Lisäkilpirauhashormonin merkitys vanhuksilla

Lisäkilpirauhashormoni eli parathormoni (PTH) ja D-vitamiini ovat keskeisiä solunulkoisen kalsiumtasapainon säätelijöitä. PTH:n ja D-vitamiinin välinen käänteinen yhteys sekä vanhenemiseen liittyvä PTH-pitoisuuksien suureneminen ovat hyvin tunnettuja ilmiöitä. Suuren PTH-pitoisuuden syynä on yleensä primaarinen hyperparatyreoosi, munuaisten vajaatoiminta tai D-vitamiinin puutos. Primaarista hyperparatyreoosia sairastavien potilaiden hyperkalsemiaa on pidetty keskeisenä välittävänä tekijänä siihen liittyvien terveyshaittojen patofysiologiassa. Munuaisten vajaatoiminnassa taas koko verisuoniston inflammatorisen prosessin on ajateltu johtavan yleiseen terveyden heikentymiseen. Näyttöä on myös jonkin verran D-vitamiinin yhteyksistä muunkin kuin luuston ja lihaksiston terveyteen. Vaikeaan primaariseen hyperparatyreoosiin ja munuaisten vajaatoimintaan liittyvän voimakkaan PTH-pitoisuuden suurenemisen itsessään on ajateltu ainakin osittain lisäävän kuoleman riskiä ja heikentävän kognitiota. Mahdollisten vaikutusmekanismien yksityiskohdat ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet tuntemattomiksi. Etenkin vanhuksilla yleisesti esiintyvän lievästi suurentuneen PTH-pitoisuuden merkitys terveydelle on tunnettu huonommin.

Mikko Björkman

Hemioksigenaasi 1 sydäninfarkti- ja tehohoitopotilailla

Hemioksigenaasi 1 (HO-1) on erityisesti reaktiivisten happiyhdisteiden aiheuttaman stressin seurauksena ilmentyvä, soluja suojaava entsyymi. HO-1 katalysoi hemin hajotuksen raudaksi, hiilimonoksidiksi (CO) ja biliverdiiniksi, joka edelleen pelkistetään bilirubiiniksi. HO-1:llä on osoitettu olevan mm. solukuolemaa, tulehdusreaktiota ja reaktiivisten happiyhdisteiden haitallista vaikutusta estäviä sekä verisuonten kasvua edistäviä (angiogeenisiä) vaikutuksia. Väitöstutkimuksessa selvitettiin HO-1:n kykyä estää ja korjata sydänlihasvauriota käyttämällä kokeellista sydäninfarktimallia ja eristettyjen sydänten iskemia-reperfuusiomallia. Samoilla malleilla tutkittiin HO-1:n suojavaikutusmekanismeja. Tutkimuksessa selvitettiin myös HO-1-geenin polymorfioiden ja plasman HO-1-pitoisuuksien yhteyttä kriittisesti sairaiden tehohoitoa tarvitsevien potilaiden ennusteeseen.

Päivi Lakkisto

Naiset käyvät Kelan kuntoutuksissa - määräaikaiset työntekijät eivät

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Kelan järjestämän kuuden yleisimmän työssä käyvälle väestölle tarkoitetun kuntoutusmuodon kohdentumista kuntatyöntekijöille. Tutkimuksessa verrattiin Kelan järjestämään kuntoutukseen vuosina 1994-2002 osallistuneiden (7 440 henkilöä) terveyttä ja työkykyä samojen työpaikkojen muihin työntekijöihin jopa 10 vuoden seuranta-aikana.

