Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Viime aikoina on paljon keskustelu siitä, missä määrin sydäntoimenpiteet tulisi keskittää tai hajauttaa maassamme. Artikkelissa selvitetään Suomessa vuonna 2010 tehtyjä kajoavia kardiologisia toimenpiteitä ja niiden määrän kehitystä viime vuosina sekä toiminnan jakautumista yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden välillä.

Juha Mustonen, Raimo Kettunen, Markku Kupari, Timo Mäkikallio, Antti Ylitalo, M. J. Pekka Raatikainen

Kliinikon tuntuma muistilääkkeiden vaikutuksista saa vahvistusta

Koliiniesteraasin estäjät ja memantiini ovat olleet muistisairaiden potilaiden käypää hoitoa jo toistakymmentä vuotta. Niiden vaikuttavuutta ja kliinistä merkitystä on ajoittain epäilty, mutta oireenmukaisina ja tautia hidastavina lääkkeinä ne ovat lunastaneet paikkansa taudin kaikkien vaiheiden hoidossa. Tavallisimmin muistipotilaalle aloitetaan taudin ensimmäiseksi lääkkeeksi asetyylikoliiniesteraasin estäjä, ja keskivaikeassa vaiheessa lääkitykseen liitetään memantiini.

Kaisu Pitkälä

Rakkokatetrien turvallisuutta voidaan parantaa

Katetrivammoja syntyy lukuisilla tavoilla. Ne voivat aiheuttaa kipua, voimakasta verenvuotoa tai korjausleikkausta vaativan virtsaputken ahtauman ja pitkittää sairaalassaoloa. Tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa keskityttiin kahteen yleiseen vammamekanismiin, katetrin pallon täyttämiseen virtsaputkessa ja rakossa pallo täytettynä olevan katetrin väkivaltaiseen ulosvetämiseen. Tutkijat halusivat selvittää, miten näin syntyvät vammat olisivat minimoitavissa.

Ossi Lindell

Uudet biologiset psorilääkkeet lupaavan tehokkaita ja ehkä turvallisiakin

Interleukiini-17-vasta-aineet edustavat uutta lupaavaa hoitomuotoryhmää keskivaikeaan tai vaikeaan psoriaasiin. Niistä julkaistiin samanaikaisesti kaksi II faasin tutkimusta. Toisessa lääkkeenä oli ihmisperäinen monoklonaalinen anti-IL-17-vasta-aine iksekitsumabi, toisessa puolestaan brodalumabi, ihmisperäinen monoklonaalinen vasta-aine IL-17A-reseptorille.

Katariina Korkeila

Sairaaloiden kehittämishankkeissa on parantamisen varaa

Terveydenhuoltoa on viime vuosikymmeninä pyritty uudistamaan lukuisten erilaisten kehittämishankkeiden avulla, mutta niiden hyödyistä ja vaikuttavuudesta löytyy vain niukasti tietoa. Tässä tapaustutkimuksessa selvitettiin henkilöstön mielipiteitä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sisäisistä kehittämishankkeista. Tavoitteena oli tulosten perusteella parantaa hankekäytäntöä ja sitä koskevaa ohjeistusta.

Mirja Tuomiranta, Kirsti Svahn, Sari Vesiluoma

Tehostetulla hoidolla enemmän hoitovasteita Hodgkin-potilaille

Antamalla kaksi raskaampaa solunsalpaajahoitoa yhdistelmällä BEACOPP (bleomysiini, etoposidi, doksorubisiini, syklofosfamidi, vinkristiini, prokarbatsiini ja prednisoni) ja kaksi tavanomaista ABVD-hoitoa (doksorubisiini, bleomysiini, vinblastiini, dakarbatsiini) ja sädehoito saadaan huonon ennusteen paikallisesti rajoittuneessa Hodgkinin lymfoomassa parempia hoitovasteita kuin pelkällä ABVD-hoidolla.

Sirkku Jyrkkiö

Fotodynaamisen hoidon pitkäaikaistulokset pään ja kaulan alueen basaliooman hoidossa

Fotodynaaminen hoito on vakiinnuttanut asemansa premalignien keratinosyyttimuutosten ja pinnallisen basaliooman hoidossa. Hyvä toiminnallinen ja kosmeettinen lopputulos on hoitomuodon erityisetu. Hoidon vaikuttavuuden pitkäaikaistuloksia on kuitenkin raportoitu verrattain niukasti kansainvälisessä kirjallisuudessa, kotimaisessa kirjallisuudessa toistaiseksi ei lainkaan.

Jouko Kotimäki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 17/2012 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030