluvan pelkäksi muodollisuudeksi, ja työryhmä joutui hankkimaan lisätietoja noin 160 laboratoriosta. Osaan niistä tehtiin myös arviointikäynti. Arvioinnissa ilmenneistä heikkouksista merkittävin oli eräissä pienissä laboratorioissa havaittu mikrobiologisen asiantuntemuksen puute. Työryhmä pitää tarkastuskäyntejä erittäin hyödyllisinä: epäkohdat saatiin korjatuksi, ja lopulta vain muutaman laboratorion toimilupahakemusta esitettiin hylättäväksi.

Anja Siitonen, Antti Nissinen, Pauli Leinikki

Periytyvän rintasyövän geeni uudessa valossa

Viime aikoina on yksi periytyvälle rintasyövälle altistavista geeneistä, BRCA1, ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena. Mikäli rintasyöpäsukuun kuuluvalla naisella on BRCA1-geenin mutaatio, on hänellä noin 80 %:n vaara sairastua rintasyöpään elämänsä aikana, ja lisäksi suurentunut vaara saada munasarjasyöpä. Mutta entäpä toisin päin: onko BRCA1-geenin mutaatio merkki periytyvästä taipumuksesta saada rintasyöpä, ja esiintyykö tässä geenissä mutaatioita myös sporadisissa rintasyövissä?

Heikki Joensuu