Heikki Suoyrjö

Lisääntymisterveys ja syöpä kohdunkaulan syövän esiasteen hoidon jälkeen

Kohdunkaulan syöpä kehittyy todettavien ja hoidettavien esiasteiden kautta. Tunnetuin ja tärkein riskitekijä sekä kohdunkaulan syövän, että kohdunkaulan syövän esiasteiden kehittymiselle on suuren riskin ihmisen papilloomavirusinfektio (hrHPV). Muita merkittäviä riskitekijöitä ovat mm. sukupuoliteitse välittyvät taudit sekä tupakointi, jotka ovat riskitekijöitä myös tietyille muille syöville, lisääntyneelle kuolleisuudelle sekä lisääntymisterveyteen liittyville komplikaatioille.

Ilkka Kalliala

Eturauhassyöpään sairastunut tarvitsee tietoa ja tukea
Valtakunnallinen tutkimus hoidosta ja potilaiden kokemuksista

Eturauhassyövän hoidot aiheuttavat fyysisiä haittoja sekä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä yleistettävät tiedot suomalaisten eturauhassyöpäpotilaiden kokemuksista sairastumis- ja hoitovaiheessa, hoitoihin liittyvistä haitoista sekä potilaiden hyvinvoinnista.

Ulla-Sisko Lehto, Sanni Helander, Arpo Aromaa

Lääkärivaje hidastaa hoitoonpääsyä terveyskeskuksissa

Vuonna 2005 potilaiden oikeus kiireettömään hoitoon turvattiin hoitotakuuta koskevalla lainsäädännöllä. Hoitoonpääsyn toteutumista on siitä lähtien seurattu puolivuosittain. Samaan aikaan terveyskeskuksissa on ollut lääkärivajetta, jonka on oletettu vaikuttavan hoitoonpääsyyn. Tässä selvityksessä tutkittiin lääkäritilanteen ja hoitoonpääsyn välistä yhteyttä sekä sitä, miten muut terveyskeskukseen liittyvät tekijät vaikuttivat hoitoonpääsyyn perusterveydenhuollossa.

Piitu Parmanne, Sanna-Mari Saukkonen, Juho Ruskoaho, Satu Vuorio

Ohjelmoituneen solukuoleman säätely munasarjoissa

Sikiökehityksen aikana munasarjassa kehittyy lähes 7 miljoonaa munasolua, mutta niistä vain noin 1 miljoona selviytyy syntymään asti. Syntymän jälkeenkin munasolujen määrä jatkuvasti vähenee, kunnes menopaussiin tultaessa munarakkulareservi ehtyy ja munasarjojen toiminta hiipuu. Naisen hedelmällisen iän aikana vain noin 400 munasolua saa mahdollisuuden hedelmöitymiseen ja loput surkastuvat ohjelmoituneen solukuoleman eli apoptoosin mekanismilla. Tätä valtavaa munasolukatoa pidetään yhtenä muotona munasolujen laatukontrollista: vain hyvät ja laadukkaat munasolut selviytyvät ja heikommat ohjautuvat solukuolemaan. Munasolujen lisäksi ohjelmoitunutta solukuolemaa tapahtuu paljon myös munasarjan somaattisissa soluissa, erityisesti kasvavien munarakkuloiden granuloosasoluissa.

Minna Jääskeläinen

Alkoholinkäyttäjien mini-intervention jalkauttaminen terveydenhuoltoon

Mini-interventio on todettu vaikutuksiltaan tehokkaaksi ja kustannustehokkaaksi varhaisen puuttumisen keinoksi alkoholihaittojen ehkäisyssä. Sen tarkoituksena on tunnistaa alkoholin suurkulutus, antaa tietoa liiallisen alkoholinkäytön terveyshaitoista ja ohjata alkoholinkäyttöä maltillisempaan suuntaan, alle riskirajojen. Mini-intervention on todettu olevan terveydenhuollon rutiinikäyttöön sopiva hoitomuoto, se on helppo omaksua eikä vaadi paljon aikaa. Lupaavista tutkimustuloksista huolimatta mini-intervention käyttö on ollut vähäistä. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää mini-intervention jalkauttamista osaksi terveydenhuollon tavanomaista toimintaa.

Janne Kääriäinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030